Pohjois-Pohjanmaan liiton maksatusasiantuntijat perehtyivät toukokuussa erilaisiin hankkeisiin paikan päällä tehtävissä varmennuksissa. Vasemmalla Miehonsuon tutkimusympäristö ja tutkija Maarit Liimatainen (LUKE). Oikealla koulutuskuntayhtymä Brahen tekniikan ja palveluiden yksikön projektipäällikkö Leo Aho sekä maksatusasiantuntija Mari Väänänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vuoden 2026 paikan päällä tehtävät varmennukset. Tänä vuonna maksatusasiantuntijat käyvät maakunnan alueella noin 20:ssa erilaisessa EAKR- tai JTF -hankekohteessa. Valvonta ulottuu 15 prosenttiin kaikista Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamista ohjelmakauden 2021–2027 EAKR- ja JTF -hankkeista. Lisäksi varmennuksia voidaan toteuttaa kansallista rahoitusta saaneille hankkeille. Varmennus toteutetaan maksatusasiantuntijan johdolla ja paikalla on myös hanketta valvova aluekehitysasiantuntija. Tarkastettavat hankkeet valikoituvat erilaisten kriteerien perusteella. Varmennettavaksi pyritään valikoimaan keskenään erilaisia hankkeita: ryhmähankkeiden pää- tai osatoteuttajia, yksittäisen toimijan hankkeita, eri kokoisia ja tyyppisiä hankkeita. Lisäksi pääsääntöisesti suuret, yli 800 000 euron julkisen tuen hankkeet tarkastetaan aina. Käynnin keskeisin tavoite on varmistua siitä, että hanketta on toteutettu hankesuunnitelman ja -päätöksen mukaisesti. Varmennuksessa käydään läpi muun muassa hankintojen oikeellisuutta ja syntyneitä kuluja. Esimerkiksi palkkojen yksikkökustannuksia käyttävissä hankkeissa tarkastetaan tuntihinnan laskentaperusteet. – Paikan päällä tehtävät käynnit täydentävät maksatushakemuksen yhteydessä tehtävää tarkastusta. Samalla siihen kannattaa suhtautua ohjauskäyntinä, jossa voi esittää kysymyksiä myös meille, vinkkaa maksatusasiantuntija Mari Väänänen. Vierailulla keskustellaan usein myös hankkeen tuloksista ja viestintään liittyvistä asioista. Viestinnän osalta tärkeimpiä ovat esimerkiksi aineistoista, materiaaleista ja tiloista löytyvät EU-tunnukset sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton logo. Ne tuovat näkyville hankkeissa tehtävää toimintaa. Lisäksi varmennuksessa käydään läpi hankesuunnitelmassa määriteltyjä tulosindikaattoreita sekä niiden toteutumista hankkeen aikana. Oleellista indikaattoreiden näkökulmasta on jäljitettävyys, jotta varmistutaan tuloksen tosiasiallisesta syntymisestä. Indikaattoreiden lisäksi, usein hanketoimijan yllätykseksi, käydään läpi myös hankesuunnitelmassa määritellyt horisontaaliset periaatteet. Myös kehittämistoiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen keskustellaan. Käyntiin olisi hyvä valmistautua kasaamalla hankkeen asiakirjat yhteen sekä pohtimalla esimerkiksi hankkeen indikaattoritietoja ja horisontaalisia periaatteita ennakkoon. Lisäksi jouhevan varmennuksen puolesta olisi hyödyllisintä, että paikalle saataisiin henkilöitä, jotka aidosti toteuttavat hanketta ja osaavat vastata esitettyihin kysymyksiin. – Tärkeää on myös avulias ja avoin mieli. Varmennus…
Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2027 on päivitetty ja hyväksytty maakuntahallituksessa 8.6.2026. Toimeenpanosuunnitelma kokoaa keskeiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan maakunnan kriisinkestävyyttä ja varmistetaan yhteiskunnan toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Päivityksessä painopiste siirtyy varautumisesta kohti resilienssiä – kykyä toimia myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Kehittämistä ohjaavat kolme kärkikokonaisuutta: TKI-toiminta, elinkeinoelämän huoltovarmuus sekä ihmisten arjen turvallisuus. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia eri sektoreille. Esimerkiksi energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan kehittämällä hajautettua energiantuotantoa, energian varastointia ja varavoimaratkaisuja. Elintarvike- ja vesihuollossa turvataan veden saatavuus ja varmistetaan varavoima toimintojen jatkuvuuden takaamiseksi. Logistiikassa panostetaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin ja kriittisen infrastruktuurin, kuten satamien ja tieverkon, toimintavarmuuteen. Lisäksi paikallisen tuotannon, toimitusketjujen lyhentämisen sekä osaamisen vahvistamisen merkitys korostuu. Toimeenpanosuunnitelmassa korostuu aiempaa enemmän ihmisten ja yhteisöjen merkitys kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Arjen turvallisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja kansalaisten valmiudet toimia häiriötilanteissa nähdään keskeisinä tekijöinä alueen resilienssille. Yhteistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa, jossa keskeistä on tiedon jakaminen, kumppanuuksien vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen yli sektorirajojen. Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti EU- ja pohjoismaisella tasolla, nähdään tärkeänä osana huoltovarmuuden kehittämistä. Toimeenpanosuunnitelma perustuu laajaan yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa ja tähtää siihen, että strategiset linjaukset muuttuvat käytännön toimenpiteiksi koko maakunnassa. Toimenpanosuunnitelma löytyy kokonaisuudessa täältä.
Valtioneuvosto on nimennyt Taide- ja kulttuurineuvoston toimikaudelle 2026–2029. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin ohjelmajohtaja Samu Forsblom. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus esitti Forsblomia neuvoston jäseneksi kokouksessaan 23.2.2026. Valinta puheenjohtajaksi on iloinen uutinen koko Pohjois-Pohjanmaalle. Se vahvistaa osaltaan pohjoisen kulttuuriosaamisen näkyvyyttä valtakunnallisella tasolla aikana, jolloin maakunnassa toteutetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Taide- ja kulttuurineuvosto toimii uuden Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä. Sen tehtävänä on muun muassa toimia asiantuntijaelimenä taide- ja kulttuuripoliittisissa asioissa, nimetä taiteen ja kulttuurin asiantuntijapankki sekä linjata vertaisarvioinnin periaatteita. Neuvoston toimikausi alkaa 1.7.2026 Lisätiedot: Erityisasiantuntija, kulttuuri Auli Suorsa p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi
Pohjois-Pohjanmaan merkittävin matkailualan seminaari järjestetään jälleen lokakuussa – merkitse päivä kalenteriisi ja ilmoittaudu mukaan! Tapahtuma kokoaa yhteen matkailualan yritykset, kehittäjät ja päättäjät kuulemaan ja [...]
