Suhdanneseuranta kertoo klustereiden tilanteen lyhyellä viiveellä. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Pohjois-Pohjanmaan suhdanneaineiston tarkoituksena on antaa maakunnan tilannekuva klustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen kautta.
Voit avata raportin suuremmaksi harmaan Microsoft Power BI -alapalkin oikeassa reunassa olevasta nuolipainikkeesta ”Avaa koko näytön tilassa” tai avaamalla kuvion uuteen ikkunaan kuvion yläpuolella oevasta ’Avaa raportti’ -painikkeesta.
Suhdannejulkaisut (ei julkaista vuoden 2021 jälkeen)
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2021 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2021 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2020 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2020 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2019 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2019 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2018 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2018 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2017 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2017 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2016 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2016 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2015 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2015 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot joulukuulle 2014 saakka
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot toukokuulle 2014 saakka
Käsitteet
Alkuperäinen sarja sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla.
Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat.
Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.
Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Neljännes-, puolivuosi- ja vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelukujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta.
Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla.
Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. OAV-aineiston liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan indeksin laskennasta.
Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Vienti jakautuu alueelle yrityksen maakunnassa sijaitsevan toimipaikan liikevaihdon osuuden perusteella. Viennin liikevaihdossa korostuu pääkonttorin sijaintipaikan merkitys, koska pääkonttorin liikevaihto on yleensä korkeampi.
Rakennetiedot sisältävät toimeksiantoon sisältyvien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät, kuvattavasta muuttujasta riippuen liikevaihdon, viennin tai palkkasumman vuositason absoluuttisen luvun euroina tai vuositason yhteenlasketun henkilöstömäärän. Rakennetiedot tuotetaan Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tuoreimmalta julkaisuvuodelta. Myös henkilöstömäärätietojen sekä euromääräisten liikevaihtotietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä.
Lähteet
Suhdannejulkaisun tietolähteenä klustereiden osalta on Tilastokeskukuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Suhdannepalvelun kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Perusvuotena käytetään 2021 (2021=100). Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto (OAV-aineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset.
Tiedot tarkentuvat tulevien julkaisujen kautta johtuen esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista. Uusimman kuukauden osalta verohallinnon OAV-aineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna noin 95-98 prosenttia. OAV-aineiston kertyy 12 kuukauden ajan, jolloin yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Myös Yritysrekisterin vuositiedot päivittyvät 2-12 kuukauden viiveellä tarkasteltavan ajankohdan päättymisestä. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkarakenteen muutokset, toimialojen muutokset ja yritysten aloittamiset sekä lopettamiset aiheuttavat myös tarkentumista tietoihin.
