17.02.2021
Maakuntaohjelmassa tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2022–2025 valmistelu jatkui tiistaina 16.2.2021 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n koordinoimalla strategiatyöpajalla. Mukana oli yli 70 osallistujaa maakunnan eri sektoreilta. Työpajan tavoitteena oli tarkastella ja tulkita yhteisesti maakunnan tilannekuvaa sekä tunnistaa maakuntaohjelmassa huomioitavia keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä. Maakuntajohtaja Pauli Harju toivotti osallistujat tervetulleiksi Zoom-työpajaan tekemään tulevaisuutta: ”On aika pysähtyä millä lailla haetaan yhteistä tahtotilaa tulevaisuudesta, miten tulevaisuus kohdataan ja miten sitä tehdään.” Harju korosti, että maakuntaohjelma on yhteinen tahtotila ja rahoitusohjelmat välineitä toteuttaa tätä tahtotilaa. Maakuntaohjelman tehtävä on painottaa yhteistä tulevaisuutta. ”Tarkastellessamme ympäristön muutostekijöitä voimme miettiä, millä tavalla pohjoispohjalaiset tekevät yhdessä tulevaisuutta.” Maakuntajohtaja toi esiin tutkimuksen ja koulutuksen merkityksen tasapainoisessa kehityksessä, kun tarkastellaan maakunnan tulevaisuutta. ”Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa tuotannon toiminnot uudistuvat vauhdilla. Nyt voidaan soveltaa tutkimuksia ja oppeja. Suorituskykyyn liittyvät asiat ovat nousemassa aluekehityskeskusteluun. Nyt on syytä pysähtyä ja miettiä, mikä on meidän tahtotilamme. Miten tekisimme asiat valtavirtoja hyödyntäen mutta silti omalla tavallamme?” evästi Harju osallistujia. Suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen korostaa maakuntaohjelman olevan kokoava ohjelma ja työssä hyödynnetään maakunnan ohjelmia ja tiekarttoja. ”Muutosvoimien murskaamisessa lähestyttiin ilmiölähtöisyyttä. Selkeästi alkaa usvan takaa hahmottua isommat ilmiöt, joihin monet asiakokonaisuudet liittyvät, ” kuvaili Tapaninen työpajan antia. Maakunta on muutosten virrassa. MDI nosti tilannekuvasta seitsemän ilmiötä vauhdittamaan työpajan keskustelua: Väestö- ja työpaikkakehitys eriytyy maakunnan sisällä. Pohjois-Pohjanmaalla talous on ollut viime vuosina hyvässä vireessä, mutta aluetalouden mittareilla kirittävää kuitenkin riittää. Koronan aiheuttamat kolhut moniin muihin maakuntiin verrattuna keskimäärin pienempiä. Nuorten maakunnan kannalta suuri haaste on vastavalmistuneiden työllistyminen. Pohjois-Pohjanmaan paradoksi – monilla hyvinvoinnin kokemuksellisilla mittareilla Suomen kärkeä, mutta sairastavuudessa maakuntien häntäpäässä. Työmatkojen pituudet ovat kasvaneet, mutta samalla Pohjois-Pohjanmaa on laajakaistayhteyksien kehityksessä maakuntien kärkeä. Kasvihuonepäästöt asukasta kohden ovat Suomen korkeimmat, joten ilmastonmuutoksen päästöjen hillinnässä töitä riittää. Maakuntajohtaja Pauli Harju totesi työpajan lopuksi: ”Nyt on otettava härkää sarvista ” ja muistutti Pohjois-Pohjanmaan olevan onnellinen maakunta. Yhteisöllisyys, osallisuus ja uudet välineet auttavat taklaamaan eriarvoistumista. Olemme edelleen nuorten maakunta, mutta olemassa olevat…
