Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen yhteistyössä toteuttama julkaisu “Yhdessä kohti kestävää Eurooppaa” tuo esiin alueen vahvuudet, kehityshaasteet ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen merkityksen alueelle. Julkaisu tarjoaa kattavan katsauksen alueen kehitykseen ja siihen, miten sen kilpailukykyä on vahvistettu EU rahoituskaudella 2014 -2020 ja suositukset, miten sitä voidaan vahvistaa seuraavalla ohjelmakaudella. Julkaisu osoittaa, että EU-rahoitus on ollut keskeinen aluekehityksen moottori, mutta myös tulevaisuuden haasteisiin tarvitaan pitkäjänteistä tukea. Harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto tuovat alueelle pysyviä rakenteellisia haasteita. Julkaisussa esitellään äskettäin päättyneen edellisen ohjelmakauden (2014–2020) tuloksia eri maakunnista. Tuona aikana Itä- ja Pohjois-Suomessa toteutettiin yli 6 200 kehittämis- ja investointihanketta, joihin myönnettiin noin 1,3 miljardia euroa EU:n rakennerahastotukea. Näiden hankkeiden ansiosta alueelle syntyi lähes 9 000 uutta työpaikkaa ja vahvistettiin kestävän talouskasvun ja innovaatioiden edellytyksiä. Merkittävää on myös se, että EU-rahoitus on houkutellut alueelle yksityistä rahoitusta yli miljardin euron edestä, koko maan vastaavan luvun ollessa 1,6 miljardia euroa. Tämä osoittaa, että alue- ja rakennepolitiikan panostukset ovat vauhdittaneet sekä elinkeinoelämää että tutkimustoimintaa. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueeseen kuuluvat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo. Alue kattaa yli 60 prosenttia Suomen pinta-alasta ja on keskeinen toimija muun muassa metsäbiotaloudessa, matkailussa, uusiutuvan energian tuotannossa ja innovaatiotoiminnassa. Yhdessä kohti kestävää Eurooppaa – Itä- ja Pohjois-Suomi Together towards a sustainable Europe – East & North Finland Lisätietoja Kehitysjohtaja Tiina Rajala 040 6854033
Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä vuosi 2024 oli monin osin haastava, mutta erityisesti puutuote- ja huonekaluteollisuudessa sekä ICT-alalla nähtiin positiivista kehitystä loppuvuonna. Matkailuala jatkoi vakaata kasvuaan, kun taas rakentaminen ja energia-ala kamppailivat edelleen vaikeassa tilanteessa. Vuoden 2025 näkymät riippuvat pitkälti talouden yleisestä kehityksestä, mutta vuoden 2024 lopun positiiviset signaalit viittaavat siihen, että ainakin osalla aloista voi olla edellytyksiä käänteeseen parempaan. Liikevaihdot ja henkilöstömäärät kulkevat eri suuntiin Rakentamisen liikevaihto laski vuositasolla 8,1 prosenttia, mutta heikoin vaihe osui alkuvuoteen (-18,2 % Q1:llä). Vuoden loppua kohti lasku loiveni (-3,3 % Q4:llä), mikä voi antaa toivoa tilanteen vakautumisesta. Henkilöstömäärä väheni koko vuoden ajan (-5,9 %), mutta maltillisemmin vuoden jälkipuoliskolla. Vaikean alkuvuoden jälkeen Puutuote- ja huonekaluteollisuuden liikevaihto ampaisi nousuun kolmannella (+8,3 %) ja neljännellä neljänneksellä (+23,4 %), mikä nosti koko vuoden tuloksen nollatasolle. Tämä kertoo siitä, että kysyntä on jälleen voimistunut. Henkilöstömäärä väheni kuitenkin vielä (-11,2 %), mutta jos positiivinen kehitys jatkuu, työpaikkojen määräkin voi alkaa elpyä. Loppuvuoden elpyvä kehitys antaa viitteitä paremmasta Metallialan liikevaihto laski vuositasolla 8,6 prosenttia, mutta suunta oli vuoden jälkipuoliskolla jo vakaampi. Henkilöstömäärän lasku pysyi maltillisena (-1,3 %), ja neljännellä neljänneksellä nähtiin jo hienoista kasvua. Vaikka alkuvuosi oli haastava, ICT-klusteri osoitti vahvaa toipumista. Liikevaihto kasvoi Q3:lla 14,4 prosenttia ja Q4:llä 27,5 prosenttia, mikä nosti koko vuoden kehityksen plussalle (+2,1 %). Henkilöstömäärä kuitenkin väheni (-3,7 %), mikä kertoo tehostamistoimista tai yritysten varovaisuudesta uusien rekrytointien suhteen. Sähkö- ja energiateknologiaklusterin liikevaihto laski koko vuoden ajan, ja vuositasolla pudotus oli 6,6 prosenttia. Henkilöstömäärä väheni 1,3 prosenttia, ja lasku oli voimakkainta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Laajan matkailuklusterin liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2024, ja nousua nähtiin kaikilla neljänneksillä. Vaikka kasvu oli alkuvuonna voimakkaampaa, myös loppuvuosi jatkoi positiivista kehitystä (+4,5 % Q4:llä). Henkilöstömäärä pysyi vakaana koko vuoden ajan. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto oli laskusuunnassa suurimman osan vuodesta 2024, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä nähtiin lievää kasvua (+0,3 %). Vuositasolla liikevaihto…
Interreg Aurora -ohjelman hakukierrokset 6. kehityshankkeille ja 4. pienhankkeille päättyi 17.3.2025. Hakemuksia saapui kokonaisuudessaan 49, joista Interreg Auroran puolelle 42 ja saamen puolelle seitsemän. Näistä kehityshankehakemuksia oli 40 ja pienhankehakemuksia yhdeksän. Pohjoispohjalainen päähakija oli mukana seitsemässä kehityshankehakemuksessa, aktiivisimpana Oulun yliopisto, joka oli päähakijana viidessä hakemuksessa. Muita pohjoispohjalaisia päähakijoita olivat Oulun Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry. Lisäksi Oulun yliopisto oli partnerina kuudessa ja Oulun Ammattikorkeakoulu yhdessä hakemuksessa. Lisätietoja: niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi
Miten taidelähtöisiä menetelmiä ja taidetta voidaan käyttää elinvoiman, työllisyyden ja työelämävalmiuksien vahvistamisessa? Tervetuloa webinaariin kuulemaan kulttuurihyvinvoinnin näkökulmista työllisyyden edistämisessä. Ajankohta 21.5.2025 klo 13:00-15:00. Webinaarin järjestävät [...]
