Blogi

17.03.2021

Luonto – Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja osallisuuden lähde

Ei ole asiat kylässä kynnyksellä

Pohjois-Pohjanmaa hemmottelee meitä upealla luonnolla. Se tarjoilee meille meren ranta-alueita, jokien halkomaa rannikkoseutua, suomaata ja ylänköalueita. Maakunnan pinta-alasta on metsää noin 25 500 km², ja alueella on Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot sekä osa Hossan kansallispuistosta. Myönteistä mielikuvaa vahvistavat myös vuoden 2017 ympäristötietoisuuspalkinto, joka myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan metsille ja soille, sekä Rokua Geopark, joka on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark -statuksen saanut matkailualue.

Olemme alkaneet ymmärtää, miten merkityksellistä luonto on elämän laadun ja jopa jatkuvuuden kannalta. Todennettuja hyvinvointivaikutuksia ovat muun muassa: elpyminen, stressitason laskeminen, pulssin hidastuminen, verenpaineen laskeminen, kehon monipuolisen mikrobiston lisääntyminen ja erilaiset mielihyvän kokemukset. Ympäristön hyvä tila luo siis pohjaa elinympäristön viihtyisyydelle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Luontoympäristöllä näyttäisi olevan myös eriarvoisuutta tasoittava vaikutus. Siitä näyttää olevan hyötyä enemmän heikoimmassa asemassa oleville. Esimerkiksi henkilöt, joilla oli raha- tai työhuolia tai kriisejä, vaikuttaisivat hyötyvän mielipaikkakäynneistä emotionaalisesti eniten. On viitteitä jopa siitä, että eri sosioekonomisten väestöryhmien kuolleisuuslukujen erot ovat pienempiä alueilla, joilla on eniten luontoa.

Mutkia juostesa se koiraki vanahenee

Myös Pohjois-Pohjanmaalla ihmisten terveyttä uhkaavat erilaiset sairaudet ja häiriöt. Erityisinä huolenaiheina ovat mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet ja lapsiperheissä koettu taloudellinen eriarvoisuus. Onkin huomionarvoista, että riski lapsen mielenterveyden ongelmiin on sitä pienempi, mitä pidempään lapsi on elänyt viheralueiden ympäröimänä ennen kymmenettä ikävuottaan. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että viherympäristöllä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia lasten älykkyyteen ja käyttäytymiseen.  Viheralueet ja luontoympäristö vaikuttavat positiivisesti myös ihmisten sosiaalisuuteen: ne mahdollistavat toisten ihmisten tapaamisen ja lisäävät sosiaalisia siteitä ja yhteisöllisyyttä.

Kun lasten elinympäristöön voidaan luontoa lisäämällä vaikuttaa siten, että lapset kokevat vähemmän ahdistusta tai masennusta ja enemmän luottavaisuutta ja sosiaalista osallisuutta, on se hyvä ottaa elinympäristön suunnittelussa huomioon. Myös turvallisuuden näkökulmasta merkittävää on se, mikä tuli eräässä tutkimuksessa esille: mitä vihreämpi asuintalojen ympäristö on, sitä vähemmän esiintyy sekä omaisuus- että väkivaltarikoksia.

Ihmisten hyvinvointia on tärkeä tarkastella kokonaisuutena, joka on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kokonaisuuteen vaikuttavat monet asiat, kuten esteettisyys, mielipaikat, turvallisuus, lämpötila, äänimaisena ja kiinnostavuus. Olisi varmasti helppo kehittää karttasovelluksia, joihin ihmiset voisivat itse merkitä mielekkäitä liikkumis- ja ulkoilureittejä tai OpenStreetMaps-tyylisesti jakaa omia mielipaikkojaan. Teknologisilla ratkaisuilla voidaan luontoa tuoda virtuaalisesti niiden ulottuville, jotka eivät pääse luontoon liikkumaan. Luonnon hyvinvointivaikutukset välittyvät myös ikkunasta katsellen ja kuvien tai videokuvien avustuksella.

Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata

Jokamiehenoikeudet ja maakunnan upea luonto antavat erinomaiset puitteet liikkumiseen, virkistymiseen ja asumiseen. Oikeuksien myötä tulevat myös vastuu ja velvollisuus huolehtia yhteisestä ympäristöstä. Luonto ei ainoastaan virkistä ja elvytä, se tuottaa meille ruokaa, vettä ja energiaa ja mahdollistaa elämän.

Pohjois-Pohjanmaan pitää elinvoimaisena hyvinvoiva elinympäristö, jossa itsensä osalliseksi kokevat asukkaat elävät mielekästä, hallittavaa ja ymmärrettävää elämää. On siis syytä investoida sekä luontoon että ihmisten hyvinvointiin, ne ovat kestävän kasvun ja kukoistuksen mahdollistajat, myös tulevaisuudessa.

A. V. Koskimiehen sanoja lainaten annetaan tämän maan meidän mieltämme innostaa – ja rohkeasti, reimasti ja horjumattomasti pidetään huolta toisistamme ja luonnosta.

Parempi on hyvä päivä eessä kun takana.

Varpu Wiens
Diakonia-ammattikorkeakoulun Sokra-osahankkeen asiantuntija