Pohjois-Pohjanmaan liitto

In english below. Miten vihreä talous voi tukea maaseutualueiden kestävää ja kokonaisvaltaista kehitystä? Tätä kysymystä tarkasteltiin Rural COOP -hankkeen Green Economy as a Driver of Integrated Territorial Development -webinaarissa, jonka järjesti Pohjois-Pohjanmaan liitto osana Interreg Europe Rural COOP -hanketta. Webinaari kokosi yhteen osallistujia eri puolilta Eurooppaa, muun muassa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Latviasta, Puolasta, Italiasta, Ranskasta, Sveitsistä, Romaniasta, Bulgariasta, Albaniasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta. Pääpuhujana ollut OECD:n José Enrique Garcilazo totesi, että maaseutualueita tarkastellaan usein väestön vähenemisen ja ikääntymisen kautta. Monilla maaseutualueilla on kuitenkin merkittävä rooli talouskasvussa ja uusiutuvan energian tuotannossa sekä arvokkaita luonnonvaroja. Onnistuneiden vihreän siirtymän ratkaisujen tulee huomioida maaseutualueiden erilaisuus ja rakentua niiden omille vahvuuksille ja olosuhteille. Paikallisten arvoketjujen vahvistaminen on tärkeää, jotta maaseudun luonnonvaroista ja uusiutuvasta energiasta syntyisi enemmän arvoa paikallisesti. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmaa esitteli Pohjois-Pohjanmaan liiton Ritva Isomäki. Hän kuvasi, kuinka vihreän talouden tavoitteita edistetään maakunnassa aluekehityksen, maakuntakaavoituksen, ilmastotyön, kehittämisrahoituksen ja yhteistyön avulla. Strategiset tavoitteet muuttuvat merkityksellisiksi silloin, kun ne johtavat käytännön toimiin ja paikalliset toimijat osallistuvat niiden suunnitteluun. Webinaarissa esiteltiin myös kaksi käytännön esimerkkiä Pohjois-Pohjanmaalta. Oulun yliopiston Peetu Virkkalan esittelemässä BIOTUTO-hankkeessa tarkasteltiin maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä biokaasun tuotannossa ja maaseudun liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke kokosi yhteen maanviljelijöitä, kuntia, tutkijoita ja yrityksiä tunnistamaan mahdollisuuksia ja vahvistamaan alueelliseen biokaasuarvoketjuun liittyvää yhteistyötä. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Tuure Haarjärven esittelemässä UTAH2-hankkeessa puolestaan tutkittiin vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä Utajärvellä. Hankkeessa yhdistyivät teknologinen kehitys, liiketoimintamahdollisuudet, infrastruktuuri ja paikallisten ihmisten osallistaminen. Hankkeen keskeinen oppi oli, että suuret muutokset eivät ala suurina: pienet projektit ja pilotit voivat rakentaa suurempien vihreän siirtymän investointien edellyttämää osaamista ja yhteistyötä. Puhujien yhteinen viesti oli selkeä: onnistunut vihreä siirtymä vaatii paikallista osallistumista, yhteistyötä ja luottamusta. Maaseutualueita ei tule nähdä vain vihreiden investointien sijoituspaikkoina, vaan aktiivisina kumppaneina siirtymän toteuttamisessa. Ratkaisujen tulee rakentua alueiden omille vahvuuksille ja tarpeille sekä luoda konkreettisia hyötyjä paikallisille yrityksille ja yhteisöille. Tieto ja tutkimus auttavat tunnistamaan alueellisia mahdollisuuksia ja…

Maakuntahallitusten puheenjohtajien kannanotto                                                                                                 Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP tai NRP-suunnitelma) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina ja korostavat monitasoisen hallinnon ja läheisyysperiaatteen vahvempaa huomioimista. Maakuntien liittojen aluetuntemuksen ja vahvan EU-kokemuksen hyödyntäminen Suomen NRPP:n valmistelussa ja toimeenpanossa on välttämätöntä, jotta suunnitelma vahvistaa kasvua koko Suomessa ja vastaa alueiden erilaisiin tarpeisiin. Suomen NRP-suunnitelmassa tulee painottaa talouskasvua vahvistavia investointeja ja uudistuksia. Samalla tulee huomioida, että EU:n koheesiopolitiikan ydintehtävä on tasata alueiden välisiä kehityseroja ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta, vaan avaa mahdollisuuden koko Suomen potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle. Komission asetusehdotuksen COM (2025) 565 artiklan 6 mukaan kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee tehdä monitasoisen hallinnon ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Tähän asti Suomen valmistelu on ollut vain valtion sisäistä ja ylätasolla tapahtuvaa, mikä ei ole asetusehdotuksen mukaista. Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun on alusta alkaen otettava mukaan maakuntien liitot, jotka kuntayhtyminä täyttävät monitasoisen hallinnon vaatimuksen. Maakuntien liittojen osallistuminen ei tarkoita monimutkaista hallintoa tai pirstaleisuutta, vaan tuo valmisteluun valmiin alueellisen toimeenpanorakenteen, kumppanuusverkostot ja tiedon investointien vaikuttavuudesta. Näin kansalliset tavoitteet voidaan muuttaa alueilla toteuttamiskelpoisiksi, kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi ratkaisuiksi. Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta, maakuntaohjelmien valmistelusta, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisesta toimeenpanosta sekä alueellisten rahoitussuunnitelmien laatimisesta. Ne kokoavat kuntien, yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä muiden keskeisten toimijoiden näkemykset yhteiseksi kumppanuudeksi. Tämän tehtäväkokonaisuuden ansiosta maakuntien liitoilla on sekä tietopohja että toimeenpanokyky, joita tarvitaan alueiden erilaisten kehittämistarpeiden, kasvumahdollisuuksien ja uudistumisen haasteiden tunnistamiseen kumppanuussuunnitelmassa. Maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät valtiovarainministeriölle seuraavaa: NRP-suunnitelman lukurakenne, sen tarkemmat sisällöt sekä valmistelu- ja toimeenpanovastuut suunnitellaan ja sovitaan yhdessä maakuntien liittojen kanssa. NRP-suunnitelman lukurakenteeseen sisällytetään alueiden erityispiirteet huomioivat aluekehittämisen sisällöt. Maakuntien liitoille annetaan valmisteluvastuu niiden asiantuntemusta vastaavissa lukukohtaisissa alatyöryhmissä. NRP-suunnitelmaan sisällytetään maakunnalliset kehykset, jotka parantavat rahoituksen ennakoitavuutta ja sitouttavat alueelliset ekosysteemit yhteisiin toimiin kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi. NRP-suunnitelmaan…

Pohjois-Pohjanmaan kuntajohtajat ja maakuntaliiton edustajat teki opintomatkan Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin 30.9.–3.10.2026. Irlanti toimii tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Opintomatkan aikana delegaatio tutustui ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainvälisten investointien edistämiseen, maaseudun ja yhteisöjen kehittämiseen sekä matkailun aluetaloudelliseen merkitykseen. Nämä teemat ovat ajankohtaisia myös Pohjois-Pohjanmaan kunnissa tällä hetkellä. Pohjois-Pohjanmaan ryhmä vieraili Irlannin valtion investointivirastossa, jonka tehtävänä on houkutella maahan ulkomaisia investointeja. ”Irlanti tunnetaan aktiivisesta investointipolitiikastaan. Sen avulla Irlanti on saanut houkuteltua maahan paljon kansainvälisiä investointeja, mikä on ollut yksi keskeinen tekijä Irlannin talouden elpymisessä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen,” huomauttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet. Irlanti onkin onnistunut erittäin hyvin bruttokansantuotteen kasvattamisessa. Väkiluvultaan noin Suomen kokoisen maan bruttokansantuote on kaksi kertaa niin suuri kuin Suomessa. Samalla Irlannissa on käytännössä täystyöllisyys. Bruttokansantuotteen kasvun ja eron Suomeen selittää lähes yksinomaan Irlannin pitkäjänteinen, johdonmukainen ja onnistunut invest in -toiminta. Osallistujien mielestä mielenkiintoinen yksityiskohta IDA:n toiminnassa oli kehittämistoimenpiteiden painotus Dublinin ulkopuolelle. Investointien lisäksi matkailu vauhdittaa taloutta Irlannin hallituksen maaseudun ja yhteisöjen kehittämisministeriössä perehdyttiin maaseudun elinvoimaan, yhteisölähtöiseen kehittämiseen sekä harvaan asuttujen alueiden palvelujen saatavuuteen. Kuntajohtajat tutustuivat myös Irlannin kansallisen matkailunedistämisorganisaation Fáilte Irelandin toimintaan. Vierailun teemoina olivat muun muassa matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja Irlannin kokemukset ja onnistumiset alueellisten matkailubrändien kehittämisessä. Vierailun alkupuolella ryhmä tutustui Dublinissa sijaitsevaan Euroopan parlamentin vierailukeskukseen. Irlannin puheenjohtajuudesta EU:ssa puhuttiin enemmän Suomen Irlannin-suurlähettilään Leena Gardemeisterin vastaanotolla. Suurlähettiläs Gardemeister esitteli Irlannin taloustilannetta ja toimintaympäristöä. Suurlähettilään kanssa keskusteliin lisäksi Suomen näkyvyydestä Irlannissa sekä Irlannin EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä. "Pohjois-Pohjanmaan vahva yrittäjähenki, kansainvälisyys ja kyky tarttua uusiin mahdollisuuksiin luovat erinomaisen perustan myös uusille yhteistyöavauksille Irlannin ja Suomen välillä", vahvisti Leena Gardemeister. Irlannin kulttuuriperintö oli osa vierailuohjelmaa. Ryhmä kävi Trinity Collegessa tutustumassa Book of Kellsiin, joka on keskiaikainen ja latinankielinen, Uuden testamentin neljä evankeliumia sisältävä käsikirjoitus. Dublin on ollut Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 1991. Kuntajohtajat toivatkin vierailullaan esille Oulu2026-vuotta lähes kaikissa vierailukohteissa, mikä kiinnosti irlantilaisia isäntiä.