Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 kahdeksas Kestävän kaupunkikehittämisen hakujakso on sulkeutunut 9.10.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 12 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 1,685 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan marraskuussa 2026. Hankevalinnat tapahtuvat Oulun kaupunki arviointiryhmän toimesta. Seuraava Kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden hakujakso toteutetaan keväällä 2027. Rahoitusta on haettavana tuolloin noin 1.500.000 euroa

Pohjoisen elintarviketalouden strategia- ja kehittämispäivät kokosivat 6.-7.10.2026 Ouluun laajan joukon elintarviketalouden, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kehittämisen toimijoita keskustelemaan alan tulevaisuudesta sekä yhteisistä kehittämisen painopisteistä. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda yhteen alan toimijat rakentamaan yhteistä näkemystä Pohjois-Pohjanmaan ja laajemmin pohjoisen Suomen elintarviketalouden tulevaisuudesta. Ensimmäisenä työpajapäivänä keskityttiin Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiatyöhön. Päivä alkoi kahdella alustuspuheenvuorolla: tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopistosta keskittyi puheenvuorossaan tulevaisuuden ruokajärjestelmään ja nosti puheenvuorossa esilleen erityisesti nuorten näkemyksiä. Kuhmosen jälkeen ääneen pääsi Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, joka kertoi kansallisesta ruokastrategiasta (2040) ja antoi vinkkejä maakunnallisen työn tueksi. Alustuspuheenvuorojen jälkeen aluekehityspäällikkö Laura Kelhä Pohjois-Pohjanmaan liitosta esitteli alustavia tuloksia Pohjois-Pohjanmaalla tehdyistä toimijahaastatteluista. Näiden alustusten pohjalta syvennyttiin työpajatyöskentelyyn, jossa tunnistettiin toimintaympäristön muutoksia, alueen vahvuuksia sekä tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä. Paikalla oli molempina päivinä osallistujia eri puolilta ruokajärjestelmää. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja antoisaa. Työpajakeskusteluissa nousi esille laajasti näkemyksiä muun muassa osaamisesta, kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta, innovaatioista, alkutuotannon tulevaisuudesta, jalostuksesta sekä yhteistyön vahvistamisesta. Osallistujat toivat arvokasta näkemystä strategiatyön tueksi. – Koen, että päivät olivat oikein onnistuneet. Meillä on ollut Maa- ja kotitalousnaisten kanssa erinomaista yhteistyötä ja voimat yhdistämällä saamme enemmän aikaan. On ollut muutenkin ilahduttavaa huomata, kuinka aktiivisesti eri toimijat ovat osallistuneet strategiatyöhön. Tämä vahvistaa sitä ajatusta, että aihepiiri on tärkeä ja strategialle on tarvetta, toteaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Toisena päivänä katse suunnattiin verkostotyöhön ja käytännön kehittämistoimien rakentamiseen. Päivän ohjelmassa käsiteltiin pohjoisen elintarvike- ja luonnontuotealan yhteistyötä, kuultiin kokemuksia Pohjois-Savon Agri-Food-klusterin toiminnasta sekä keskusteltiin kehittämisverkoston organisoitumisesta ja tulevista tavoitteista suhteessa alueellisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin ruokastrategioihin. Strategiatyö jatkuu seuraavaksi laajan aineiston analyysilla ja Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden työryhmän työskentelyllä. Syksyn aikana strategialuonnosta tullaan tarkentamaan laajemman toimijakyselyn avulla, minkä jälkeen valmisteltava luonnos asetetaan kommentointi- ja lausuntokierrokselle. Strategiatyöstä ja sen eri vaiheista kerrotaan Pohjois-Pohjanmaan liiton eri kanavissa.

In english below. Miten vihreä talous voi tukea maaseutualueiden kestävää ja kokonaisvaltaista kehitystä? Tätä kysymystä tarkasteltiin Rural COOP -hankkeen Green Economy as a Driver of Integrated Territorial Development -webinaarissa, jonka järjesti Pohjois-Pohjanmaan liitto osana Interreg Europe Rural COOP -hanketta. Webinaari kokosi yhteen osallistujia eri puolilta Eurooppaa, muun muassa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Latviasta, Puolasta, Italiasta, Ranskasta, Sveitsistä, Romaniasta, Bulgariasta, Albaniasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta. Pääpuhujana ollut OECD:n José Enrique Garcilazo totesi, että maaseutualueita tarkastellaan usein väestön vähenemisen ja ikääntymisen kautta. Monilla maaseutualueilla on kuitenkin merkittävä rooli talouskasvussa ja uusiutuvan energian tuotannossa sekä arvokkaita luonnonvaroja. Onnistuneiden vihreän siirtymän ratkaisujen tulee huomioida maaseutualueiden erilaisuus ja rakentua niiden omille vahvuuksille ja olosuhteille. Paikallisten arvoketjujen vahvistaminen on tärkeää, jotta maaseudun luonnonvaroista ja uusiutuvasta energiasta syntyisi enemmän arvoa paikallisesti. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmaa esitteli Pohjois-Pohjanmaan liiton Ritva Isomäki. Hän kuvasi, kuinka vihreän talouden tavoitteita edistetään maakunnassa aluekehityksen, maakuntakaavoituksen, ilmastotyön, kehittämisrahoituksen ja yhteistyön avulla. Strategiset tavoitteet muuttuvat merkityksellisiksi silloin, kun ne johtavat käytännön toimiin ja paikalliset toimijat osallistuvat niiden suunnitteluun. Webinaarissa esiteltiin myös kaksi käytännön esimerkkiä Pohjois-Pohjanmaalta. Oulun yliopiston Peetu Virkkalan esittelemässä BIOTUTO-hankkeessa tarkasteltiin maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä biokaasun tuotannossa ja maaseudun liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke kokosi yhteen maanviljelijöitä, kuntia, tutkijoita ja yrityksiä tunnistamaan mahdollisuuksia ja vahvistamaan alueelliseen biokaasuarvoketjuun liittyvää yhteistyötä. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Tuure Haarjärven esittelemässä UTAH2-hankkeessa puolestaan tutkittiin vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä Utajärvellä. Hankkeessa yhdistyivät teknologinen kehitys, liiketoimintamahdollisuudet, infrastruktuuri ja paikallisten ihmisten osallistaminen. Hankkeen keskeinen oppi oli, että suuret muutokset eivät ala suurina: pienet projektit ja pilotit voivat rakentaa suurempien vihreän siirtymän investointien edellyttämää osaamista ja yhteistyötä. Puhujien yhteinen viesti oli selkeä: onnistunut vihreä siirtymä vaatii paikallista osallistumista, yhteistyötä ja luottamusta. Maaseutualueita ei tule nähdä vain vihreiden investointien sijoituspaikkoina, vaan aktiivisina kumppaneina siirtymän toteuttamisessa. Ratkaisujen tulee rakentua alueiden omille vahvuuksille ja tarpeille sekä luoda konkreettisia hyötyjä paikallisille yrityksille ja yhteisöille. Tieto ja tutkimus auttavat tunnistamaan alueellisia mahdollisuuksia ja…