Blogi

27.04.2021

Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale”* ja hyvinvoinnin edistäjä

Museot tuottavat hyvinvointia ja pidentävät elämää, se on tutkittua faktaa!
Ihmisillä on voimakas tarve kulttuurisille elämyksille, sen todistaa jo koronanaikainen kulttuurinnälkä. Kaipuu museoihin on ollut niin kova, että varausjärjestelmät kaatuivat taidemuseo Amos Rexin avattua rajatusti ovensa sulun jälkeen.

Suomi on museoiden luvattu maa.
Jo pelkästään meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota. Museokortilla pääsee maakunnassamme yhteentoista museoon. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on pääsylippu yli 300 suomalaiseen museoon, ja se on toiminut moottorina museoiden kävijämäärien ennennäkemättömässä kasvussa.

Digitaalinen toimintaympäristö on museoille ennennäkemätön mahdollisuus.
Digitaaliset palvelut ovat nousseet suureen rooliin hyvinvointia tukevana palveluna. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu Finna on onnistunut vastaamaan huutoon, ja se saavuttikin vuonna 2019 jo yli 2,5 miljoonaa käyntiä! Koronavuonna 2020 hakujen määrä kasvoi tästä vielä noin neljänneksellä. Museoiden virtuaalikierrokset ovat olleet monelle korona-ajan henkireikä. Verkkonäyttelyt ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, mutta koronavuosi toi virtuaaliset opastuskierrokset paitsi suuren yleisön tietoisuuteen myös monien pienempien museoiden palvelupalettiin. Esimerkiksi Raahen museo avasi Pakkahuoneen museon ja Laivapatruunin kodin ovet virtuaalisille vierailuille.

Etenkin pienille tai kaukana kasvukeskuksista sijaitseville museoille digitaalisuus mahdollistaa saavutettavien palveluiden tarjoamisen. Aina ei tarvita edes suuria taloudellisia resursseja. Persoonallista, viihdyttävää ja informatiivista sisältöä voi saada aikaan jo pelkillä digiajan perustyökaluilla, kuten kännykällä ja kuvankäsittelyohjelmalla, sekä tietenkin luovuudella ja mielikuvituksella!

Museot vaikuttavat yksilöön ja yhteiskuntaan.
Ne kertovat tarinoita ja välittävät tietoa menneistä ajoista ja erilaisista olosuhteista. Sillä tavoin ne lisäävät ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, synnyttävät empatiaa ja vähentävät jännitteitä yhteiskunnassa. Näinä aikoina juuri empatiaa tarvitaan tiedon rinnalle, jotta kykenisimme rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän päivän museot eivät toki pelkästään tallenna menneisyyttä, vaan kurottavat monella tapaa tulevaisuuteen. Silti juuri menneistä oppiminen auttaa meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Museoilla on siis voimaa myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja monet museot ovatkin rohkaistuneet ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Oma panoksensa museoilla on annettavana myös matkailulle.
Koronavuosi on vauhdittanut kotimaanmatkailua, ja nyt kun museoiden ovet on saatu jälleen avata, on museoilla oma tärkeä roolinsa paikkakunnan vetovoimatekijänä. Siihen alkavat uskoa myös päättäjät. Vai mitä muuta voisi päätellä siitä, että jopa 25 kuntaa haki kodiksi tulevalle erä- ja luontokulttuurimuseolle? Peukut pystyyn Oulun puolesta, uusi erikoismuseo olisi Pohjois-Pohjanmaalle erittäin tervetullut! Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeessakin on paikallaan nähdä museoiden potentiaali elämystentuottajana niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Museovierailuista jää voimakas muistijälki, joka tuo ihmiset meille kylään aina uudestaan!

*Raahen museon perustajan C.R. Ehrströmin kuolematon museon määritelmä vuodelta 1862

Miska Eilola
Kirjoittajan toimii vs. museonjohtajana Raahen museossa

Blogi on osa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelman valmisteluprosessia.