Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Blogi

11.03.2021

Kasvuvoimaa mikroyrityksistä ja niiden toimintaedellytysten kehittämisestä

Matti Muhos
Johtaja
Kerttu Saalasti Instituutti

Mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminta on Pohjois-Pohjanmaan kestävän kasvun ja kehittymisen näkökulmasta välttämätön investointi. EU:n alueella on 22,8 miljoonaa mikroyritystä, jotka edustavat 93,1 prosenttia EU-28-maiden yrityskannasta ja 29,4 prosenttia EU-28-työpaikoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mikroyritykset ovat tuottaneet lähes kolmanneksen EU-28-alueen positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta (Eurostat 2021). Erityisesti kahta kapeikkoa avartamalla on mahdollista vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä mikroyrityksissä.

Mikroyrityksissä on vientipotentiaalia

Suhteessa naapurimaihin kasvun varaa on erityisesti mikroyritysten viennissä. Eurostatin mukaan Suomessa mikroyritykset tuottavat vain 3,9 prosenttia viennin kokonaisarvosta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 14,6 prosenttia. Suomi on tällä mittarilla mitattuna Euroopassa viimeisten joukossa. Kehityseron kiinniottamiseksi tarvitaan tietoa ja vaikuttavia toimenpiteitä. Onnistuminen näissä toimenpiteissä on Pohjois-Pohjanmaan ja koko Suomen elinkeinorakenteen vahvistumisen ja monipuolistumisen edellytys.

Yrittävä kulttuuri on kestävän kasvun edellytys

Yritysten perustamisaktiivisuus on alhainen. Nuorten viime vuosina kasvaneet yrittäjyysintentiot eivät toistaiseksi realisoidu yritysten perustamisluvuissa. Maailmanpankin mukaan Suomessa perustetaan vain 4,3 uutta yritystä 1000 työikäistä kohden vuosittain, mikä on Pohjoismaihin ja Viroon verrattuna huomattavan alhainen. Yrittävää kulttuuria voidaan vahvistaa mm. panostamalla yrittäjyyskasvatukseen kaikilla koulutusasteilla.

Mistä maista kannattaisi ottaa oppia edellä kuvattujen kapeikkojen avartamiseksi?

Euroopan pienet kehittyneet taloudet muodostavat monella tapaa erityisen mielenkiintoisen vertailukohdan. Ne ovat innovaatiovetoisia ja vientiriippuvia. Käytössä ei ole sellaisia skaalaetuja, kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Kiinassa tai Yhdysvalloissa. Ne kohtaavat monia samankaltaisia haasteita kuin Suomi. Näihin talouksiin kuuluvat IMF:n luokittelemista kehittyneistä maista ne, joiden väkiluku on puolesta miljoonasta 20 miljoonaan.

Mikroyritysten vientiaktiivisuutta lisääviä tekijöitä, prosesseja ja parhaita käytäntöjä voidaan etsiä maista, joissa mikroyritysten vienti on väkilukuun suhteutettuna korkea. Näitä ovat Norja, Alankomaat, Ruotsi, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Slovenia ja Viro. Perustamisaktiivisuutta lisääviä tekijöitä, prosesseja ja parhaita käytäntöjä löytyy puolestaan korkean perustamisaktiivisuuden maissa. Näitä ovat Viro (23,6 yritystä 1000 työikäistä asukasta kohden), Luxemburg (17,2), Tanska (10,1), Norja (8,6), Latvia (8,0) Ruotsi (7,2). Konkreettisten esimerkkien kautta voidaan kuroa umpeen nuorten yrittäjyysintentioiden ja uusien yritysten perustamisaktiivisuuden välistä kuilua.

Vientidynamiikan ja uusien yritysten perustamisaktiivisuuden kautta tarkasteltuna pienten kehittyneiden talouksien joukosta nousee joitakin samoja maita. Viro, Ruotsi ja Norja näyttäytyvät edukseen molemmissa tarkasteluissa. Opittavaa on siis eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna aivan lähellä. Rajojen ylittäminen lähialueilla on enemmän asenteesta kuin kustannuksista kiinni. Samalla, kun otamme selkoa lähialueiden parhaista esimerkeistä, meidän ei sovi unohtaa Euroopan ulkopuolisia esimerkkejä pienistä kehittyneistä talouksista. Uusi-Seelanti, Israel, Singapore ja Puerto Rico tarjoavat kiinnostavaa ”out of the box” -ajattelua ja uusia toimintamalleja.

Mikroyritysten viennin edistämiseksi sekä yritysten perustamisaktiivisuuden kasvattamiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Edellä kuvatut kapeikot ovat sellaisia, joihin voidaan etsiä ratkaisumalleja parhaista verrokkimaista. Tilastojen valossa ”Not Invented Here” -ajatteluun ei ole varaa. Uuden ohjelmakauden hankkeet eurooppalaisessa yhteistyössä tarjoavat alustan käytännön ratkaisujen löytämiselle konkreettisiin ongelmiin. Ilmoittaudun mukaan tähän työhön!

Matti Muhos
Johtaja
Kerttu Saalasti Instituutti