Pohjois-Pohjanmaan liitto

Interreg Northern Periphery and Arctic (NPA) -ohjelman seurantakomitea hyväksyi kesäkuun alussa 2026 Färsaarilla järjestetyssä kokouksessa 15 uutta kehittämishanketta. Hakukierros osoitti ennätyksellistä kiinnostusta, kaikkiaan ohjelma sai 33 hankemusta arvioitavaksi. Suomi vahvasti mukana kaikissa hankkeissa Suomalaisilla toimijoilla on poikkeuksellisen vahva rooli rahoitetuissa hankkeissa. Kaikissa 15 hankkeessa on mukana ainakin yksi suomalainen toimija, yhteensä 19 suomalaista organisaatiota sai rahoitusta. Suomen osalta kaikki kahdeksan ohjelma-alueen maakuntaa ovat edustettuina näissä läpimenneissä hankkeissa. Suomalainen organisaatio toimii päätoteuttajana 10 hankekokonaisuudessa. Keski-Pohjanmaalta Centria-ammattikorkeakoulu johtaa kahta hankekokonaisuutta, joiden teemoina ovat harvaan asuttujen seutujen sähköverkkojen kulutushuippujen hallinta ja tuulivoimaloiden lapojen uusiokäyttö. Oulun yliopisto mukana jopa neljässä hankkeessa, joista yhdessä päätoteuttajana. Ratkaisuja arjen haasteisiin pohjoisilla alueilla Rahoitetut hankkeet edustavat ohjelman kaikkia kolmea painopistettä ja tarttuvat konkreettisiin haasteisiin harvaan asutuilla alueilla. Tässä muutama esimerkki rahoitetuista hankkeista. CONNECT (Innovointi): vauhdittaa digitaalisten terveyspalvelujen käyttöönottoa syrjäseuduilla. Päätoteuttajana toimii Oulun yliopisto, ja mukana Suomesta on myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Muut kumppanit tulevat Irlannista ja Ruotsista. BIOGUARD (Ilmasto ja luonnonvarat): kehittää käytännön työkaluja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja metsien ilmastokestävyyteen. Luonnonvarakeskus on hankkeen päätoteuttaja ja mukana on myös Oulun ammattikorkeakoulu. Muut kumppanit tulevat Islannista, Norjasta ja Irlannista. DC NEST (Yhteistyö): vahvistaa kuntien kykyä houkutella ja hyödyntää kestäviä datakeskushankkeita. Hanketta johtaa Kajaanin ammattikorkeakoulu ja muut kumppanit tulevat Irlannista, Islannista ja Ruotsista. Hankkeissa kehitetään ratkaisuja muun muassa digitaaliseen terveydenhuoltoon, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä alueiden elinvoimaan ja osaamiseen.  Hyötyjä pohjoisen alueiden ihmisille ja organisaatioille Uudet hankkeet edistävät käytännön yhteistyötä yli maarajojen ja tuovat konkreettisia ratkaisuja pohjoisten alueiden arkeen. Tuloksia odotetaan mm. palvelujen saavutettavuuden paranemiseen, kestävien elinkeinojen kehittämiseen sekä kuntien ja organisaatioiden osaamisen vahvistumiseen. Koko lista rahoitetuista hankkeista on saatavilla ohjelman verkkosivuilla. Lisätietoja: Pohjoinen periferia ja Arktis (NPA) -ohjelman Suomen ohjelma-alueen yhteyshenkilö Maiju Jolma-Taylor, maiju.jolma-taylor@lapinliitto.fi, p. 040 660 8546 kehitysjohtaja Tiina Rajala, tiina.rajala@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 040 685 4033

Pohjois-Pohjanmaan liiton maksatusasiantuntijat perehtyivät toukokuussa erilaisiin hankkeisiin paikan päällä tehtävissä varmennuksissa. Vasemmalla  Miehonsuon tutkimusympäristö  ja tutkija Maarit Liimatainen (LUKE). Oikealla koulutuskuntayhtymä Brahen tekniikan ja palveluiden yksikön projektipäällikkö Leo Aho sekä maksatusasiantuntija Mari Väänänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vuoden 2026 paikan päällä tehtävät varmennukset. Tänä vuonna maksatusasiantuntijat käyvät maakunnan alueella noin 20:ssa erilaisessa EAKR- tai  JTF -hankekohteessa. Valvonta ulottuu 15 prosenttiin kaikista Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamista ohjelmakauden 2021–2027 EAKR- ja JTF -hankkeista. Lisäksi varmennuksia voidaan toteuttaa kansallista rahoitusta saaneille hankkeille. Varmennus toteutetaan maksatusasiantuntijan johdolla ja paikalla on myös hanketta valvova aluekehitysasiantuntija. Tarkastettavat hankkeet valikoituvat erilaisten kriteerien perusteella. Varmennettavaksi pyritään valikoimaan keskenään erilaisia hankkeita: ryhmähankkeiden pää- tai osatoteuttajia, yksittäisen toimijan hankkeita, eri kokoisia ja tyyppisiä hankkeita. Lisäksi pääsääntöisesti suuret, yli 800 000 euron julkisen tuen hankkeet tarkastetaan aina. Käynnin keskeisin tavoite on varmistua siitä, että hanketta on toteutettu hankesuunnitelman ja -päätöksen mukaisesti. Varmennuksessa käydään läpi muun muassa hankintojen oikeellisuutta ja syntyneitä kuluja. Esimerkiksi  palkkojen yksikkökustannuksia käyttävissä hankkeissa tarkastetaan tuntihinnan laskentaperusteet. – Paikan päällä tehtävät käynnit täydentävät maksatushakemuksen yhteydessä tehtävää tarkastusta. Samalla siihen kannattaa suhtautua ohjauskäyntinä, jossa voi esittää kysymyksiä myös meille, vinkkaa maksatusasiantuntija Mari Väänänen. Vierailulla keskustellaan usein myös hankkeen tuloksista ja viestintään liittyvistä asioista. Viestinnän osalta tärkeimpiä ovat esimerkiksi aineistoista, materiaaleista ja tiloista löytyvät EU-tunnukset sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton logo. Ne tuovat näkyville hankkeissa tehtävää toimintaa. Lisäksi varmennuksessa käydään läpi hankesuunnitelmassa määriteltyjä tulosindikaattoreita sekä niiden toteutumista hankkeen aikana. Oleellista indikaattoreiden näkökulmasta on jäljitettävyys, jotta varmistutaan tuloksen tosiasiallisesta syntymisestä. Indikaattoreiden lisäksi, usein hanketoimijan yllätykseksi, käydään läpi myös hankesuunnitelmassa määritellyt horisontaaliset periaatteet. Myös kehittämistoiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen keskustellaan. Käyntiin olisi hyvä valmistautua kasaamalla hankkeen asiakirjat yhteen sekä pohtimalla esimerkiksi hankkeen indikaattoritietoja ja horisontaalisia periaatteita ennakkoon. Lisäksi jouhevan varmennuksen puolesta olisi hyödyllisintä, että paikalle saataisiin henkilöitä, jotka aidosti toteuttavat hanketta ja osaavat vastata esitettyihin kysymyksiin. –  Tärkeää on myös avulias ja avoin mieli. Varmennus…

Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2027 on päivitetty ja hyväksytty maakuntahallituksessa 8.6.2026. Toimeenpanosuunnitelma kokoaa keskeiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan maakunnan kriisinkestävyyttä ja varmistetaan yhteiskunnan toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Päivityksessä painopiste siirtyy varautumisesta kohti resilienssiä – kykyä toimia myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Kehittämistä ohjaavat kolme kärkikokonaisuutta: TKI-toiminta, elinkeinoelämän huoltovarmuus sekä ihmisten arjen turvallisuus. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia eri sektoreille. Esimerkiksi energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan kehittämällä hajautettua energiantuotantoa, energian varastointia ja varavoimaratkaisuja. Elintarvike- ja vesihuollossa turvataan veden saatavuus ja varmistetaan varavoima toimintojen jatkuvuuden takaamiseksi. Logistiikassa panostetaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin ja kriittisen infrastruktuurin, kuten satamien ja tieverkon, toimintavarmuuteen.  Lisäksi paikallisen tuotannon, toimitusketjujen lyhentämisen sekä osaamisen vahvistamisen merkitys korostuu. Toimeenpanosuunnitelmassa korostuu aiempaa enemmän ihmisten ja yhteisöjen merkitys kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Arjen turvallisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja kansalaisten valmiudet toimia häiriötilanteissa nähdään keskeisinä tekijöinä alueen resilienssille. Yhteistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa, jossa keskeistä on tiedon jakaminen, kumppanuuksien vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen yli sektorirajojen. Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti EU- ja pohjoismaisella tasolla, nähdään tärkeänä osana huoltovarmuuden kehittämistä. Toimeenpanosuunnitelma perustuu laajaan yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa ja tähtää siihen, että strategiset linjaukset muuttuvat käytännön toimenpiteiksi koko maakunnassa.  Toimenpanosuunnitelma löytyy kokonaisuudessa täältä.