Ajankohtaista

Osuuspankin maakuntien talouskatsaus nostaa esille Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta positiivisia tekijöitä. Ne ovat kyllä olleet jo tiedossa, mutta jääneet liian vähälle huomiolle. Nyt, maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä, on hyvä aika nostaa maakunnan profiilia ja olla aidosti tyytyväinen onnistumisista. Juuri julkaistusta talouskatsauksesta voidaan poimia ainakin seuraavat asiat. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä avoimia työpaikkoja kohtaan on koko maan kolmanneksi matalin. Sama tilanne on koko Pohjois-Suomessa, mikä kertoo muuta maata positiivisemmasta talouden kehityksestä. Pitkän aikavälin keskiarvossa vihreän siirtymän investoinneissa Pohjois-Pohjanmaa on maan kärjessä, kuten myös väkimäärään suhteutetuissa TKI-panostuksissa. Osuuspankin talouskatsauksessa Pohjois-Pohjanmaan BKT:n kasvu ennakoidaan toiseksi nopeimmaksi. Maakunnan positiiviselle tulevaisuudelle antaakin katetta työvoiman määrän jatkuva kasvu. Työllisyyden kasvu on ollut muiden suurten maakuntien tasolla. Kun maakunnalle tärkeä rakentaminen lähtee nousuun, työllisyys kääntyy uudelleen positiiviselle uralle. Pirkanmaa on ottanut Pohjois-Pohjanmaan asemaa kasvumaakuntana. Osittain tämä johtuu palvelualaa tukevista investoinneista ja vetovoimaisen elinympäristön kehittämisestä. Tehdyt päätökset ovat luoneet positiivisen kierteen, josta Pohjois-Pohjanmaa voi myös oppia. Toisaalta globaalin myllerryksen aikoina Pohjois-Pohjanmaan logistinen asema porttina länteen antaa myös hyvät lähtökohdat kohdata tulevaisuuden haasteet ja jatkaa kasvua. Keväällä tehty laaja skenaariotyö luo näkymää vuoteen 2050. Työn lähtökohtana oli avata tulevaisuuden horisontti realistisesti. Vaikka toimintaympäristön säröt ovat yhä voimakkaampia, skenaarioissa löytyi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Erityisesti Euroopan renessanssi -skenaario antaa uudenlaisen näkökulman nykyiselle kehitykselle, mutta tukee myös Pohjois-Pohjanmaan vahvuuksia ja yhteistyöavauksia. Käynnissä oleva maakuntaohjelman valmistelu antaa hyvän mahdollisuuden osallistua positiivisen tulevaisuuden rakentamiseen ja pistää käytäntöön skenaarioissa esiin nousseita mahdollisuuksia. Katse ylös ja yhteistyöllä eteenpäin! Oulussa 16.6.2025 Mikko Väisänen, Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

Maaliskuussa järjestettiin Helsingissä valtion ja maakuntien välinen aluekehittämisen keskustelu, johon osallistuivat kaikki Suomen maakunnat. Itse osallistuin alueellista resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä käsittelevään teematilaisuuteen. Näiden lakisääteisten tilaisuuksien muoto on vaihdellut vuosien varrella. Tältä vuodelta mieleeni jäi erityisesti, että kyseessä oli enemmän tasokas ja ajatuksia herättävä seminaari ajankohtaisista teemoista kuin perinteinen aluekehittämisen neuvottelu. Tilaisuuksien luonne ja vaikuttavuus muuttuu helposti, kun niiden rakennetta muutetaan. Mielestäni aluekehittämiskeskustelut tulisikin jatkossa järjestää kahdenkeskisinä, maakuntakohtaisina tilaisuuksina. Koen kuitenkin, että sain osallistumisesta ja kuulluista puheenvuoroista merkittävää lisäarvoa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmatyöhön. Luottamus keskeistä maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehittäminen perustuu luottamukselle, joka syntyy hyvästä yhteistyöstä ja tiiviistä kumppanuuksista. Uskon vahvasti, että lisäksi luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksemme perustaa. Tässä asiassa emme ehkä koskaan ole liian hyviä. Ohjelman taustakyselyyn vastannut osuvasti huomauttikin: ”Tarvitsemme positiivisuuden ja optimismin talkoot alueellamme”. Kysymys on viime kädessä pohjoisen uskottavuudesta. Tämä kaikki tulee olemaan keskiössä valmisteltavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa. Eriytyminen ja väestökehitys haastavat Aluekehittämistä haastaa tulevaisuudessa entistä enemmän alueiden erilaistuminen ja siihen vaikuttavana tekijänä erityisesti väestökehitys. Pohjois-Pohjanmaalla väestön määrä on pitkään ollut kasvava, mutta nyt kasvu on lähes pysähtynyt. Vaikka muutos on ollut näkyvillä jo pitkään, väitän, että emme ole tarttuneet siihen aluekehittämistoimin riittävällä tavalla. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että maakuntaohjelmassa käsittelemme alueen väestörakenteen muutosta ja kirjaamme siihen liittyvät ennakoivan hallinnan tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Lopuksi kiteytetysti totean, että uuden maakuntaohjelman myötä alueelle on syksyllä valmistumassa erityisen merkittävä strategia. Se tulee antamaan selkeät askelmerkit Pohjois-Pohjanmaan lähivuosien aluekehittämistyölle. Mitä ajatuksia sinulle herää aluekehittämisen suunnasta? Osallistu maakuntaohjelman valmisteluun esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan verkkosivujen kautta. Oulussa 9.6.2025 Ilpo Tapaninen, Strategiapäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

Kulttuuripankki on valtakunnalliseksi laajeneva verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen taiteen ja kulttuurin ammattilaiset sekä heidän tarjoamansa palvelut. Syksyllä 2025 palvelu laajenee myös Pohjois-Pohjanmaalle, ja silloin mukaan ovat tervetulleita kaikki alueen taide- ja kulttuuritoimijat. Palvelu sai alkunsa Pirkanmaalta, ja sitä on kehuttu laajasti eri puolilla Suomea. "Pirkanmaan Kulttuuripankkia on ihasteltu ja sen kaltaista palvelua on aktiivisesti toivottu myös Pohjois-Pohjanmaalle. Nyt onkin ilo ilmoittaa tämän toteutuvan juuri ennen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia," toteaa erityisasiantuntija Auli Suorsa Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaalla Kulttuuripankin alueellisesta ylläpidosta, viestinnästä ja rahoituksesta vastaavat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki yhteistyössä. Kulttuuripankki on organisaatioilta panostus Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuoteen ja luovien alojen kehittämiseen. Kulttuuripankki lisää tekijöiden näkyvyyttä ja työmahdollisuuksia sekä tarjoaa yhdenvertaisen alustan eri taiteenaloille. Palveluun voivat rekisteröityä ammattimaiset taiteen ja kulttuurin tekijät. Kukin voi luoda oman profiilin ja lisätä sinne tilattavia palveluita, kuten työpajoja, esityksiä tai koulutuksia. Palvelun käytöstä tullaan tiedottamaan syksyn aikana laajasti ja järjestämään info- ja koulutustilaisuuksia eri yhteyksissä. Palvelu on siihen sisältöä tuottaville taiteen ja kulttuurin tekijöille maksuton. Tilaajat – kuten kunnat, koulut, hoivayksiköt, yritykset, tapahtumatuottajat ja myös yksityiset ihmiset – voivat etsiä ja tilata itselleen sopivia palveluita helposti Kulttuuripankin kautta. Valtakunnallisesti tavoitteena on koota palveluun noin 6 000 tekijäprofiilia, 4 000 tilattavaa palvelua ja 1 000 rekisteröitynyttä tilaajaa. Palvelun laajennukseen osallistuu kaikkiaan 14 maakuntaa eri puolilta Suomea. Kulttuuripankki ei ole vain verkkopalvelu, vaan sen myötä on jo syntynyt valtakunnallinen luovan alan kehittäjäverkosto. Siinä ovat mukana maakuntien liitot ja keskuskaupungit. Palvelu tukee erityisesti kuntien, maakuntien, hyvinvointialueiden ja elinvoimapalveluiden välistä yhteistyötä. Samalla se vahvistaa pienempienkin kuntien mahdollisuuksia toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä ammattimaisen taidetoiminnan tukemisessa. Kulttuuripankin laajennustyötä koordinoi Tampereen kaupunki. Verkkopalvelun teknisestä ylläpidosta vastaa toukokuusta 2025 alkaen Red & Blue Oy. Rahoituksen laajentamiseen on myöntänyt Opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF, Recovery and Resilience Facility). Lisätiedot: Pohjois-Pohjanmaan liitto: Auli Suorsa, erityisasiantuntija, kulttuuri. Puh. 050 386 8443 / auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi…

Pohjois-Pohjanmaan liitto jakaa järjestötekopalkinnon tänä vuonna jo seitsemännen kerran. Teemaksi on tällä kertaa valittu nuoret, tulevaisuus ja toivo. ”Nuorissa on maakunnan tulevaisuus. Heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen tulee olla kaikkien asia. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta halusikin nostaa juuri nuorten eteen tehdyn työn tämän vuoden järjestötekopalkinnon aiheeksi ja näin tuoda kaikkien tietoisuuteen hyviä toimintatapoja. Toivomme runsaasti ehdotuksia”, sanoo järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Aunola Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:stä. Ehdotuksia tehdään sähköisellä verkkolomakkeella, joka julkaistaan Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivujen uutisosiossa 1.9.2025. Ehdotuksia palkinnon saajasta voi jättää 30.9.2025 asti. Ehdotusta tehdessä tulee huomioida seuraavaa: järjestöteon ei tarvitse olla yksittäinen teko, vaan se voidaan ymmärtää ja tulkita laajemmin. Valinnassa painotetaan rajojen ylittämistä ja vaikuttavuutta sekä vapaaehtoistyön osuutta yhdistyksen toiminnassa. Hakijan tulee olla rekisteröity paikallinen yhdistys. Palkintona vuoden järjestöteon voittanut yhdistys saa 1 000 euroa toimintansa tukemiseen. Päätöksen järjestöteosta tekee Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus. Palkinto jaetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä marraskuussa. Tietoa järjestötekopalkinnosta saa jakaa eteenpäin. Ilmoitus löytyy Pohjois-Pohjanmaan liiton Instagram- ja LinkedIn-kanavista. Lisätiedot: Strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 301 7546. Järjestöneuvottelukunnan verkkosivut: Järjestöneuvottelukunta - Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Livojoen smolttirysä.   Lohen ja meritaimenen vaelluspoikastuotantoa arvioidaan Livojoessa (Iijoen sivujoki) rysäpyynnin ja poikasten merkintä-takaisinpyynnin avulla vuosina 2025 ja 2026. Rysäpyynnissä kiinni saaduista vaelluspoikasista (smolteista) tallennetaan yksilökohtaiset tiedot ja kalat merkitään. Rysäpyynti ja kalojen merkinnät Livojoella ajoittuvat touko-kesäkuuhun ja seuranta Iijoen Haapakosken alasvaellusväylällä touko-heinäkuuhun. ”Kalat merkitään ulkoisilla streamer-merkeillä. Merkki irtoaa kalasta muutaman viikon kuluessa, eikä siitä aiheudu kalalle haittaa. Merkintä-takaisinpyynnissä merkityt kalat viedään takaisin ylävirtaan ja vapautetaan. Rysään uudelleen päätyvien, merkittyjen kalojen perusteella pystytään arvioimaan rysän pyyntitehokkuus ja edelleen Livojoesta lähtevien vaelluspoikasten kokonaismäärä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Ville Vähä. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, kuinka nopeasti Livojoen tutkimusrysällä merkityt smoltit vaeltavat Iijoen Haapakoskelle ja kuinka suuri osuus niistä saadaan kiinni Haapakosken alasvaellusväylän kiinniottolaitteella. Livojoesta pyydettyjen smolttien lisäksi tutkimuksessa käytetään myös smoltti-istukkaita, joista osa on merkitty PIT-mikrosiruilla. Lohi Iijokeen 2 -hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta on tyytyväinen tilanteeseen: ”Tutkimus on alkanut lupaavasti. Livojoella on merkitty 270 smolttia ja niistä 61 on toistaiseksi saatu kiinni Haapakosken alasvaellusväylällä. Kokonaisuudessaan Haapakoskella on saatu kiinni 5553 smolttia tähän mennessä.” Tutkimus on osa Lohi Iijokeen 2 -hanketta ja se toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Käytännön töistä Livojoella ja Iijoen Haapakoskella vastaa Korpilaavu Oy. Lohi Iijokeen 2 -hankkeen muita toimenpiteitä ovat mm. smolttien vedenalainen kameraseuranta Haapakoskella, Haapakosken smolttien alasvaellusreitin kehittäminen, nousukalojen ja smolttien ylisiirrot sekä pienpoikasten istutukset. Lohi Iijokeen 2 -hanketta toteuttavat PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hanke toteutetaan 9.1.2024-31.10.2026. Lisäksi Luonnonvarakeskus osallistuu smolttien seurantatutkimuksiin maa- ja metsätalousministeriön erillisellä hankerahoituksella. Lohi Iijokeen 2 -hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Ohjelmalla parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Lisätiedot: Mirko Laakkonen, projektipäällikkö, Lohi Iijokeen 2 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan liitto, puh. 040 685 4036, mirko.laakkonen(at)pohjois-pohjanmaa.fi Ville Vähä, erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 7878,…