Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on perustanut komissioon neljätoista projektiryhmää, joiden tehtävänä on koordinoida ajankohtaisia kysymyksiä ja aloitteita. Projektiryhmien tavoitteena on varmistaa aloitteiden valmistelu ja poliittinen ohjaus niiden suunnittelusta toteuttamiseen. Kunkin ryhmän puheenjohtajana toimii komission jäsen, joka vastaa ryhmän mandaatin toteutuksesta. Projektiryhmät kattavat laajan valikoiman osa-alueita, kuten puhtaan teollisuuden, tekoälyn, ulkoasiat, taloudellisen turvallisuuden, puolustusunionin ja kohtuuhintaisen asumisen. Ryhmät on suunniteltu vastaamaan pitkälti komission kollegion vastuualueita ja heijastamaan von der Leyenin poliittisia suuntaviivoja. Suomalaiskomissaari Henna Virkkunen johtaa tekoälyyn keskittyvää työryhmää. Projektiryhmät on suunniteltu aluksi vuoden kestävälle kaudelle, mutta niiden toimikautta voidaan jatkaa tai perustaa uusia tarpeen mukaan.
Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien lakisääteinen arviointi valmistui joulukuussa 2024. Owal Group Oy:n suorittamassa ulkoisessa arvioinnissa selvitettiin neljän maakuntaohjelman – Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Lappi – tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia vuosina 2022–2025 sekä muodostettiin kehittämissuositukset tulevan maakuntaohjelman painopisteistä. Arviointi sisältää myös kehittämisehdotuksia vuosille 2026–2029 laadittaviin maakuntaohjelmiin. Ehdotuksissa on sekä kaikille neljälle maakunnalle yhteisiä että maakuntakohtaisia suosituksia. Arvioinnissa kuultiin laajasti maakuntien liittojen edustajia, maakuntaohjelmien toteutukseen osallistuvia tahoja sekä keskeisiä sidosryhmiä. Näkemyksiä kerättiin asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluilla, sähköisellä kyselyllä laajemmalle sidosryhmäjoukolle sekä maakuntien yhteisessä ja maakuntakohtaisissa työpajoissa, joissa arvioinnin löydöksiä työstettiin ja kehitettiin eteenpäin. Owal Group toteutti arvioinnin syksyllä 2024. Arvioinnin tulokset ja kehitysehdotukset Maakuntaohjelma toimii strategisena asiakirjana, joka luo yhteistä tahtotilaa ja suuntaa maakunnan kehittämiselle. Ohjelman merkitys maakunnan kehittämisessä tunnistetaan hyvin sidosryhmissä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma on edistänyt vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian tuotantoa, yritysten kasvua, työpaikkojen lisääntymistä sekä innovaatiotoimintaa. Lisäksi ohjelma on tukenut alueen klusteritoimintaa, kuten ICT-sektoria, ja lähiluonnon ja matkailun kehittämistä. EU:n ja valtion rahoitusta on kohdennettu älykkään erikoistumisen teemoista eniten digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin sekä vähähiilisyyteen, materiaalitehokkuuteen ja bio- ja kiertotalouteen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Arvioinnissa todettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmisteluprosessi onnistuneeksi ja ohjelman merkitys maakunnan kehittämisessä tunnistettiin hyvin. Maakuntaohjelman roolina on sidosryhmien mukaan ensisijaisesti maakunnan toimenpiteiden ohjaus sekä yhteisen suunnan ja tahtotilan vahvistaminen. Haasteena kuitenkin on, ettei osa toimijoista näe ohjelman merkitystä työssään tai hyödynnä sitä aktiivisesti. Sidosryhmien osallistumista valmisteluun ja toimeenpanoon pitäisikin arvioinnin perusteella lisätä. Osallistumisen lisäämiseksi esitettiin viestinnän tehostamista etenkin maakuntaohjelman tuloksista ja vaikutuksista. Kun saavutusten tunnettavuus ja kokemus osallistumisen hyödyllisyydestä kasvaa, madaltuu myös sidosryhmien kynnys osallistua ohjelman valmisteluun. Jatkossa ohjelman vaikuttavuutta voisi parantaa tiivistämällä ja määrittelemällä sen painopisteet nykyistä konkreettisemmin. Painopisteet pitäisi myös kohdentaa nykyistä tarkemmin maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Ohjelman tulisi myös vastata nykyistä paremmin ohjelmakauden aikana tapahtuviin muutoksiin, esimerkiksi turvallisuuden, huoltovarmuuden ja ilmastonmuutoksen alalla. Maakuntaohjelman vaikuttavuutta voidaan parantaa tiivistämällä painopisteitä, lisäämällä sidosryhmien osallistumista sekä vahvistamalla ohjelmien joustavuutta, tulevaisuuskestävyyttä ja…
Vastaukset kysymyksiin