Tulevaisuuden rakentaja ja tiedolla johtaja
Pohjois-Pohjanmaan liitto yhdistää alueen toimijat ja rakentaa maakunnan tulevaisuuskuvan sekä kehittämisen tahtotilan. Liitto luo kehittämiseen, aluerakenteeseen ja kestävään elinympäristöön liittyviä mahdollisuuksia alueen toimijoille.
Blogi
- Satama-asiat esillä Itämeren merityöryhmän kokouksessa OulussaEuroopan merellisten reuna-alueiden yhteistyöjärjestö CPMR:n Itämeren komission merityöryhmä kokoontui 3.-4.6 kokoukseen Oulussa. Kokouksen aiheena oli Itämeren satamien rooli. Tilaisuudessa kuultiin mm. entisen Puolustusvoimien tiedustelupäällikön, kansanedustaja Pekka Toverin katsaus Itämeren turvallisuustilanteeseen sekä esityksiä Oulun ja Tukholman satamista sekä Raahen seudulta. Uudessa TEN-T -asetuksessa Oulun satama nousi kattavalta verkolta ydinverkolle. ” Satamat ovat olleet tärkeä aihe merityöryhmän asialistalla tällä EU-mandaattikaudella ja niiden merkitys tulee Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi entisestään korostumaan tulevaisuudessa. On myös tärkeää turvata riittävä CEF-rahoitustaso satamien investointien tueksi. Keskeisten kumppanialueidemme osallistuminen merityöryhmän kokoukseen Oulussa oli erityisen arvokasta.”, toteaa merityöryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsen Sari Nurro. Tiistaina 4.6 merityöryhmä teki vierailun Raahen satamaan, missä esiteltiin sataman roolia Pohjois-Pohjanmaan energiamurroksen ja tuulivoimakuljetusten keskiössä. Raahen satama on kasvanut tuulivoimakuljetusten myötä yhdeksi Suomen vilkkaimmista satamista. ”Käynti Raahen satamassa oli mielenkiintoinen kokemus kumppanialueiden edustajille nähdä monipuolisen energia- ja kiertotaloussataman toimintaa käytännössä.”, Nurro jatkaa. Euroopan merellisten reuna-alueiden yhteistyöjärjestö CPMR on kaikkiaan 24 maassa toimiva 150 alueen […]
- Naton DIANA-ohjelma luo Oulun alueen yrityksille mahdollisuuksia puolustusteollisuudessaSuomi on ollut reilun vuoden Naton jäsen. Jäsenyys on vaatinut muutosta ajattelussamme. Oman maan puolustamisen lisäksi olemme nyt liittokunnan jäsen. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Naton tarpeiden yhteensovittamisen ohella Nato-kumppanimme ymmärtävät meidän erityispiirteemme ja tarpeemme. Naton jäsenenä Suomi on liittynyt mukaan Naton tutkimus- ja innovaatioaloitteisiin. Erityisen merkittävä Oululle oli Naton DIANA-ohjelman päätös. DIANA on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA toteuttaa Naton innovaatiopolitiikka, mikä pohjaa uusiin murroksellisiin teknologioihin. Suomessa DIANA-ohjelman rakenne on kansallinen yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta, 6G Testikeskus Oulun yliopiston koordinoimana, ja toinen VTT:n avaruus- ja kvanttiteknologian testikeskus. Toimipaikkoina DIANA:lla ovat Oulun ja Espoon lisäksi Sodankylä. Suurvaltakilpailussa murrokselliset teknologiat ovat elintärkeitä kilpailuedun säilyttämiseksi yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Alalla on oltava käytössään viimeinen tieto uusimmista teknologioista. Usein tämä tieto löytyy nykyään pienistä startup -yrityksistä. Aikaisemmin monet murrokselliset teknologiat kehitettiin puolustuskäyttöön, josta ne levisivät siviilikäyttöön. Kuuluisa esimerkki puolustushallinnon rahoituksella tehdyistä innovaatioista on Yhdysvaltain ARPANET, josta kehittyi […]
- Haapaveden laajakaistatukihaku on avattuKiinteän laajakaistarakentamisen lain 1262/2020 mukaista tukea on haettavissa Haapaveden kaupungin alueella. Pohjois-Pohjanmaan liitolle osoitetut hakemukset on toimitettava viimeistään 17.6 klo 12.00 mennessä sähköisenä osoitteella kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi Lisätietoa hankealueesta, hakumenettelystä ja valintaperusteista löytyy osoitteesta https://www.pohjois-karjala.fi/laajakaista.
- Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-PohjanmaaSitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit – joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin – pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta. Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla […]
- Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale”* ja hyvinvoinnin edistäjäMuseot tuottavat hyvinvointia ja pidentävät elämää, se on tutkittua faktaa! Ihmisillä on voimakas tarve kulttuurisille elämyksille, sen todistaa jo koronanaikainen kulttuurinnälkä. Kaipuu museoihin on ollut niin kova, että varausjärjestelmät kaatuivat taidemuseo Amos Rexin avattua rajatusti ovensa sulun jälkeen. Suomi on museoiden luvattu maa.Jo pelkästään meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota. Museokortilla pääsee maakunnassamme yhteentoista museoon. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on pääsylippu yli 300 suomalaiseen museoon, ja se on toiminut moottorina museoiden kävijämäärien ennennäkemättömässä kasvussa. Digitaalinen toimintaympäristö on museoille ennennäkemätön mahdollisuus. Digitaaliset palvelut ovat nousseet suureen rooliin hyvinvointia tukevana palveluna. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu Finna on onnistunut vastaamaan huutoon, ja se saavuttikin vuonna 2019 jo yli 2,5 miljoonaa käyntiä! Koronavuonna 2020 hakujen määrä kasvoi tästä vielä noin neljänneksellä. Museoiden virtuaalikierrokset ovat olleet monelle korona-ajan henkireikä. Verkkonäyttelyt ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, mutta koronavuosi toi virtuaaliset opastuskierrokset paitsi suuren yleisön tietoisuuteen myös monien pienempien museoiden palvelupalettiin. Esimerkiksi Raahen museo avasi […]
- Liiku ja voi hyvinLiikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin […]
- Liikenne on paitsi ympäristön myös elämänlaadun kysymys, ja meillä Pohjois-Pohjanmaalla on paljon tehtävissäPohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin. Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta. Väylävirasto julkaisi vastikään selvityksensä pääradan muutostarpeista. Radan kehittäminen Tampereelta pohjoiseen palvelisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Johtopäätöksenä selvitys esittää, että kaksoisraiteen rakentamisen urakka voitaisiin toteuttaa osissa. Lyhyilläkin väleillä kaksoisraiteen lisääminen voisi tehostaa radan käyttöä. Junayhteys Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta ottaa tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun säännöllinen lähijuna aloittaa kiirastorstaina Ruotsin puolella. Suomen […]
- Kuinka TKI-toiminnasta ja korkeakouluyhteistyöstä tehdään yhä vaikuttavampaa?Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat maailmaa muuttaneet keksinnöt pohjautuvat alansa eturintaman perustutkimukseen, josta esimerkkeinä ovat antibiootit, laser teknologia tai vaikkapa Suomen Millenium -teknologiapalkinnon 2018 saajan Tuomo Suuntolan tutkimukseen perustuva lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa käytettävä ohutkalvomenetelmä. Korostan korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan työn tiivistä liittymistä toisiinsa. Sovelluskehitys saattaa edellyttää lisää perustutkimusta ja toisaalta perustutkimuksen tähtäimenä on […]
- Kannustusta, yhteydenpitoa ja kotiseutupipojaMiten ihmeessä nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla? Jokainen meistä lienee joskus osallistunut työpajaan, webinaariin tai kahvipöytäkeskusteluun, jossa on pohdittu tätä – etten sanoisi – ikuisuuskysymystä. Jotta tässä blogitekstissä ei kierrettäisi samojen vanhojen ajatusten kanssa ympyrää, ehdotan, että muutetaan hieman ajattelutapaa. Kas näin: Ei pohdita sitä, miten nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla. Mietitään sen sijaan, miten saamme heidät parhaiten viihtymään täällä. Mitä esimerkiksi kunnissa voitaisiin tehdä, jotta mahdollisimman monelle nuorelle jäisi tunne, että häntä on kuultu ja hän on voinut vaikuttaa. Näin nuoret tuntevat kotikunnan omakseen ja jää ajatus, että kotiseudulla on hyvä asua. Ei myöskään tuudittauduta siihen, että ”osa palaa kyllä, kun huomaa, ettei ruoho muualla ole sen vihreämpää”? ”Kyllä routa porsaan kotiin ajaa” ei voi olla strategia omien nuorten ja nuorten aikuistemme suhteen. Mitä jos sensijaan pohdittaisiin, miten pitää aktiivisesti yhteyttä lähteneisiin, vaikka he olisivatkin tällä hetkellä muualla kirjoilla? Voisiko esimerkiksi digimaailma tarjota uudenlaisia tapoja olla mukana itselle tärkeiden paikkojen ja […]
- Yrittäjyys muuttuu ja muuttaa maailmaa, myös Pohjois-PohjanmaallaPohjois-Pohjanmaalla on 17000 yritystä. Näistä yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työllistävät yli 72000 henkilöä. Yrittäjyys elinvoiman tuojana on alueellemme tunnustettu. Luvutkin puhuvat asian puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla yritykset maksavat vuosittain noin 2,41 miljardia euroa palkkoja, ja liikevaihtoa syntyy noin 15,6 miljardia euroa. Tulostakin tehdään, sillä yritykset maksavat noin 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Veroilla yhteiskunta pystyy huolehtimaan omista palveluistaan. Yrittäjyys muuttuu koko ajan. Meidän maakunnassamme yrittäjyys on edelleen kasvussa. Yrityksiä syntyy enemmän kuin lakkaa. Yrittäjyys ylipäätään kiinnostaa enemmän uravaihtoehtona. Se on nykyään monen nuoren urahaave. Tärkeä havainto, jonka tulee näkyä opetuksessa. Syntyvät yritykset ovat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä. Työnantajien määrä on valitettavasti laskenut useamman vuoden. Voiko iso määrä yksinyrittäjiä kasvaa siten, että myös kansantalous kehittyy? Enpä usko. Työllistäviä yrityksiä tarvitaan edelleen ja tähän on panostettava muun muassa työmarkkinauudistuksin. Koska työllistäminen koetaan haastavaksi, on löydettävä oikeat keinot tukea yksinyrittäjyyttä. Yksinyrittäjä ei yritä yksin. Yrittäjyys on tänä päivänä yrityksen koosta riippumatta yhä voimakkaammin verkostoyrittäjyyttä. Työtä tehdään […]
- Kovaa ja pehmeääPyydettiin kommentoimaan alueemme pehmeitä menestystekijöitä, kulttuuria ja sen muutosta. Ehkäpä sallitulla merkkimäärällä päästään aloittamaan aiheesta keskustelu – joudun vähän kärjistämään. Pehmeät menestystekijät ovat monessa mielessä kovia. Kun vertailemme tuotteita tai palveluita, meillä on taipumus vertailla teknisiä ominaisuuksia tai palveluissa helposti mitattavia kliinisiä laatutekijöitä. Kutsumme niitä koviksi tekijöiksi. Oletamme, että kilpailukyky ja sitä kautta menestys seuraa automaattisesti kehittyneintä teknologiaa tai suurinta määrää uusia ominaisuuksia. Tähän osataankin panostaa: Pohjois-Pohjanmaan t&k-satsaukset ovat maailman kärkitasoa. Lahjakkaat ja hyvin peruskoulutetut tutkijamme ja insinöörimme kehittävät edistyksellisiä teknologioita. Nämä teknologiat (eli määritelmän mukaan työkalut tai työmenetelmät) sitten myydään tyypillisesti sellaisenaan. Alihankkijan roolissa on etunsa, mutta ei se arvoketjun arvokkain paikka ole – eikä turvallisin. Joskus omaan kehitystyöhön pohjautuen rakennetaan jokin valmis tuote tai palvelu, ja parhaimmillaan niistäkin on tullut asiakkaidensa rakastamia markkinoilla erottuvia tuotteita. Mutta edelleenkin näkee, että omasta mielestä erinomaiseen ratkaisuun kuorrutetaan hieman söpöyttä tai kuvitellulle markkinasegmentille istuvaa tyyliä. Kun kauppa ei käy, ruoskitaan itseä huonoina […]
- Mysteeri nimeltään Pohjois-PohjanmaaPohjois-Pohjanmaa on ulkopuolisen näkökulmasta arvoitus. Alue muistuttaa saippuaa, josta ei ole helppo saada pitävää otetta. Pohjois-Pohjanmaan kuva ulospäin ei välity sen paremmin myönteisestä kuin kielteisestä näkökulmasta. Kun kuulee sanan Pohjois-Pohjanmaa, useimmille nousee ensimmäisenä mieleen Oulu, Kärpät, lestadiolaisuus, pohjoinen, teknologia, insinöörit ja Nokia. Pohjois-Pohjanmaa jää maakuntana usein katveeseen suuren ja mahtavan Oulun varjossa. Useimmille tulee yllätyksenä, että Pohjois-Pohjanmaan on maan neljänneksi suurin asukas-, työpaikka- ja yrityskeskittymä. Tai että maakunnan koulutustaso on kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Alueella on myös heittää peliin yksi valttikortti yli muiden eli tulevaisuuspääomaa lasten ja nuorten muodossa. Maakunta on ylivoimainen ykkönen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoissa, erityisesti Oulun korkeakoulujen ja yritysten jatkuvan uusiutumiskyvyn ansiosta. Tuulivoimaan on panostettu enemmän kuin missään Suomessa. Alueen asukkaiden elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään on kokemuksellisissa kyselyissä kärkiluokkaa. Kun nostaa keskustelussa esiin sellaisia paikkoja kuin Kuusamo, Kalajoki, Ylivieska, Raahe, Rokua, Iso-Syöte, Hailuoto tai vaikkapa Raahe, saa kuulijan havahtumaan ja kiinnostumaan eri tavalla […]
