Kuntatalous

Valtionosuudet vuonna 2025 (päivitetty syyskuun tiedoilla)

Tarkastelu perustuu pääosin Valtiovarainministeriön 23.9.2024 julkaisemiin ennakollisiin valtionosuuksien laskentatietoihin vuodelle 2025. Laskelma sisältää vuoden 2025 valtion talousarvioesityksen mukaiset toimenpiteet sekä määräytymistekijöiden päivityksiä.  Verotuloihin perustuva tasaus on laskettu Verohallinnon vuoden 2023 ennakollisen elokuussa julkaistun maksuunpanotiedon perusteella. Vuoden 2025 valtionosuuslaskelmat ovat ennakollisia. Lopulliset laskelmat tehdään loppuvuodesta 2024. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta ei ole käytettävissä arviota vuoden 2025 luvuista, joten osassa taulukoista on käytetty vuoden 2024 tietoja kokonaiskuvan saamiseksi. Tässä esityksessä laskennallisten tekijöiden perusteella määräytyvä valtionosuus on laskettu siten, että omarahoitusosuuden jälkeinen valtionosuus jaetaan kunkin laskennallisen tekijän kustannusten suhteessa. Laskelmassa on huomioitu Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos. Laskelma on ennakollinen. Lopullinen laskenta suoritetaan ja julkaistaan loppuvuodesta kaikkien määräytymistekijöiden valmistuttua. 

Vuoden 2025 alusta valtiolta kuntiin siirtyvien TE-palvelujen rahoitus

Vuonna 2025 TE-palvelujen rahoituksesta 50 % määräytyy arvioitujen kustannusten ja 50 % laskennallisten kustannusten mukaan. TE-palveluiden rahoituksen laskennalliset kustannukset muodostuu 18-64-vuotiaiden, työttömien ja palveluksessa olevien sekä vieraskielisten määrien perusteella. TE-palveluiden rahoituksen jako puoleksi kustannusperusteisesti (laskennallinen nykytila) ja puoleksi uusien valtionosuuskriteerien perusteella korjataan valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten kautta.

Voit avata raportin suuremmaksi ’Avaa raportti’ -painikkeesta. Pääset vaihtamaan sivua kuvion alalaidassa keskellä olevan sivuvalikon avulla (nuolenkärjet eteen ja taaksepäin). Kuvioissa on aluevalintamahdollisuuksia ja muuta responsiivisuutta. Taulukossa maakunnan nimen edessä olevaa ruutua (plus-merkki) painamalla avautuvat kyseisen maakunnan kunnat. Kunnat saa piiloon painamalla maakunnan edessä olevaa ruutua (nyt miinus- merkki) uudelleen. Kokeile rohkeasti eri valintoja, esitys ei mene rikki.

Huom! ei perustu varmistettuihin tietoihin siitä, mitkä voimalaitosten kiinteistöverot sisällytetään laskennallisiin verotuloihin

Alla olevat laskelmat perustuvat Verohallinnon ennakollisiin verovuoden 2023 tietoihin. Näissä laskelmissa on esitetty kaksi eri vaihtoehtoa: 1) VOIMASSA OLEVA MALLI, jossa voimalaitoksista vain ydinvoimalarakennukset otetaan mukaan laskennallisiin verotuloihin. 2) ) SKENAARIO VOIMALAITOSRAKENNUS, jossa ydinvoimalarakennusten lisäksi laskennallisiin verotuloihin lasketaan mukaan myös ne voimalaitokset, joille kunnat ovat erikseen määritelleet voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Näitä ovat tuuli- ja aurinkovoimalat sekä vesivoimarakennukset. Kummassakin mallissa laskennallisiin verotuloihin sisällytetään 50 % voimalaitosten laskennallisista kiinteistöverotuloista käyttäen Manner-Suomen kuntien keskimääristä yleistä rakennusten kiinteistöveroprosenttia.

Verotuloihin perustuva tasaus joko lisää tai vähentää kunnan valtionosuutta riippuen siitä, onko kunnan laskennallinen verotulo keskimääräistä suurempi vai pienempi. Tasauksen kuntakohtainen euromäärä perustuu siihen, miten paljon kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden eroaa Manner-Suomen keskiarvoon (tasausraja). Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin tasausraja, kunta saa tasauslisää 90 prosentin tasoon kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan valtionosuuksiin tehdään puolestaan tasausvähennys, mikäli sen laskennalliset verotulot asukasta kohden ovat suuremmat kuin tasausraja. Tasausvähennys on 10 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta.

Lisätietoja voi kysyä ja kehitysehdotuksia antaa ottamalla yhteyttä: 

Erityisasiantuntija, tutkimus ja kehittäminen Ari Näpänkangas, puhelin 050-433 3950 

Liiton sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi.