Vastaukset kysymyksiin
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kokoontui torstaina 19.12.2024 Helsingissä. Tapaamisessa muodostettiin yhteinen kannanotto Euroopan unionin tulevasta rahoitusmallista. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen tahtotila on, että aluelähtöisen kehittämisen periaate turvataan myös vuoden 2028 jälkeen. Euroopan komissio valmistautuu antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi keväällä 2025. Komission tavoitteena on siirtyä nykyisestä, yli 500 rahoitusohjelmaa käsittävästä rahoituskokonaisuudesta malliin, jossa rahoitusohjelmia olisi 27. Eli yksi suunnitelma jäsenmaata kohden, sisältäen kaikki kansallisesti allokoitavat rahastot. Lisäksi tulisi yksi Interreg-ohjelma koko Eurooppaan. Muutosten tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää hyvänä, että EU kehittää ja uudistaa rahoitusmalleja. Sen sijaan neuvottelukunta ei pidä hyvänä kehitystä, jossa koheesiopolitiikan toimeenpanon ja rahoituksen toimivalta sekä poliittinen harkinta keskittyy entistä enemmän kansallisille hallituksille. Tämän seurauksena alueellinen ja paikallinen demokratia sekä päätöksenteko heikkenevät. Euroopan alueet ovat laajasti olleet huolissaan kehityksestä, joka uhkaa vaarantaa aluelähtöisen alue- ja rakennepolitiikan periaatteet. Näin on myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasata jäsenvaltioiden keskinäisiä ja Euroopan unionin jäsenmaiden sisäisiä alueellisia kehityseroja. Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus, onkin huomioitava myös tulevaisuudessa. Harva asutus -kriteeri on keskeinen koko Suomen koheesiopolitiikan saannon kartuttajana. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että pohjoisen harvan asutuksen rahoituskriteeri ja sen myötä liittymissopimukseen liittyvä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy myös tulevalla ohjelmarahoituskaudella. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta on yhteistyöelin, jonka muodostavat Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Lisätiedot: maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 586 3877
Pohjois-Pohjanmaan nuorisovaltuusto kokoontui Pohjois-Pohjanmaan liiton nimikkokokoukseen keskiviikkona 11.12.2024. Kokousta johti nuorisovaltuuston puheenjohtaja Liina Mäkelä Oulaisista. Nuorisovaltuusto keskittyi kokouksessaan erilaisen vaikuttamisen tapoihin ja muotoihin. Itämeren alueen nuorisofoorumista ja kansainvälisestä nuorisovaikuttamisesta alustuksen piti Baltic Sea Region Youth Forumin Alma Jokinen. Jokinen esitteli organisaatioita, joiden kautta nuorille avautuu kansainvälisen vaikuttamisen paikkoja. Erityisesti hän korosti pohjoissuomalaisten edustajien tarvetta eri foorumeissa ja kannusti nuorisovaltuutettuja hakeutumaan rohkeasti erilaisiin tehtäviin. Yhteistyöjohtaja Marjo Riitta Tervonen puolestaan esitteli Pohteen nuorten osallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Nuorisovaltuuston jäsenet pääsivät myös vaikuttamaan suoraan Pohjois-Pohjanmaan liiton skenaariotyöhön. Liiton tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen ja erityisasiantuntija Ari Näpänkangas vetivät työpajan, jossa nuoret pääsivät kertomaan mielipiteensä liiton skenaariovaihtoehdoista vuodelle 2050. Väisänen kertoi, että työpajan tuloksia hyödynnetään maakunnan liiton luodessa paikallisia skenaarioita ensi vuoden aikana. Eniten keskustelua synnytti kuitenkin nuorten mielenterveys- ja koulutuen palveluiden tila. Nuorisovaltuusto päättikin asettaa Ylivieskan kaupungin edustajan Hente Juutisen esityksestä työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää nuorten mielenterveys- ja kuraattoripalveluiden saatavuutta maakunnassa. Hyvinvointialueen lakisääteisen nuorisovaltuuston toiminnasta vastaa Pohde, mutta Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa kahdesta kokouksesta solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tutustu nuorisovaltuuston kotisivuihin.
