Ajankohtaista

Ylimaakunnallisten EAKR-hankkeiden hakukierros avautuu 2.6.2025. Hakukierros on avoinna ajalla 2.6.-12.12.2025. Hakukierroksella rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjan 2 mukaisia toimenpiteitä, jotka toteuttavat Itä- ja Pohjois-Suomen Älykkään erikoistumisen strategiaa. Huomioikaa, että kaikki toimintalinjan 2 erityistavoitteet eivät ole haettavissa jokaisessa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitoissa. Tällä hakukierroksella esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa ainoastaan toimintalinjan 2 ”Hiilineutraali Suomi” erityistavoitteen 2.3 ”Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen” mukaisia ryhmähankkeita enintään 300.000 eurolla. Yhteensä eri maakunnissa rahoitusta on haettavissa 1.700.000 euroa. Hakuilmoituksessa on kerrottu tarkemmin maakunnissa haussa avoinna olevista erityistavoitteista ja maakuntakohtaisen rahoituksen määrästä. Haun tavoitteena on edistää ilmastotavoitteiden toteutumista ylimaakunnallisena yhteistyönä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välillä. Hausta tuetaan vain ryhmähankkeita, joissa on vähintään kaksi eri osatoteuttajaa vähintään kahdesta eri Itä- tai Pohjois-Suomen maakunnasta. Haku on avoinna samaan aikaan hakuun osallistuvissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitossa. Hakemus tulee jättää siihen maakuntaliittoon, jonka alueella hankkeen päätoteuttaja toimii. Rahoitettavien hankkeiden tulee edistää Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjan toimintalinjaan kaksi ja Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaan. Lisätietoja hakukierroksesta tästä linkistä.

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta korostaa tällä kannanotolla koheesiopolitiikan merkitystä alueelliselle kehitykselle sekä haluaa tuoda esiin näkökulmia komission ehdotukseen alue- ja rakennepolitiikan väliarvioinniksi. Lisäksi nostamme esille EU:n itärajan erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä, joilla on merkitystä koko unionin vakauden ja kilpailukyvyn kannalta. Harva asutus tarvitsee edelleen huomiointia EU-politiikassa Koheesiopolitiikan keskeisenä tavoitteena on tasata kehityseroja jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä. Tämän tavoitteen toteuttaminen vahvistaa koko unionin vakautta ja elinvoimaa. Koheesiopolitiikan avulla voidaan myös tukea alueiden strategista kilpailukykyä sekä puhtaan siirtymän, bio- ja kiertotalouden ja kokonaisturvallisuuden kaltaisia yhteisiä tavoitteita. Neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet – kuten pitkät etäisyydet ja harva asutus – säilyvät EU:n koheesiopolitiikassa tunnustettuina myös tulevalla ohjelmakaudella. Erityisolosuhteiden huomioiminen ei ole vain alueellinen vaan koko Suomen etu. Harvan asutuksen huomioiminen on keskeistä koko Suomen koheesiopolitiikan saannon kannalta. Paikallinen yrittäjyys ja osaaminen keskiöön  Pienten ja keskisuurten yritysten rooli alueellisen elinvoiman ja innovoinnin moottorina on keskeinen. Koheesiopolitiikan tulisi jatkossakin tukea elinkeinorakenteen uudistumista ja osaamiseen perustuvaa kehitystä. On tärkeää, että EU:n teollisuuspolitiikan suuntaukset tukevat myös alueellista kasvua ja vahvistavat koko EU:n kilpailukykyä monipuolisesti. TKI-infrastruktuurin investoinnit mahdollistavat tavoitella TKI-tason nostoa 4 prosenttiin BKT:sta. PK-yritysten pääsyä uusimpaan tutkimustietoon on edelleen vahvistettava. TKI-intensiteetin kasvattamisessa koheesiopolitiikan merkitys on suuri erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ilman koheesiopolitiikan varoja TKI-tason nosto on mahdotonta. Itä- ja Pohjois-Suomessa yritysrahoituksen saatavuus on paikoin leimallisen haasteellista johtuen talouden epävarmuudesta ja vakuuksien ehdoista, mikä voi rajoittaa muun muassa viennin kasvun mahdollisuuksia. Näiden pullonkaulojen purkaminen edellyttää johdonmukaista yhteistyötä maakuntien, kansallisen tason ja EU:n välillä. Ohjelmamuutokset on toteutettava alueiden kehysten puitteissa Komission väliarvioinnissa ehdotetaan, että 15 prosenttia alue- ja rakennerahoituksesta siirrettäisiin uusiin painopisteisiin: puolustukseen, strategiseen kilpailukykyyn, päästövähennyksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen, vesivarojen kestävyyteen ja energiasiirtymään. Tämä edellyttää ohjelmamuutosta. Neuvottelukunta katsoo, että mahdolliset rahoitussiirrot tulisi tehdä maakunnallisten kehysten sisällä, ottaen huomioon myös kansallisten toimenpiteiden tarpeet. Tällöin alueet voivat kohdentaa resursseja niihin toimiin, joilla on suurin vaikuttavuus paikallisesti uusissa toimintalinjoissa…

Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu valtakunnallisesti hyvään keskikastiin Suomen Yrittäjien tuoreessa Elinvoimabarometrissa. Se julkaistiin tiistaina 14.5. kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Barometrin mukaan maakunnan vahvuuksia ovat osaavan työvoiman saatavuus, verkostoyhteistyö ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Maakunnassa nähdään, että alueella on potentiaalia nousta elinvoiman kärkialueiden joukkoon – edellyttäen vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämän tueksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet ehdottavat maakunnallisen elinvoimalupauksen solmimista. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tahtotilaa alueen kehittämisessä, kilpailukyvyn kasvattamisessa ja vaikuttamistyössä. Mukaan toivotaan laajasti niin julkisen sektorin, yritysten kuin oppilaitosten edustajia. ”Onnistuaksemme tarvitsemme maakunnan kehittämiseen vahvaa yhteen hiileen puhaltamista, aitoa vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Elinvoimalupaus tarjoaa tähän hyvän tavan toimia”, toteaa maakuntajohtaja Rämet. Toteutuessaan yhteinen lupaus hyödyttää aluetta laajasti. Se tukisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitossa parhaillaan valmistelussa olevan maakuntaohjelman 2026–2029 ja erityisesti sen Kestävän kilpailukyvyn ja uudistavien investointien teeman toimeenpanoa. Lupauksella voidaan lisäksi yhtenäistää alueen viestintää esimerkiksi Oulun vaalipiirin kansanedustajille. Jo reilun vuoden ajan on Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimana toteutettu kansanedustajien tapaamisia yhdessä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Oulun kauppakamarin ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteinen elinvoimalupaus toisi viesteihin uudenlaista vaikuttavuutta. Elinvoimalupaus on tarkoitus virallistaa lokakuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä AlueKujo-tapahtumassa. Lue lisää aiheesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uutisesta Elinvoima Pohjois-Pohjanmaalla - Yrittajat.fi. Koko barometrin tulokset ovat saatavilla osoitteessa Suomen Yrittäjät. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman laatimisesta tietoa on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulta ositteessa Maakuntaohjelma 2026-2029 - Pohjois-Pohjanmaan liitto Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan Liitto p. 040 586 3877.   [caption id="attachment_47904" align="alignleft" width="759"] Kuvassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet.[/caption]

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 14. toukokuuta oli esillä Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n tulevaan rahoituskehykseen, Euroopan poliittisen yhteisön kokous, laittoman maahantulon ehkäisy sekä esitys uusista pakotteista Venäjälle. EU-ministerivaliokunta täydensi ennakkovaikuttamiskantoja koskien EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (MFF). Komission odotetaan julkistavan esityksensä heinäkuussa. EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi tukee rahoituskehyksen rakenteen yksinkertaistamista, kehyksen joustavuuden lisäämistä, tulosperusteisuuden vahvistamista ja vähintäänkin nykyisenkaltaista ehdollisuutta. Ministerivaliokunta tarkensi sektorikohtaisia kantoja muun muassa maatalouspolitiikan, kilpailukyvyn, koheesiopolitiikan, Ukrainan tukemisen, puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden, liikennerahoituksen ja rajaturvallisuuden osalta. Ennakkovaikuttaminen komission rahoituskehysehdotukseen on yksi hallituksen EU-politiikan prioriteeteistä vuonna 2025. EU-ministerivaliokunta linjasi ennakkovaikuttamisesta tulevaan rahoituskehykseen - Valtioneuvosto

”Olemme Pohjois-Pohjanmaalla tyytyväisiä, että Pohjoisen Suomen ohjelma on nyt lähtenyt konkreettisesti käyntiin. Pohjoisen toimijoiden esityksistä koottuun ohjelmaan on osoitettu hallituksen puoliväliriihessä rahoitusta. Lisäksi strategisesti tärkeitä Pohjoisen rajat ylittäviä kansainvälisiä hankkeita on tarkoitus käynnistää hallituskauden aikana. Selvää on, että edelleen tarvitaan lisäpanostuksia Pohjoisen kasvun, turvallisuuden ja saavutettavuuden kehittämiseksi”, toteaa maakuntajohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Tärkeimpiin hallituksen esittämiin avauksiin kuuluu 20 miljoonan euron suunnittelurahoitus Rail Nordica -hankkeelle, jossa tavoitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Ruotsista Pohjoiseen Suomeen. Hanke tukee paitsi huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta, myös alueen elinkeinoelämää. Ensimmäisessä vaiheessa – joka käynnistyy jo tänä vuonna – suunnitellaan yhteys Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Hallitus haluaa vauhdittaa 6G-osaamisen kehittämistä ja kaupallistamista yhteistyössä valtion, Oulun yliopiston ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Tavoitteena on varmistaa Suomen johtoasema langattomissa teknologioissa ja tukea investointeja tulevaisuuden testausympäristöihin. Pohjoismaista yhteistyötä edistetään laatimalla jo tänä vuonna Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen Pohjoisten alueiden strateginen ohjelma. Siinä määritellään maiden Pohjoisen ohjelmien ja strategioiden väliselle yhteistyölle kansalliset ja alueelliset tasot sisältävä kokonaisrakenne. Näin parannetaan ohjelmien välistä koordinaatiota ja tuetaan alueiden välistä yhteistyötä. Kestävän kasvun edellyttämien investointien vauhdittamiseksi tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen alueelliset investointitiimit. Niiden tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli tunnistamaan ja edistämään alueen investointeja. Lue lisää Valtioneuvoston tiedotteesta 9.5.2025: Puoliväliriihestä hallitukselta vahva tuki Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanon käynnistämiselle - Valtioneuvosto Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto p. 040 586 3877.