05.02.2021
Tapahtumat – hätätilasta uuteen nousuun?
Vuosi sitten tapahtumien ympäristöhankkeen infotilaisuudessa vitsailin sivulauseessa, että ympäristöystävällisintä olisi jättää festivaalit järjestämättä. Tapahtumajärjestäjät olivat kuulemassa, miten Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke voi auttaa tapahtumia keventämään ympäristökuormaansa aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen nähdään tulevaisuuden suurimpana uhkana.
Eipä aikaakaan, kun näkymätön virus kiilasi kaikkien kuviteltavissa olevien kriisien ohi ja porukoissa viihtyminen alkoi näyttäytyä jopa hengenvaarallisena. Tapahtuma-alan tekijöiltä, ääniteknikoista esiintyviin taiteilijoihin, loppuivat työt kuin seinään. Loppukesästä Oulun korkeudella kyettiin erityisjärjestelyin ja käsidesin voimalla järjestämään vain pienempiä tapahtumia. Massatapahtumat peruttiin kaikkialla maailmassa.
Vakavaksi vetää tutkimus, joka kertoo kulttuurin ja luovien alojen kärsineen Euroopassa toiseksi eniten koronapandemian vuoksi. Esittävien taiteiden liikevaihto on supistunut vuodessa 90 % eli lähes lentoliikenteen verran.
Toimiala ei suinkaan ollut kituva, päinvastoin. Tapahtuma-alan tunnusluvut olivat Suomessakin kaksinkertaistuneet vajaassa 10 vuodessa: toissa vuonna 3200 toimijan yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa, ja alalla työskenteli 200 000 henkilöä. Tämä käy ilmi koronavuonna tapahtumaelinkeinon edunvalvojaksi perustetun Tapahtumateollisuus ry:n selvityksestä.
Jotain hyvääkin siis. Tapahtuma-ala on vihdoin järjestäytynyt ja pitää meteliä merkityksestään. Nyt vaaditaan jämeriä tukitoimia ja strategiaa, jonka avulla tapahtumien järjestäminen turvallisesti on mahdollista – ilman niitä tekijät kaikkoavat muihin töihin ja alan jälleenrakennus kompuroi. Tapahtumateollisuus on myös käynnistänyt valtakunnallisen vaikuttavuustutkimukseen tähtäävän hankkeen, jossa Oulukin on mukana.
Tapahtumien Hubi -hankkeen vuonna 2019 teettämässä selvityksessä todettiin kulttuurifestivaalien tuottavan taloudelle välittöminä ja välillisinä vaikutuksina yli 20 miljoonaa euroa vuodessa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ja luovuuden tukeminen kannattaa: julkisen sektorin festivaaleihin sijoittama euro tuottaa lähes seitsemän euron arvonlisäyksen aluetalouteen, mikä on iso luku eurooppalaisessakin vertailussa.
Lisäksi meillä on tutkittu kulttuurimainetta positiivisin tuloksin. Taloustutkimuksen keväällä 2020 tekemän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta suhtautuu kulttuuriin ja taiteeseen myönteisesti, myös pohjoispohjalaiset. Kahdeksan kymmenestä näkee kulttuurin hyvinvointia edistävänä asiana. Yli seitsemän kymmenestä kokee, että kulttuuri on tärkeää kaupunkien maineelle ja elinkeinoelämälle. Yhtä moni kokee, että kulttuuri on yhteisöllinen, ihmisten välistä ymmärrystä lisäävä asia. Kuusi kymmenestä suomalaisesta on ylpeä suomalaisen kulttuurin tasosta ja kokee, että kulttuuri luo heille juhlan hetkiä. Kielteisesti suhtautuvia on vain kolme prosenttia.
Kasvualustaa kulttuuri- ja tapahtuma-alan nousuun on olemassa ja Euroopan kulttuuripääkaupungiksi halajavan Oulun kannattaa uskoa asiaansa. Pandemiasta parhaiten selviävät Suomen kaltaiset harvaan asutut maat, joissa elää kuuliainen kansa. Moniin muihin verrattuna Suomi on hoitanut koronakriisiä hyvin ja näyttäytyy kansainvälisesti hyvin toimivana yhteiskuntana. Hollywoodin sijaan elokuvankin voi kuvata turvallisesti Tampereella. Ehkä hyvällä maineella voi houkutella paitsi tapahtumamatkailijoita myös rokotettuja ja eristyksissä olleita artisteja, jotka eivät vielä muualle uskalla mennä.
Aluksi järjestämiskelpoisia lienevät pienet festivaalit ja tapahtumat, joissa pystytään levittäytymään kentälle tai katsomoon. Uuteen normaaliin kuuluu terveysturvallisuus, joka nousee ympäristövastuullisuuden rinnalle ja ohikin. Hajautetut katsomot, turvavälit, maskipakko. Tapahtumaan tulijalta voitaisiin mitata kuume tai ottaa pikatesti, tai sisään pääsisi vain rokotustodistuksella – näitäkin on ehdotettu.
Vaikka pahimmat pelottelijat kutsuvat pandemiaa vain treeniksi matkalla kohti pahenevia ilmastonmuutoksesta johtuvia katastrofeja, niin toinen puoli ihmiskuntaa toistelee toiveikkaana, että tästäkin selvitään yhdessä. Toivottavasti myös opitaan, yhdessä.
Kaipuu kulttuuririentoihin kuuluu jo. Lipunmyyjien iloksi moni tapahtumalipun ostaneista haluaa käyttää lippunsa sitten, kun tapahtuma järjestetään. Kolmasosa jättää pyytämättä rahojaan takaisin peruutuksista. Kulttuuritarjonnan säilymisestä ollaan huolissaan ja yleisö odottaa kuin tulisilla hiilillä pääsevänsä taas tapahtumiin. Nyt pidetään peukkua rokotteelle ja kevätauringolle.
Taina Ronkainen, Oulun kaupunki
Kirjoittaja on Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen projektipäällikkö https://futurevents.oulu.com/
Blogi on osa Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriohjelman valmisteluprosessia.
