Blogi

22.03.2021

Mysteeri nimeltään Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa on ulkopuolisen näkökulmasta arvoitus. Alue muistuttaa saippuaa, josta ei ole helppo saada pitävää otetta. Pohjois-Pohjanmaan kuva ulospäin ei välity sen paremmin myönteisestä kuin kielteisestä näkökulmasta. Kun kuulee sanan Pohjois-Pohjanmaa, useimmille nousee ensimmäisenä mieleen Oulu, Kärpät, lestadiolaisuus, pohjoinen, teknologia, insinöörit ja Nokia.

Pohjois-Pohjanmaa jää maakuntana usein katveeseen suuren ja mahtavan Oulun varjossa.

Useimmille tulee yllätyksenä, että Pohjois-Pohjanmaan on maan neljänneksi suurin asukas-, työpaikka- ja yrityskeskittymä. Tai että maakunnan koulutustaso on kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Alueella on myös heittää peliin yksi valttikortti yli muiden eli tulevaisuuspääomaa lasten ja nuorten muodossa. Maakunta on ylivoimainen ykkönen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoissa, erityisesti Oulun korkeakoulujen ja yritysten jatkuvan uusiutumiskyvyn ansiosta. Tuulivoimaan on panostettu enemmän kuin missään Suomessa. Alueen asukkaiden elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään on kokemuksellisissa kyselyissä kärkiluokkaa.

Kun nostaa keskustelussa esiin sellaisia paikkoja kuin Kuusamo, Kalajoki, Ylivieska, Raahe, Rokua, Iso-Syöte, Hailuoto tai vaikkapa Raahe, saa kuulijan havahtumaan ja kiinnostumaan eri tavalla koko alueesta. Ensimmäinen kommentti on usein avoin ihmettely siitä, ovatko nuo kaikki paikat oikeasti Pohjois-Pohjanmaalla. Harvalla maakunnalla on pistää peliin urbaania sykettä, suota, merta, hiekkarantaa, metsää, järviä, erämaata ja tuntureita. Pohjois-Pohjanmaan onni on vahva Oulu korkeakouluineen, mutta muu alue on myös värikäs ja moni-ilmeinen.

Pohjois-Pohjanmaa on useilla elinvoimaan tai kasvuun liittyvillä mittareilla kuuden kärkimaakunnan joukossa eli selvästi keskitason yläpuolelle. Kaikki ei ole kuitenkaan priimaa alueiden välisessä kilpailussa, ja kehitettävää riittää. Alueen suurimmat kipupisteet liittyvät melko vaatimattomaan aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan, korkean sairastavuuteen ja sisäiseen eriytymiseen.

Mielestäni Pohjois-Pohjanmaan 20- ja 30-lukujen suurimmat haasteet liittyvät veto- ja pitovoimaan. Oulun kaupunkiseutu on imenyt vuosikymmeniä nuorten ja osaajien virtoja laajalta vaikutusalueelta. Jatkossa perinteisten lähtöalueiden virrat ohenevat. Oulu ei ole myöskään vetovoimainen ja houkutteleva koko maan muuttovirtojen osalta toisin kuin muut suuret kasvukeskukset. Vastavalmistuneiden työllistyminen omalle alueelle on korkeintaan kohtuullista. Koulutettujen aivovuoto pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle kiihtynyt viime vuosina.

Alueen pitää löytää kestäviä ratkaisuja kolmeen veto- ja pitovoimaan liittyvään kysymykseen.

1. Vastavalmistuneista, erityisesti koulutetuista, on saatava suurempi osuus jäämään alueelle.
2. Koulutus- ja osaamisperustaiseen kansainväliseen muuttoliikkeeseen on uskallettava panostaa monin verroin nykyistä enemmän. Koko alueen on kyettävä nostamaan kaikessa tekemisessä kansainvälistymiseen liittyvää kunnianhimon tasoa.
3. Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat on omin teoin käännettävä avoimempaan, suvaitsevaisempaan ja hauskempaan suuntaan. Jälkimäisen kysymyksen kohdalla Oulun pääseminen kulttuuripääkaupungiksi avaisi valtavan potentiaalikertoimen.

Haasteista huolimatta Pohjois-Pohjanmaan asema on hyvä kiihtyvässä ja kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa. Menestymisen avaimet ovat edelleen omissa käsissä. Ympärillä Perämeren kaaren miljardi-investoinnit luovat ison momentumin myös Pohjois-Pohjanmaalle. Ja mikä tärkeintä, alueen DNA:ssa on kyky menestyä ja uusiutua. Jokainen rakennemuutos eri aikakausina on avannut uusia mahdollisuuksia. Luovan tuhon ansiosta alueelle on kertynyt valtavasti TKI- ja osaamispääomaa. Lisäksi alueen vahvuutena ovat vahvat yritysverkostot, kokoaan isommat yrittäjät, riskipääomaa ja rohkeus toimia edelläkävijänä.

Yksi asia on varma: onnistuminen ei jää ainakaan kiinni pohjoispohjalaisen asenteen puuttumisesta.

Timo Aro, aluetutkija
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI