Pohjois-Pohjanmaan liitto

REGIOSTARS on alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuodesta 2008 lähtien järjestämä vuotuinen kilpailu. Siitä on tullut eurooppalainen huippuosaamisen merkki EU:n rahoittamille hankkeille, joissa näkyy aluekehityksen vaikutus ja osallistavuus. Vuonna 2025 hankkeet kilpailevat viidessä sarjassa: 1) KILPAILUKYKYINEN JA ÄLYKÄS EUROOPPA Kilpailukyvyn, innovoinnin ja talouden sietokyvyn edistäminen 2) VIHREÄ EUROOPPA Vihreä siirtymä aluekehityksen mahdollistajana 3) YHTEENLIITETTY EUROOPPA Alueidenvälisen liikkuvuuden ja alueidenvälisten yhteyksien parantaminen 4) SOSIAALINEN JA OSALLISTAVA EUROOPPA Tavoitteena osallistavampi Eurooppa hyödyntämällä alueellisia osaajia 5) LÄHEMPÄNÄ KANSALAISIA OLEVA EUROOPPA Kaikentyyppisten alueiden kestävän kehityksen edistäminen Esittämällä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja hyödyntämällä suurimpia mahdollisuuksia REGIOSTARS on innostanut alueita toteuttamaan entistä vaikuttavampaa EU:n aluepolitiikkaa. Hakemuksia toivotaan suhteellisesti vähemmän kehittyneiltä Euroopan alueilta sekä kaikilta ohjelma-alueilta. Hakuopas englanniksi Suomenkielinen opas Onnea hakuun ja ilmoitathan meille, hankkeesi valvojalle tai allekirjoittaneelle, jos olet hakenut tai hakemassa!   Tiina Rajala Kehitysjohtaja etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi

Business Finland myönsi vuonna 2024 noin 611 miljoonaa euroa rahoitusta yli 3300 projektille ja yli 24oo yritykselle. Kaiken kaikkiaan rahoituksia haettiin 875 miljoonaa euroa Hakemuksista hyväksyttiin 58 % (4947 hakemusta, joista 2872 hyväksyttiin) Rahoitusta myönnettiin 610 miljoonaa euroa (3318 rahoitettua projektia 2413 yritykselle) Keskimääräinen rahoitetun projektin tukimäärä oli 183 k€ Tärkeimpänä Business Finlandin rahoitusohjelmana oli TKI (tutkimus, kehitys ja innovaatio), johon ohjattiin 383 miljoonaa euroa. Muu osa rahoituksesta suunnattiin tutkimusorganisaatioille ja elinkeinojenrahoitukseen. Business Finlandin myöntämä TKI-rahoitus jakautui vuonna 2024 seuraavasti eri yritystyypeille: Startup-yritykset saivat vuonna 2024 29 % BF:n TKI-rahoituksesta. Niille myönnettiin tukea yhteensä 112 miljoonaa euroa. Startupit hyödyntävät varhaisen vaiheen rahoitusta innovaatioidensa ja liiketoimintamallien kehittämiseen, erityisesti teknologiasektorilla ja digitalisaatiossa. PK-yritykset saivat myös 29 % BF:n TKI-rahoituksesta, yhteensä 111 miljoonaa euroa: Rahoitukset mahdollistavat pk-yrityksille innovaatioiden kehittämisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kansainvälisillä markkinoilla. Pk-yrityksille suunnattu tuki on keskittynyt kasvuhakuisille yrityksille, jotka tähtäävät vientiin ja globaaleille markkinoille. Suuryritykset saivat 42 % TKI-rahoituksesta, yhteensä 160 miljoonaa euroa. Suuryritykset hyödyntävät rahoituksia etenkin laajojen tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen, jotka edistävät pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävää kasvua. Suuryritysten osalta rahoitus on usein keskitetty suurten, globaalisti toimivien innovaatiohankkeiden tukemiseen. Rahoituksen jakautuminen alueittain: Business Finlandin myöntämä kokonaisrahoitus jakautui vuonna 2024 eri alueille seuraavasti: Uusimaa: 273,9 miljoonaa euroa Pirkanmaa: 60,5 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaa: 38,9 miljoonaa euroa Keski-Suomi: 38,2 miljoonaa euroa Pohjanmaa: 32 miljoonaa euroa Tutkimusorganisaatioista viidentenä on Oulun yliopisto 16 694 359€ Kansainvälistymisen kohdemaat ja rahoituksen vaikutus: Business Finlandilta rahoitusta saaneet yritykset pyrkivät kansainvälistymään vuonna 2024 ensisijaisesti seuraaviin maihin Saksa (711 projektia) Ruotsi (512) Yhdysvallat (397) Ranska (253) Norja (230) Iso-Britannia (220) Tanska (217) Alankomaat (142) Espanja (89) Italia (81) Saksan markkinat ovat olleet keskeisiä erityisesti teollisuus- ja teknologia-alalla toimiville yrityksille. Ruotsi on puolestaan tärkeä kansainvälistymisen kohde digitaalisille ja cleantech-ratkaisuille. Yhdysvallat on ollut keskeinen markkina-alue erityisesti startup-yrityksille ja teknologiasektorille. Kasvavat kansainvälistymisen kohdemaat: Vuosien 2020-2024 välillä Business Finlandin rahoitusta saaneiden projektien kansainvälistymisen kohteet kasvoivat prosentuaalisesti eniten seuraaviin maihin: Ranska +377 % (53 → 253 projektia) Belgia +338 % (13 → 57) Italia +268 % (22 → 81) Liettua +230 % (10 → 33)…

Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle luotiin ensimmäistä kertaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntaviivoja luotaavat skenaariot viime vuoden aikana. Neljässä skenaariossa esiin nousevat geopoliittiset jännitteet, Euroopan yhtenäisyys, ekologinen kriisi, teknologinen kehitys, talouskasvu, väestönkehitys sekä yhteiskunnan polarisaatio. Skenaarioissa esitetään myös teemoja ja toimenpiteitä, joihin Pohjois-Pohjanmaalla tulisi panostaa menestyvän maakunnan rakentamiseksi. Mahdolliset tulevaisuuden tilannekuvaukset ulottuvat vuoteen 2050 asti. Ensimmäisessä skenaariossa maailma muuttuu globaalin teknologiakehityksen ehdoilla. Skenaariossa kaksi Eurooppa kokee renessanssin. Skenaariossa kolme siirrytään näivettymisestä hyvinvointitalouteen, ja viimeinen neljäs skenaario maalaa pessimistisimmän kuvan, jossa pakolaiset ja polarisaatio ohjaavat yhteisöjen ja ihmisten toimintaa. – Skenaariotyö on osoittautunut aina vain ajankohtaisemmaksi murroksessa olevassa maailmassa. Geopoliittiset muutokset ovat olleet vielä suurempia kuin työtä aloittaessa kuviteltiin, toteaa skenaariotyötä Pohjois-Pohjanmaan liitossa luotsannut tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen. Skenaariot vastaavat maakunnan tulevaisuuden haasteisiin Skenaarioiden määrittelyn lisäksi jokaista niistä on peilattu ja tarkasteltu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan – millaisia vaikutuksia niillä on alueeseen. Globaalin teknologian ehdoilla etenevässä kehityskulussa Pohjois-Pohjanmaan roolina on kehittää teknologiaa, joka tukee asukkaiden hyvinvointia ja helpottamaan arjen toimintoja. Euroopan renessanssissa ja vihreässä siirtymässä maakunta on mukana energiatuotannon ja sen hyödyntämisen kautta. Näivettymisestä hyvinvointitalouteen -skenaariossa Pohjois-Pohjanmaalle on pyrittävä luomaan uudenlaista yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhteistyömallien avulla. Pakolaiset ja polarisaatio -skenaario haastaa arjen vakautta ja kuluttaa voimavaroja. Väestörakenteen muutoksiin on varauduttava aikaisempaa vakavammin. – Mikään skenaario ei toteudu todennäköisesti sellaisenaan, vaan tulevaisuus voi muodostua eri skenaarioiden ja kehitysvaihtoehtojen yhdistelmästä, Mikko Väisänen huomauttaa. Skenaariotyön aineistoa käytetään jatkossa hyväksi maakunnan strategissa suunnittelussa, kuten maakuntaohjelman valmistelussa. Tuloksia voivat hyödyntää myös kaupungit, kunnat ja muut Pohjois-Pohjanmaalla toimivat organisaatiot. Skenaariotyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan liitot valmistivat tulevaisuuden eri vaihtoehtoja hahmottavan skenaariotyön yhteistyössä. Skenaariot luotiin syksyllä 2024 tehdyn kyselyn pohjalta. Vastausten perusteella muodostettiin kuvaus keskeisistä epävarmuuksista ja niiden kehitysvaihtoehdoista. Työ aloitettiin keväällä 2024 ja se valmistuu helmikuun 2025 loppuun mennessä. Skenaariotyössä haastetaan projektiin osallistuvien organisaatioiden vallitsevia ajattelutapoja ja luodaan myös sellaisia skenaarioita, joissa on merkittäviä näkemyksellisiä irtiottoja nykykehitykseen verrattuna.  Työ antaa sisältöjä ja työkaluja eri organisaatioiden omalle skenaario- ja strategiatyölle. Tavoitteena on…