Ajankohtaista

Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD on saanut valmiiksi syksyllä 2022 käynnistyneen mittavan tutkimushankkeen. Tutkimus nimeltä Tuki kestävän vihreän kehityksen toteutuskapasiteetille Euroopan arktisilla pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla tai virallisesti: Support to the implementation capacity of sustainable green development in the European Arctic Northern Sparsely Populated Areas (NSPA) julkaistiin tiistaina 18.2.2025 Brysselissä. Lopullisen taitetun raportin saamme maaliskuun puolivälissä. Tutkimuksen kohteena oleva eurooppalaisten pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kokonaisuus käsittää Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan eli kaikkiaan 14 maakuntaa. Hankkeen on tilannut ja rahoittanut Euroopan komission rakenneuudistusten tuesta vastaava pääosasto eli DG Reform. Tutkimus perustuu tilastoanalyyseihin, kyselyihin ja alueen toimijaorganisaatioita edustavien henkilöiden haastatteluihin. Työn tuloksena on valmistunut joukko teemakohtaisia ja alueellisia raportteja sekä koko NSPA-alueelle, Itä- ja Pohjois-Suomelle että kunkin alueen maakunnille räätälöityjä esityksiä. Raportit sisältävät paitsi kilpailukyvyn, kestävän vihreän kehityksen ja demografian kaltaisten alueiden kannalta keskeisten teemojen analyysejä, myös suosituksia tarvittavista politiikkatoimenpiteistä. Alueen ja sen maakuntien menestys vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään kilpailukyky, kestävä kehitys, saavutettavuus ja osallistava hallinto. Tämän palapelin kaikki osaset pitää saada kohdilleen, muuten syntyy pullonkauloja, jotka estävät toivotun kehityksen. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta väestön väheneminen ja ikääntyminen on trendi, joka vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja huoltosuhteeseen. Kansainvälisen maahanmuuton edistäminen ja nuorten houkutteleminen ovat tässä tilanteessa kriittisiä toimenpiteitä. Alueen tutkimus- ja kehitystoiminta painottuu nyt korkeakouluihin, keskeinen kehityskohde on pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen ja vahvistaminen. Maakuntaamme koskevat suositukset ovat samankaltaisia: pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen, yrittäjien tukeminen, työmarkkinatilanteeseen liittyvät toimenpiteet ja puhtaiden energiaratkaisujen, kansainvälinen kaupan toimenpiteiden edistäminen ovat OECD:n listalla maakunnan keskeisimmät tarvittavat toimenpiteet. Suosituslistalta löytyy myös logististen yhteyksien ja infrastruktuurin kehittäminen. Ison kuvan osalta OECD:n löydökset ovat pitkälti alueen toimijoille tuttuja asioita. Näiltä osin tutkimus tarjoaakin lähinnä uskonvahvistusta siihen, että tilannekuva on alueella hallussa. Ulkopuolisessa tarkastelussa nousee esille myös sellaisia asioita, joita itse emme välttämättä ole noteeranneet tai toisaalta asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä.  OECD näkee esimerkiksi NSPA-alueen sisäisessä yhteistyössä ja taloudellisessa integroitumisessa…

 Komissio julkaisi työohjelman, joka perustuu puheenjohtaja Ursula von der Leyenin esittämiin poliittisiin suuntaviivoihin ja missiokirjeisiin komissaareille. Työohjelma sisältää sekä komission, että parlamentin valmisteluprosessit ja päätösprosessit aikataulutettuna. Lisätietoja aiheesta löydät täältä: EU-viikkokirje: komission työohjelma, tuleva monivuotinen rahoituskehys Ilmoittaessaan vuoden 2025 työohjelman komissio kertoi suunnitelmistaan parantaa kilpailukykyä, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa talouden häiriönsietokykyä. Työohjelman rinnalla julkaistiin suunnitelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi ja EU:n sääntöjen yksinkertaistamiseksi. Komissio alleviivaa vuoden 2025 työohjelmassaan painokkaasti yksinkertaistamista ja tehostamista. Tähän vastataan muun muassa ensimmäisellä sarjalla Omnibus-paketteja, joiden tavoitteena on parantaa EU:n lainsäädännön toimivuutta ja tehokkuutta. Termi tarkoittaa, että yhdellä asetuksella voidaan muuttaa montaa asetusta yhtaikaa. Työohjelma keskittyy useisiin tärkeisiin painopisteisiin, kuten kilpailukyvyn parantamiseen sekä kestävän taloudellisen vaurauden turvaamiseen. Tähän liittyen komissio äskettäin julkaisi kilpailukykykompassin ensimmäisenä merkittävänä aloitteenaan. Puolustus- ja turvallisuuspolitiikan osalta komissio aikoo vahvistaa EU:n puolustuskykyä ja parantaa kriisinhallintaa yhteisten investointien ja Naton kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Samalla pyritään parantamaan EU:n ennakoivuutta ja häiriönsietokykyä varautumisunionistrategian kautta. Työohjelma sisältää myös valmistautumista tulevaisuuden haasteisiin, kuten EU:n laajentumispolitiikan tarkastelua. Lisäksi aloite osaamisunionista ja puhtaan teollisuuden ohjelmasta ovat esimerkkejä komission alkuvuoden työohjelman toimista. Komission vuoden 2025 työohjelman keskeiset aloitteet Kestävä vauraus ja kilpailukyky: Äskettäin julkistettu kilpailukykykompassi ohjaa kestävää kasvua edistäviä toimia. Vähähiilistämiseen ja kilpailukykyyn tähtäävän yhteisen suunnitelman ytimessä on puhtaan teollisen kehityksen ohjelma, jolla luodaan pohjaa ehdotetun 90 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiselle vuoteen 2040 mennessä. Puolustus ja turvallisuus: EU panostaa toimiin turvallisuuden takaamiseksi ja rauhan varmistamiseksi ja julkistaa suunnitelmia, joilla rakennetaan vakaata tulevaisuutta Euroopan puolustukselle. Toimiin kuuluvat yhteiset strategiset investoinnit ja yhteistyö Naton kanssa. Lisäksi kriisien ennakointia ja häiriönsietokykyä parannetaan varautumisunionistrategialla. Sitä tuetaan esimerkiksi EU:n varastointistrategialla ja kriittisiä lääkkeitä koskevalla säädöksellä, jotta keskeiset resurssit voidaan turvata. Ihmisten tukeminen ja yhteiskuntiemme ja sosiaalisen mallimme vahvistaminen: Komissio pyrkii uudistamaan sosiaalipolitiikkaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan uuden toimintasuunnitelman avulla ja esittää osaamisunionin toteuttamista. Elämänlaadun turvaaminen: Komissio aikoo esittää maatalous- ja elintarvikevision. Lisäksi eurooppalaisessa vesiresilienssistrategiassa otetaan käyttöön lähteestä mereen -periaate vesivarojen tulokselliseen hallintaan ja pyritään lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia ja…

Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi vuoden 2024 aikana alue- ja rakennepolitiikan-ohjelmasta tukea 162:lle alueelliselle kehittämis- ja investointihankkeelle yhteensä 48 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset nousevat 63 miljoonaan euroon. Suurin tuensaaja oli Oulun yliopisto, jolle myönnettiin EAKR- ja JTF tukea yhteensä 19,8 M€ kehittämis- ja investointihankkeiden toteuttamiseen. Toiseksi suurin tuensaaja oli Oulun ammattikorkeakoulu ja kolmantena Koulutuskuntayhtymä OSAO. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tukea myönnettiin yhteensä 17 miljoonaa euroa 62 hankkeelle, jotka muodostivat 33 hankekokonaisuutta. EAKR-tukea kohdennettiin elinkeinoelämälähtöiseen TKI-toimintaan, kuten uusien menetelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä erilaisten kehittämisympäristöjen hyödyntämiseen ja laitteistohankintoihin. EAKR-tukea kohdennettiin mm. 6G testikeskuksen kehittämiseen sekä vihreää siirtymää edistäviin energiatehokkuushankkeisiin. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tukea myönnettiin yhteensä 31 miljoonaa euroa 100 hankkeelle, jotka muodostivat 40 hankekokonaisuutta. JTF -tukea myönnettiin uusiutuvaa energiaa ja vetytaloutta vaudittaviin hankkeisiin, esimerkiksi Oulun yliopiston vetämälle ryhmähankkeelle ”Oulu GH2 – Yhdessä vauhtia vihreään vetytalouteen Oulussa ja Pohjois-Suomessa”. Tukea myönnettiin myös kansallisista rahoituksista: AKKE- ja AIKO-tukia myönnettiin kuudelle hankkeelle, yhteensä 518 000 euroa. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE)-rahoitusta myönnettiin hankkeille, jotka kohdentuivat alueellisen TKl-toiminnan tukemiseen, paikallisen äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen (Pyhäntä), AKKE:n sopimukselliseen yhteistyöhön Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalueen valmistelun tukemiseen sekä Raahen työllisyysalueen käynnistämisen tukemiseen. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) sekä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) - määrärahasta myönnettiin rahoitus Pohjois-Pohjanmaan liitolle "Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden suuntaviivat" -hankkeelle. Hankkeella tuetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategian ja uuden maakuntaohjelman 2026–2029 valmistelun vuorovaikutusta ja sisällön tuottamista sekä sparrataan sen valmistelua. Lisätietoja: Rajala Tiina                                                                                          Heikki Ojala Kehitysjohtaja                                                                                     Aluekehityspäällikkö Puh. +358 40 685 4033                                                                    Puh. +358 50 433 3951 https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/rahoitus/eun-alue-ja-rakennepolitiikan-ohjelmakauden-2021-2027-valmistelu/rahoitusohjelman-toteumatilanne/

Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa yhdeksännen EAKR-hankkeiden hakukierroksen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta. Hakukierros on avoinna ajalla 17.2.-11.4.2025. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpiteitä. Tällä hakukierroksella rahoitetaan erityistavoitteiden 1.1, 1.2, 1.3, 2.3 ja 3.1 mukaisia hankkeita. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainittujen erityistavoitteiden sisältöihin. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi 6.724.000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (EAKR ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 80% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja hakukierroksista tästä linkistä.

Pohjois-Pohjanmaa on matkailijan aarreaitta, jossa yhdistyvät ainutlaatuiset luontoelämykset, rikas kulttuuriperintö ja erilaiset kohteet ja palvelut ympäri vuoden. Pohjois-Pohjanmaa on myös erinomainen MICE-matkailukohde sekä koulutusmatkailun edelläkävijä, ja paljon muuta. Maakunnan matkailu suuntaa rohkeasti tulevaisuuteen, kohti kestävää kasvua. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia päivitettiin vuoden 2024 aikana yhteistyössä maakunnan matkailun kehittämisryhmän kanssa. Työ pohjasi vahvasti edelliseen strategiatyöhön, johon maakunnan matkailutoimijoita osallistettiin laajalti. Tämä nyt päivitetty maakuntahallituksen marraskuussa 2024 hyväksymä, maakunnallisesti kokoava strategia ohjaa maakunnallista matkailun kehittämistä vuoteen 2027 saakka. Pohjois-Pohjanmaalla matkailun kehittämistyötä tehdään aluevetoisesti ja maakunnallinen matkailustrategia toimii maakunnallisesti kokoavana strategiana. Matkailun alueorganisaatiot (DMO), jotka edistävät alueiden brändejä, ovat keskeisessä roolissa tehdessään tiivistä yhteistyötä alueiden matkailuyritysten, kuntien ja kaupunkien ja alueellisten kehitysyhtiöiden sekä matkanjärjestäjien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee matkailun kehittämistyötä tukemalla matkailualueiden omia matkailustrategioita sekä matkailun kehittämishankkeita. Maakuntaliitto edistää alueiden välistä yhteistyötä ja tekee edunvalvontaa. Alueiden edustajista koostuva maakunnallinen matkailun kehittämisryhmä toimii maakunnallisena matkailun asiantuntijaryhmänä, jonka toimintaa maakuntaliitto koordinoi. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii myös EU:n Itämeristrategian matkailun politiikka-alueen koordinaattorina yhteistyössä Puolan Pomorskien alueen kanssa. Koordinaatiotyön tavoitteena on vahvistaa vastuullisen matkailun kehittämistä Itämeren alueella, luoda verkostoja ja vahvistaa matkailutoimialan sidosryhmien välistä keskustelua. Matkailun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja Pohjois-Pohjanmaalla kehittämisen keskiössä ovat kilpailukyvyn, saavutettavuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen. Läpileikkaavia kehittämisen osa-alueita ovat yhteistyö ja digitaalisuus. Kilpailukyvyn kannalta yritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja osaamisen vahvistaminen sekä riittävän työvoiman varmistaminen ovat keskeisiä elementtejä. Saavutettavuuden kehittäminen on ratkaisevan tärkeätä: jotta olemme houkuttelevia, kohteisiin pitää päästä helposti ja matkaketjujen täytyy toimia sujuvasti. Vastuullisuus on strategiamme kulmakivi - niin taloudellisesta, ekologisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Visit Finlandin Sustainable Travel Finland-ohjelma tarjoaa yrityksille ja destinaatioille työkalut kestävän matkailun kehittämiseen ja käytäntöjen omaksumiseen. Maakunnasta löytyykin jo ilahduttava määrä STF-merkin saaneita yrityksiä ja tämän lisäksi erityinen ylpeyden aihe on Oulun saama STF-merkki – ensimmäisenä Suomen suurimmista kaupungeista. Matkailu tuo maakuntaan elinvoimaa, veto- ja pitovoimaa, houkuttelevia tuotteita palveluja -ei vain vierailijoille vaan myös meille täällä asuville. Matkailun kehittäminen nojaa vahvaan…