Pohjois-Pohjanmaan liitto

Euroopan komissio julkaisi 4.11.2026 työohjelmansa vuodelle 2027. Ohjelmassa korostuvat Euroopan kilpailukyky, strateginen omavaraisuus, turvallisuus sekä alueellinen yhteenkuuluvuus. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta erityisen tärkeitä ovat alueiden elinvoiman vahvistaminen, tulevan EU-rahoituskauden valmistelu, puhtaan energian ja kriittisten raaka-aineiden mahdollisuudet sekä kokonaisturvallisuus. Työohjelma sisältää 23 keskeistä aloitetta ja 10 sääntelyn yksinkertaistamistoimea. Komissio pyrkii vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä, vähentämään strategisia riippuvuuksia ja sujuvoittamaan investointeja. Pohjois-Pohjanmaan kannalta viisi keskeistä nostoa 1. Oikeus jäädä kotiseudulle – alueiden elinvoima ja pitovoima Vuoden 2027 alussa julkaistavaksi suunniteltu Right to Stay -strategia korostaa ihmisten mahdollisuuksia asua, työskennellä ja rakentaa tulevaisuuttaan omalla kotiseudullaan. Pohjois-Pohjanmaalle keskeisiä kysymyksiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, nuorten pitovoima, palvelujen saavutettavuus ja alueiden tasapainoinen kehitys. 2. EU tuleva rahoituskausi 2028–2034 Tulevan rahoituskauden valmistelu etenee. Pohjois-Pohjanmaalle on tärkeää turvata alue- ja rakennepolitiikan rahoitus sekä huomioida pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet, pitkät etäisyydet ja alueiden strateginen merkitys. 3. Kilpailukyky, energia ja kriittiset raaka-aineet Komissio tavoittelee investointien lupamenettelyjen nopeuttamista, energiaturvallisuuden vahvistamista ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamista. Aloitteet tukevat Pohjois-Pohjanmaan mahdollisuuksia puhtaan energian, mineraalitalouden, teollisuuden ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä. 4. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuus Komissio valmistelee uusia ilmastoriskien hallintaan liittyviä toimia sekä luonnonsuojeludirektiivien uudelleenarviointia. Pohjois-Pohjanmaalle keskeistä on sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävän luonnonvaratalouden edellytykset ja elinkeinojen kehittäminen. 5. Turvallisuus ja kriisinsietokyky EU vahvistaa puolustusta, rajaturvallisuutta ja kriiseihin varautumista. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta korostuvat huoltovarmuus, kriittinen infrastruktuuri, turvalliset yhteydet sekä pohjoisten alueiden rooli koko Euroopan kokonaisturvallisuudessa. Pohjoisten alueiden näkökulma tärkeä EU-vaikuttamisessa Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että EU uusissa aloitteissa ja tulevan rahoituskauden ratkaisuissa tunnistetaan pohjoisten alueiden erityispiirteet ja vahvuudet. Alueiden elinvoima, saavutettavuus, osaaminen ja turvallisuus ovat paitsi alueellisia myös koko Euroopan kilpailukykyyn ja strategiseen toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä. Lisätietoja: Euroopan komission työohjelma 2027 Työohjelma ja sen liitteet

Järjestöt vahvistavat ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ne tarjoavat kohtaamisia, vertaistukea ja ammatillista apua sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään ja yhteiskuntaan. Erityisesti nyt, kun väestö ikääntyy, nuorten tulevaisuususko on ennätyksellisen heikko ja alueelliset erot kasvavat, paikallisten yhteisöjen merkitys korostuu. Silti järjestöjen toimintaedellytyksiä edelleen heikennetään. Syyskuussa tehdyn maakunnallisen kyselyn tuloksissa rahoituksen epävarmuus nousi järjestöjen keskeisimmäksi huolenaiheeksi. Myös vapaaehtoistoiminnan muutokset ja sopivien toimitilojen puute vaikeuttavat toimintaa. Painetta lisäävät entisestään valtakunnalliset valtionavustusleikkaukset. Epävarmuus ja samanaikaiset muutokset toimintaympäristössä vaikeuttavat järjestöjen pitkäjänteistä työtä ja kaventavat ihmisten mahdollisuuksia osallistua. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta huomauttaa, että osallisuus ei ole vain yksilön kokemus ja hyvinvoinnin lisä. Se on myös yksi yhteisöjen ja koko yhteiskunnan turvallisuuden perustekijä. Kun ihmisellä on yhteisö, johon kuulua, ja mahdollisuus vaikuttaa, vahvistuu yhteiskunnan kyky kohdata muutoksia ja selviytyä kriiseistä. Jos osallisuus rapautuu, menetämme samalla tärkeää yhteisöllistä turvaa. Järjestöjen täysi potentiaali on hyödynnettävä ihmisten osallisuuden ja alueen elinvoiman kehittämisessä. Ne tuntevat ihmisten arjen ja paikalliset tarpeet. Järjestökyselyn perusteella järjestöt haluavat tehdä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa tasavertaisina kumppaneina. Yhteistyöhön kaivataan nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua, parempaa tiedonkulkua ja mahdollisuuksia osallistua Tämä kaikki edellyttää ennakoitavaa rahoitusta, riittäviä toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä, jossa järjestöillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta korostaa, että järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on investointi ihmisten osallisuuteen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Järjestöjen äänen pitää kuulua, ja sitä pitää myös kuulla päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Raija Näppä Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry Anna Katajala Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan jäsen toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevassa 6.11.2026

Kuva: NSPA-foorumin paneelikeskustelu käynnissä, vasemmalta: ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson Outokummulta, maakuntaneuvos, (regionråd) Rickard Carstedt Västerbottenin alueelta, dosentti Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta sekä ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua johti erityisasiantuntija Tiina Paakkari Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta.   Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkoston (Northern Sparsely Populated Areas) foorumi kokosi 29.–30. lokakuuta Torniossa yhteen aluekehittämisen, EU-vaikuttamisen ja arktisen yhteistyön asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Foorumin keskeinen viesti oli selkeä: Euroopan pohjoisten alueiden elinvoima, kilpailukyky ja turvallisuus ovat koko Euroopan strateginen kysymys, joka on huomioitava tulevissa EU:n rahoitus- ja sääntelyratkaisuissa. Kaksipäiväisessä foorumissa käsiteltiin muun muassa EU:n arktista strategiaa, tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kilpailukykyä, vihreää siirtymää sekä pohjoisten alueiden turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja yhteistyötä. Keskustelut olivat ajankohtaisia, sillä Euroopan unioni on juuri julkaissut uuden arktisen strategiansa ja neuvottelut vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat käynnissä. Pohjoisten alueiden näkemyksiä EU:n tulevaisuuteen ja arktiseen strategiaan EU:n komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston Miguel Roncero esitteli videoyhteydellä uuden arktisen strategian keskeiset painopisteet. Suomen ulkoministeriön arktinen suurlähettiläs Kalle Kankaanpää ja Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl korostivat puheenvuoroissaan arktisten alueiden kasvavaa merkitystä Euroopan turvallisuuden, energiaomavaraisuuden, vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Keskusteluissa nostettiin esiin myös tarve investoida infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja elinvoimaisiin paikallisyhteisöihin. Keskusteluissa nousi vahvasti esille NSPA-verkoston merkitys arktisen alueen toimijana ja strategian toimeenpanijana. Sekä Roncero että Kankaanpää korostivat, että arktisen strategian toimeenpanossa paikalliset ja alueelliset toimijat sekä toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa. – NSPA-alueiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että EU:n uudessa arktisessa strategiassa tunnistetaan pohjoiset alueet paitsi Euroopan turvallisuuden ja strategisen kilpailukyvyn kannalta keskeisinä alueina, myös elinvoimaisina asuin- ja toimintaympäristöinä. Strategian tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman konkreettisia investointeja, vahvaa alueellista toimijuutta ja pitkäjänteistä EU-rahoitusta. Erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden oma erityisrahoitus on turvattava tulevalla rahoituskaudella. Arktisen strategian toimeenpanon tulee tapahtua yhdessä alueiden kanssa – ei vain alueilla, toteaa kehitysjohtaja Tiina Rajala Pohjois-Pohjanmaan liitosta. EU-rahoituksen tulevaisuus keskeisenä teemana Euroopan parlamentin…