Ajankohtaista

Toukokuussa 2025 käynnistynyt Interreg Europe -rahoitteinen Rural COOP - Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation -hanke on ottanut askelia eteenpäin toiminnassaan vuoden 2026 aikana. - Toimimme sekä alueellisesti että yhteistyössä kansainvälisen hankekonsortion muodostaman verkoston kanssa. Vuosi 2025 kului paljolti hankkeen organisoitumiseen suuren hankekonsortion kesken sekä maakunnallisen sidosryhmätyön käynnistämiseen, mutta nyt olemme päässeet kehittämisessä vauhtiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna-Maija Toivonen. Hankkeen läpileikkaava työskentelytapa on osallistava ja yhteiskehittävä. Käytännössä tämä näkyy tiiviinä yhteistyönä ja yhteydenpitona hankekonsortion välillä sekä Pohjois-Pohjanmaalla maakunnallisen sidosryhmän työskentelyn kautta. Lisäksi hankkeessa tullaan järjestämään erilaisia tilaisuuksia syksyn 2026 aikana maakunnan toimijoille. - Maakunnallinen sidosryhmätyö on kaikille avointa ja toivotammekin kaikki asiasta kiinnostuneet osallistumaan työhön, vinkkaa Toivonen. Lisäksi kevään aikana Pohjois-Pohjanmaan liiton Rural COOP -hanketiimi on osallistunut hankekonsortiolle järjetettävään ennakointikoulutukseen. Tarkoituksena on kasvattaa liiton asiantuntijoiden ennakointiosaamista sekä ottaa opittuja ennakointimenetelmiä käyttöön maakunnan kehittämistyössä. BIOTUTO -hankkeesta Expert Approved -vahvistettu hyvä eurooppalainen käytäntö Hankkeen yksi keskeisin tavoite on hyvien käytänteiden jakaminen ja nostaminen eurooppalaiseen tietoisuuteen. Rural COOP -hanke kartoittaakin jatkuvasti hyviä käytänteitä Pohjois-Pohjanmaalta ja tuo niitä esille vertaisoppimiseksi. Onnistumisia tältä saralta onkin saatu, kun Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke, BIOTUTO - Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon, nostettiin hankkeen Interreg Europen verkkosivuilla ammattilaisen vahvistamaksi (Expert Approved) hyväksi käytänteeksi. Vahvistus nostaa hankkeen näkyvyyttä eurooppalaisessa kontekstissa sekä mahdollistaa hankkeessa tehdyn erinomaisen kehitystyön jakamisen laajasti. BIOTUTO-hanke edistää biomassojen käsittelyyn, hankintaan ja käyttöön liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla. Päätoteuttajana toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja yhteistyökumppaneina Oulun ammattikorkeakoulu, Nihak sekä jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU. Hankkeessa tarkastellaan biomassan arvoketjuja pellolta bioterminaaleille ja edelleen loppukäyttöön sekä kehitetään energiaomavaraisen hiilineutraalin maatilan mallia ja pilotointeja. BIOTUTO-hankkeen projektipäällikkö Heidi Pasanen Kerttu Saalasti Instituutista kommentoi tunnustusta aiemmin Pohjois-Pohjanmaan liiton uutiskirjeessä (4/2026): "Arvostamme koko tiimissä sekä osatoteuttajilla että päätoteuttajalla valtavasti tällaista tunnustusta työstämme. Olemme uutterasti koko hankkeen ajan tehneet parhaamme ja työskennelleet mahdollisimman lähellä kohderyhmäämme. Mukanamme on…

Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön kanssa vuosien ajan. Tänä keväänä neljännen vuoden opiskelijat ovat suorittaneet aluekehityksen ja -politiikan soveltavan tutkimuksen kurssia, jonka opintosisältöihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut. Toukokuun alussa oli aika kokoontua kurssin loppuseminaariin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloihin. Seminaarin aikana maantieteen tutkimusyksikkö esitteli toimintaansa ja tämänhetkisistä tutkimusaloja ja -aiheita. Lisäksi liiton asiantuntijat kertoivat työtehtävistään ja koulutustaustoistaan ja opiskelijat esittelivät kurssilla valmistuneet ryhmätyönsä. Aiheina opiskelijat tutkivat verkostojen, yhteistyön ja luottamuksen sekä kehittämisresurssien merkitystä ja jakautumista maakuntamme sisällä sekä Pohjois-Suomen maakuntien välistä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kurssitöiden keskeisinä havaintoina nousivat kehittämisen keskittyminen suuriin keskuksiin sekä yhteistyön ja kilpailun vaikutukset luottamuksen syntymiseen. Maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä ovat viime vuosina lisänneet geopoliittinen tilanne sekä varautumisen ja huoltovarmuuden korostuminen.  Tutkimus korosti luottamuksen merkitystä: erityisesti Pohjois-Suomessa toimijoita on vähän, mikä vahvistaa henkilökohtaisiin suhteisiin nojaavaa luottamusta. Tämä on vahvuus, mutta siihen voi liittyä riski liiallisesta henkilöitymisestä. Keskeisinä haasteina nähtiin kehittämisen liiallinen keskittyminen, heikko vuorovaikutus kaupunkikeskusten ja maaseutualueiden välillä sekä kuntien erilaisia resursseja, jotka voivat johtaa tilanteeseen, jossa mahdollisuudet osallistua erilaisiin kehittämisen verkostoihin vaihtelevat. Yhteistyö on hedelmällistä molemminpuolin: kurssin kautta opiskelijat saavat merkityksellistä työelämäyhteistyötä sekä näkymiä siihen, millaisia työtehtäviä maakuntaliitoissa on. Maakuntaliitto puolestaan saa yhteistyöstä ajankohtaista tietoa tutkimus- ja koulutussisällöistä sekä voi osaltaan tuoda nuorille esille maakuntaliittoa potentiaalisena tulevaisuuden työnantajana. Kiitos maantieteen tutkimusyksikön nuoret opiskelijat, yliopistotutkija Kaj Zimmerbauer ja tuntiopettaja Liina-Lotta Vierikko hyvästä yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa myös tulevina vuosina!

Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten rahoituslähteiden yhteensovittaminen on avainasemassa. Harvaan asutun pohjoisen elinvoima todettiin strategisesti tärkeäksi koko Suomelle. Pysyvä asutus raja-alueilla luo turvallisuutta ja mahdollistaa paikallisen ruoantuotannon. Pohjoisen energiainvestoinnit vahvistavat maan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa alueelle. Keskusteluissa nostettiin esille etenkin saavutettavuuden ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin merkitys kriittisenä kehityskohteena Pohjois-Suomelle. Pohjoisen strateginen asema, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ilmastotekijät tekevät liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneverkoista kriittisiä. Investointeja tarvitaankin erityisesti liikenneyhteyksiin Ruotsin ja Norjan suuntaan aina itärajalta alkaen ja Pohjois-Suomen runkoyhteyksiin. Lisäksi on turvattava lentoyhteyksien jatkuvuus ja parannettava tieverkon kuntoa. Fyysisen saavutettavuuden rinnalla korostuu digitaalinen huoltovarmuus pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla. Myös energiaverkkoja on vahvistettava puhtaan siirtymän investointeja silmällä pitäen. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ylettyvää, pohjoisen Suomen toimintaedellytyksiä tukevaa strategista työtä. Pohjoisen ohjelman jatkuvuuden varmistaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen on tässä avainasemassa. Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteistyön käynnistyminen yhteistyössä alueiden kanssa on ensiarvioisen tärkeää ja siinä maakunnilla tulisi olla aktiivinen rooli. Aluekehityskeskustelujen taustaa Vuosittaiset aluekehityskeskustelut (ALKE-keskustelut) järjestettiin Pohjois-Suomen maakunnissa 26.3.2026. Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä tavoitteenaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistä. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.…

Suomen hallituksen on huolehdittava siitä, että pohjoisten harvaanasuttujen seutujen NSPA-rahoituksen palauttaminen ja harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityispiirteiden täysimääräinen huomioiminen ovat Suomen EU-neuvottelukannan ja kansallisen ohjelmavalmistelun sitovia lähtökohtia. NSPA-erityisrahoituksen oikeudellinen perusta on tunnistettu Suomen liittymissopimuksessa, perustamissopimuksessa sekä nykyhallituksen omassa EU-kannanmuodostuksessa. NSPA-rahoituksen heikentyminen merkitsisi suoraa ja pysyvää leikkausta koko Suomen EU-rahoitussaantoon. Tämä heikentäisi Suomen nettomaksuasemaa, vaikeuttaisi alueelliseen kasvuun ja huoltovarmuuteen tehtäviä investointeja sekä heikentäisi Suomen kykyä vastata omiin ja EU:n yhteisiin turvallisuustavoitteisiin. Tulevan rahoituskauden ratkaisut tehdään nyt. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa merkittävän osan EU:n raaka-aineista ja puhtaasta energiasta Itä- ja Pohjois-Suomen tarjoama elinvoima, alueellinen kilpailukyky, osaaminen, kokonaisturvallisuus ja kestävä kasvu ovat välttämätön edellytys Suomelle ja koko EU:lle. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa merkittävän osan EU:n raaka-aineista ja puhtaasta energiasta. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmat auttavat maakuntia kehittymään. Ne tukevat samalla EU:n yhteisiä sisämarkkinoita. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kokoontui Helsingissä 29.4.2026. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöhön kuuluvat Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Itä- ja Pohjois-Suomen kannanotto Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula, hannu.takkula@lapinliitto.fi, p. 0400 203 300 maakuntajohtaja Jussi Rämet, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 040 586 3877 johtaja Kari Aalto, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, kari.aalto@eastnorth.fi, p. 040 773 8888 pääsihteeri Hanna Honkamäkilä, Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmavalmistelu, hanna.honkamakila@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 040 685 4040