Pohjois-Pohjanmaan liitto

Keksin käyttöä Hartaanselän erottelussa Oulussa 1947 kuvaaja: Mauno Mannelin Vuosi sitten Oulussa esillä olleeseen ” Puun matka latvavesiltä maailmalle – Mauno Mannelinin valokuvia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta” -näyttelyyn voi nyt tutustua Kajaanin pääkirjastossa.  Teollisuuskuvaaja Mauno Mannelin kuvasi puun korjuuta ja uittoa Oulujoen vesistön alueella 1940-luvun lopulta lähtien muun muassa Oulujoen Uittoyhdistyksen tilauksesta. Näyttelykuvat kertovat omalta osaltaan siitä, millaisissa olosuhteissa puuta hakattiin, kuljetettiin, lajiteltiin, niputettiin ja lastattiin laivoihin. Mukana on kuvia myös puunjalostustehtaista ja satamista. Uransa alkuvaiheessa 1930-luvulla Mauno Mannelin kuvasi teollisuutta ja kauppaa Suomalaisen Työn Liiton lehteen. 1950-luvulla hän erikoistui metsän, metsätyön, uiton ja metsäteollisuuden kuvaamiseen. Kuvauksen kohteiksi valikoituivat usein tekniset parannukset tai uudet laitteet, mikä näkyy näyttelyssä. Oulujoen vesistössä puuta uitettiin reilut 100 vuotta: senaatti vahvisti vesistöalueen lauttaussäännön 1879 ja uitto Oulujoella päättyi vuonna 1982 ja Ontojoella 1984. Merkittäviä uitetun raakapuun käyttäjiä olivat aluksi vuonna 1907 perustettu Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön saha ja paperikone sekä 1912 perustetun Ab Ulea Oy:n omistukseen siirtyneet Korkeasaaren, Pateniemen, Varjakan ja Toppilan höyrysahat. Myöhemmin suuria raakapuun käyttäjiä olivat vuonna 1936 perustetulle Oulu Osakeyhtiölle siirtynyt Pateniemen saha, 1937 valmistuneet Nuottasaaren tehtaat, 1940-54 toiminut Pateniemen puutalotehdas ja 1950-luvulla ostetut Osakeyhtiö Puuseppä Oy ja Hyrynsalmen saha. Oulujoen vesistöalueelta puita uitettiin myös Osakeyhtiö Toppilan sulfiittiselluloosatehtaalle ja puuhiomoon, Rauma-Repola Oy:n Martinniemen tehtaille ja A. Santaholma Osakeyhtiön sahalaitoksille Kalajoelle, Raaheen ja Haukiputaalle. Uitto-olosuhteita parantaviin töihin – uittopatojen rakentamiseen, väylien perkaus- ja oikaisutöihin sekä kiinteiden uittolaitteiden rakentamiseen – kiinnitettiin vielä 1920- ja 30-luvulla verraten vähän huomiota. Vasta 1930-luvun lopulla ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen todettiin, että väylien kunnostaminen oli hyvä keino hillitä uiton palkkakustannuksia. Uittopadot olivat aluksi tilapäisluontoisia pukkipatoja, mutta vähitellen ryhdyttiin rakentamaan myös näitä kestävämpiä jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja hirsiarkkupatoja. Vuonna 1935 yhteisuittoväylillä oli ainoastaan puolenkymmentä pysyväisluontoista patoa. Vuonna 1960 Oulujoen Uittoyhdistyksen väylillä oli käyttökelpoisia uittopatoja kaikkiaan yli 40, joista betonipatoja on 16 kpl. Näyttelyssä on mukana kuva Kuusamossa sijainneesta uittopadosta. Ennen toista maailmansotaa uittoa edistävät perkaustyöt olivat vähäisiä.…

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston jäsen sekä Raahen kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tiina Hanhikorpi (ps.) on valittu Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin (CLRAE) jäseneksi toimikauden 2021–2026 jäljellä olevaksi ajaksi. Hanhikorpi edustaa Suomea kuntakamarissa ja monitorointikomiteassa. Valtiovarainministeriö nimeää jäsenet kunta- ja aluehallintokongressiin sen toimikaudeksi. Nimitys vahvistettiin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin puheenjohtajiston kokouksessa 12.9.2024. Kongressin seuraava täysistunto pidetään 15.-17.10.2024 Strasbourgissa Ranskassa.

Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima TE2024 -hanke on tukenut Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntia valmistautumisessa työllisyyspalveluiden siirtoon. Hankkeen asiantuntijapalveluhankinnoilla on tehty lähtötilanneselvityksiä kuntien työllisyydenhoidon niin euromääräisistä resurssoinneista kuin työllisyyspalveluita tekevien henkilöstöjen osalta. Lisäksi on selvitetty uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen, kuntien riskienhallintaan ja tuettu kuntia työllisyyspalveluiden palvelumuotoilussa. Hankkeen päättyessä tämän vuoden lopussa Pohjois-Pohjanmaan liiton TE2024 -hanke järjestää päätösseminaarin Kuusamotalossa 16. –17.10.2024. Kutsutilaisuus on suunnattu Pohjois-Pohjanmaan kuntien johtohenkilöille sekä uusia työllisyyspalveluita tuottaville organisaatioille ja niiden henkilöstöille. Seminaarin ohjelmassa on muun muassa väestörakenteen muutoksen vaikutukset työllisyysalueiden toimintaan, uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen sekä korkeakoulutettujen liikkuvuuden ja työssäkäynnin vaikutus alueiden elinvoimaan. Toisen päivän aikana käydään läpi nuorten yrittäjien odotuksia uusilta työllisyyspalveluilta, hyvinvointialueen roolia yhteistyön edistäjänä ja kumppanina sekä työllisyysalueiden tilannekatsaukset. Lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto esittelevät näkökulmiaan työllisyysalueiden palveluihin. Lopuksi esitellään hankkeen tulokset. Palautteiden perusteella kunnat ovat hyötyneet suuresti TE2024 -hankkeen asiantuntijapalveluhankinnoista. Kommenteissa on todettu muun muassa, että palveluhankinnat ovat osuneet valmistelun ytimeen. Asiantuntijapalvelut ovat kuntien käytössä marraskuun loppuun saakka. – Erityisen ilahduttavaa on se, että hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on ollut yli 1 000 osallistujaa alueen kunnista. Tilaisuudet ovat tarjonneet kaikille erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä päästä tuntemaan työllisyyspalveluiden sisältöjä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen. Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hankkeen toteutusaika on 13.5.2022 – 31.12.2024. Hankkeen kokonaisbudjetti on 500 000 euroa. Kuntien yhteinen rahoitusosuus on noin kymmenen prosenttia kokonaisbudjetista.