Pohjois-Pohjanmaan liitto

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy TE-toimistolta kuntien muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. Myös osa ELY-keskuksen palveluista siirtyy samalla työllisyysalueiden vastuulle. Kunnat ilmoittivat työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun loppuun mennessä ratkaisunsa työvoimapalveluiden järjestämiseksi. Pohjois-Pohjanmaalta TEM:lle ilmoitettiin kolme työllisyysaluetta. Suurin niistä on Oulu ja ympäristökuntien muodostama työllisyysalue, jossa järjestäjäkuntana toimii Oulun kaupunki. Kainuu-Koillismaa-työllisyysalueen järjestäjäkuntana toimii Kajaani ja siihen liittyvät Pohjois-Pohjanmaan alueelta Kuusamo ja Taivalkoski. Kolmas työllisyysalue on Oulun eteläisellä alueella ja siinä järjestäjäkuntana on Raahe. Esitetyt työllisyysalueet täyttävät 20 000 työvoimapohjan ja lain edellytykset maantieteellisesti yhtenäisestä, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivasta alueesta. ”Pohjois-Pohjanmaalle muodostuvat alueet ovat maantieteellisestä laajuudestaan huolimatta kompakteja alueita, joilla on samantyyppisiä työmarkkinapiirteitä alueillaan”, toteaa Jouni Korhonen Pohjois-Pohjanmaan liiton TE2024 -hankkeesta. Seuraavaksi kuullaan Oulun eteläisen alueen kuntia Työ- ja elinkeinoministeriö esittää Valtioneuvostolle, että tämä hyväksyy Pohjois-Pohjanmaalta Oulun ja Kainuu-Koillismaa-työllisyysalueet jo marraskuun lopussa. Sen sijaan Raahe – Kalajoki – Ylivieska – Nivala -työllisyysaluetta esitetään valtioneuvoston päätettäväksi. Haapajärven, Oulaisten ja Pyhäjärven kaupunginvaltuustot eivät hyväksyneet Raahen kaupungin esittämää yhteistoimintasopimusluonnosta ja järjestämissuunnitelmaa. Valtioneuvoston päätös, jota kutsutaan myös perälautamenettelyksi, tarkoittaa, että valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen, jos kunta jää työllisyysalueen ulkopuolelle. Samalla valtioneuvosto päättää myös kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Seuraavaksi työ- ja elinkeinoministeriö kuulee kuntia työllisyysalueiden muodostamista koskevista päätösesitysluonnoksista. Kuulemiset tehdään jo joulu- ja tammikuun aikana. Kuultaviksi pyydetään Raahe – Kalajoki – Ylivieska – Nivala -työllisyysalueen kunnat. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää työllisyysalueesta viimeistään helmikuussa 2024. Vaikka päätöksiä työllisyysalueista ei vielä olekaan, kunnissa tehdään valmistelutyötä työllisyyspalveluiden aloittamiseksi vuoden 2025 alusta. ”Työllisyyspalvelu-uudistus on sote-palvelu-uudistuksen jälkeen merkittävin uudistus kuntien näkökulmasta. Työllisyysalueille siirtyy valtion kompensoimina, mutta kuntien kustantamina työllisyyspalveluiden järjestäminen, valtiolta siirtyvä henkilöstö ja työttömyysturvamenot”, toteaa Korhonen. Lisätietoja: projektipäällikkö Jouni Korhonen, Pohjois-Pohjanmaan TE2024-hanke, 040 685 4038 TEM:n tiedote Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hanke

Oulun Rantasaunaseura ry saa vuoden 2023 Pohjois-Pohjanmaan järjestötekopalkinnon Kesän Saunan talkoo- ja kulttuuritoiminnasta, joka vahvistaa suomalaista ja paikallista saunakulttuuria. Palkittu yhdistys saa 1000 euroa toimintansa tukemiseen. Vuoden 2023 saunan kulttuuritoiminta on keskittynyt saunateeman ympärille ja syventänyt kävijän elämyksiä. Kesän Sauna on luonut monimuotoisen yhteisön Ouluun. Toiminta on rajoja rikkovaa ja siinä toteutuu esimerkillisellä tavalla vuoden teema kulttuuria yllättävissä yhteyksissä. Oulun Rantasaunaseura ry on osoittanut ainulaatuista yhteistyötä ja talkoohenkeä. Talkoissa on mukana monen ikäisiä oululaisia ja myös kansainvälisiä talkoolaisia. Kesän Sauna on oululainen ilmiö, joka yhdistää luontevasti eri-ikäiset, paikalliset ja kansainväliset kävijät. Vuonna 2023 saunojia on ollut yli 14 000 ja kymmenen toimintakesän aikana saunojia on ollut noin 75 000 yli 70 eri maasta. – On hienoa saada tunnustusta tekemästämme työstä oululaisen saunakulttuurin eteen. Kunnia kuuluu ehdottomasti mahtavalle talkooporukallemme, jota ilman Kesän Sauna ei pyörisi. Kesän Sauna palaa Oulujoelle taas tulevana suvena, mutta ennen sitä jatkamme työskentelyä ympärivuotisen saunan saamiseksi Tuiran uimarannalle, kertoo Oulun Rantasaunaseuran hallituksen puheenjohtaja Jussi Pöllä. Maanantaina 7.11.2023 Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä luovutettavan palkinnon vastaanottavat puheenjohtaja Jussi Pöllä, tuottaja Katri Tenetz ja yhdistysaktiivi Niina Jortikka. Palkinto jaetaan viidennen kerran ja sen luovuttavat Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo ja järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Aunola. Pohjois-Pohjanmaan liitto pyysi syyskuussa ehdotuksia Pohjois-Pohjanmaan vuoden järjestöteoksi 2023. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 22, joista Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus valitsi palkinnon saajan kokouksessaan 18.10.2023. Lisätiedot Jussi Pöllä, p. 040 7032293, jussi.polla@rantasaunaseura.fi Oulun Rantasaunaseura ry on perustettu vuonna 2005. Lisätietoja Kesän Saunan verkkosivuilta.

Arvoisa ministeri, arvoisat kuntien edustajat ja kaikki yhteistyökumppanit, hyvät osallistujat. Lämpimästi tervetuloa ja mukava, että olette saapuneet Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämille maakuntapäiville. Millainen on Pohjois-Pohjanmaa? Olemme maantieteellisesti Suomen 2. suurin maakunta. Kotimaakunta noin 416 000 ihmiselle. Olemme myös nuorten maakunta. Pohjoispohjalaisen keski-ikä on noin 40,2 vuotta.  Katseet kääntyvät monin tavoin pohjoiseen. Pohjoisesta on maailman monien muutosten myötä muodostumassa Suomelle kansallinen ja koko Euroopalle tulevaisuuskysymys niin turvallisuudessa kuin taloudessakin. Pohjoisen merkitys on entisestään korostunut, edelleen valitettavasti jatkuvan Venäjän raa’an hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.  Nykyisellään noin 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Suomenlahden kautta meriteitse. Suomenlahden meriliikenteen mahdollisessa häiriötilanteessa joudumme turvautumaan vaihtoehtoisiin reitteihin. Pohjoisen geopoliittinen tärkeys kiteytyy siihen, että tällaisessa tilanteessa turvaudutaan maayhteyksiin, joista ainoa kulkee Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan, ja siitä maailmalle. Pohjoinen on porttimme länteen. Turvallisuuden lisääntyvä painotus on saanut meidät pohtimaan, miten voimme luotettavimmin turvata maamme huoltovarmuuden myös kriisitilanteissa. Toimivat ja sujuvat liikenneyhteydet ovat turvallisuuden takaamisen ja talouskasvun edellytyksiä. Alueemme keskeisimmät yhteydet ovat kansallisesti tärkeitä.  Raiteilla liikkuvat vientieurot eli vientitonnit. Ne eivät äänestä. Rahti kulkee Oulun ja Raahen satamista raiteilla maksimikapasiteetilla. Sen vuoksi pääministeri Petteri Orpon hallitus toteuttaa Oulu-Liminka kaksoisraiteen. Sen suunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 alkupuolella. Toivottavasti valtioneuvosto tekee rahoituspäätöksen hankkeesta mahdollisimman nopeasti, jo vuoden 2024 aikana. Oulu-Liminka kaksoisraiteen jälkeen pahin tavaraliikenteen eli talouskasvun pullonkaula on Liminka-Ylivieska väli. Sen vuoksi tarvitsemme Liminka-Ylivieska-kaksoisraiteen. Siirretään keskustelu tunneista tonneihin.  Lentoyhteydet Pohjois-Pohjanmaalla toimivat markkinaehtoisesti. Lennot Ouluun ja Kuusamoon ovat alueemme saavutettavuuden edellytyksiä. Oulun lentojen osalta kulunut vuosi on ollut vaikea. Kun Norwegian lopetti reittilentonsa Oulun ja Helsingin välillä, vuorojen väheni, Finnairin pienempien koneiden ja kilpailun lakkaamisen vuoksi lentojen hinnat ovat olleet täysin kohtuuttomia ja saatavuus kortilla.   BusinessOulun, Oulun kaupungin sekä maakuntaliiton toimet uusien lentoyhteyksien ja operaattorien saamiseksi ovat olleet kunnianhimoisia ja monipuolisia. Näille me alueen kansanedustajat yhteistuumin olemme osoittaneet vahvasti poliittista tukea.   Finnair lisää marraskuussa vuoroja ja palauttaa suurempi koneita Oulun ja Helsingin välille. Lufthansa aloittaa joulukuussa lennot Oulusta Müncheniin. Olin keväällä neuvottelemassa Petteri Orpon hallitusohjelman Puhtaan energian Suomi -osiota,…