Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit – joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin – pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta. Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla […]
Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin […]
Pohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin. Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta. Väylävirasto julkaisi vastikään selvityksensä pääradan muutostarpeista. Radan kehittäminen Tampereelta pohjoiseen palvelisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Johtopäätöksenä selvitys esittää, että kaksoisraiteen rakentamisen urakka voitaisiin toteuttaa osissa. Lyhyilläkin väleillä kaksoisraiteen lisääminen voisi tehostaa radan käyttöä. Junayhteys Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta ottaa tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun säännöllinen lähijuna aloittaa kiirastorstaina Ruotsin puolella. Suomen […]
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat maailmaa muuttaneet keksinnöt pohjautuvat alansa eturintaman perustutkimukseen, josta esimerkkeinä ovat antibiootit, laser teknologia tai vaikkapa Suomen Millenium -teknologiapalkinnon 2018 saajan Tuomo Suuntolan tutkimukseen perustuva lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa käytettävä ohutkalvomenetelmä. Korostan korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan työn tiivistä liittymistä toisiinsa. Sovelluskehitys saattaa edellyttää lisää perustutkimusta ja toisaalta perustutkimuksen tähtäimenä on […]
Pohjois-Pohjanmaalla on 17000 yritystä. Näistä yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työllistävät yli 72000 henkilöä. Yrittäjyys elinvoiman tuojana on alueellemme tunnustettu. Luvutkin puhuvat asian puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla yritykset maksavat vuosittain noin 2,41 miljardia euroa palkkoja, ja liikevaihtoa syntyy noin 15,6 miljardia euroa. Tulostakin tehdään, sillä yritykset maksavat noin 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Veroilla yhteiskunta pystyy huolehtimaan omista palveluistaan. Yrittäjyys muuttuu koko ajan. Meidän maakunnassamme yrittäjyys on edelleen kasvussa. Yrityksiä syntyy enemmän kuin lakkaa. Yrittäjyys ylipäätään kiinnostaa enemmän uravaihtoehtona. Se on nykyään monen nuoren urahaave. Tärkeä havainto, jonka tulee näkyä opetuksessa. Syntyvät yritykset ovat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä. Työnantajien määrä on valitettavasti laskenut useamman vuoden. Voiko iso määrä yksinyrittäjiä kasvaa siten, että myös kansantalous kehittyy? Enpä usko. Työllistäviä yrityksiä tarvitaan edelleen ja tähän on panostettava muun muassa työmarkkinauudistuksin. Koska työllistäminen koetaan haastavaksi, on löydettävä oikeat keinot tukea yksinyrittäjyyttä. Yksinyrittäjä ei yritä yksin. Yrittäjyys on tänä päivänä yrityksen koosta riippumatta yhä voimakkaammin verkostoyrittäjyyttä. Työtä tehdään […]
Pyydettiin kommentoimaan alueemme pehmeitä menestystekijöitä, kulttuuria ja sen muutosta. Ehkäpä sallitulla merkkimäärällä päästään aloittamaan aiheesta keskustelu – joudun vähän kärjistämään. Pehmeät menestystekijät ovat monessa mielessä kovia. Kun vertailemme tuotteita tai palveluita, meillä on taipumus vertailla teknisiä ominaisuuksia tai palveluissa helposti mitattavia kliinisiä laatutekijöitä. Kutsumme niitä koviksi tekijöiksi. Oletamme, että kilpailukyky ja sitä kautta menestys seuraa automaattisesti kehittyneintä teknologiaa tai suurinta määrää uusia ominaisuuksia. Tähän osataankin panostaa: Pohjois-Pohjanmaan t&k-satsaukset ovat maailman kärkitasoa. Lahjakkaat ja hyvin peruskoulutetut tutkijamme ja insinöörimme kehittävät edistyksellisiä teknologioita. Nämä teknologiat (eli määritelmän mukaan työkalut tai työmenetelmät) sitten myydään tyypillisesti sellaisenaan. Alihankkijan roolissa on etunsa, mutta ei se arvoketjun arvokkain paikka ole – eikä turvallisin. Joskus omaan kehitystyöhön pohjautuen rakennetaan jokin valmis tuote tai palvelu, ja parhaimmillaan niistäkin on tullut asiakkaidensa rakastamia markkinoilla erottuvia tuotteita. Mutta edelleenkin näkee, että omasta mielestä erinomaiseen ratkaisuun kuorrutetaan hieman söpöyttä tai kuvitellulle markkinasegmentille istuvaa tyyliä. Kun kauppa ei käy, ruoskitaan itseä huonoina […]
Pohjois-Pohjanmaa on ulkopuolisen näkökulmasta arvoitus. Alue muistuttaa saippuaa, josta ei ole helppo saada pitävää otetta. Pohjois-Pohjanmaan kuva ulospäin ei välity sen paremmin myönteisestä kuin kielteisestä näkökulmasta. Kun kuulee sanan Pohjois-Pohjanmaa, useimmille nousee ensimmäisenä mieleen Oulu, Kärpät, lestadiolaisuus, pohjoinen, teknologia, insinöörit ja Nokia. Pohjois-Pohjanmaa jää maakuntana usein katveeseen suuren ja mahtavan Oulun varjossa. Useimmille tulee yllätyksenä, että Pohjois-Pohjanmaan on maan neljänneksi suurin asukas-, työpaikka- ja yrityskeskittymä. Tai että maakunnan koulutustaso on kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Alueella on myös heittää peliin yksi valttikortti yli muiden eli tulevaisuuspääomaa lasten ja nuorten muodossa. Maakunta on ylivoimainen ykkönen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoissa, erityisesti Oulun korkeakoulujen ja yritysten jatkuvan uusiutumiskyvyn ansiosta. Tuulivoimaan on panostettu enemmän kuin missään Suomessa. Alueen asukkaiden elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään on kokemuksellisissa kyselyissä kärkiluokkaa. Kun nostaa keskustelussa esiin sellaisia paikkoja kuin Kuusamo, Kalajoki, Ylivieska, Raahe, Rokua, Iso-Syöte, Hailuoto tai vaikkapa Raahe, saa kuulijan havahtumaan ja kiinnostumaan eri tavalla […]
Alkuvuodesta 2020 matkailu pullistelivat niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia vieraita. Useassa foorumissa oli huomattu, että matkailu on merkittävä osa talouttamme niin valtakunnan kuin monen kunnan tasolla. Keväällä matkailu joutui ottamaan äkkistopin, täydestä vauhdista nollaan kesken kiivaimman sesongin. Keväästä 2020 saakka olemme olleet käytännössä suljettu matkailualue kansainvälisille matkailijoille. Ennakoitiin kaikkien aikojen kotimaan matkailukesää, jota se myös useille alueille oli. Kehitys maakuntien välillä oli yllättävän erilaista. Pohjois-Pohjanmaalla kesä-syyskuussa 2020 rekisteröidyt yöpymiset olivat kasvussa (+2,9 %), kun esim. Lapissa (-20,4 %) ja Keski-Suomessa (-27.3 %) ei onnistuttu yhtä hyvin. Maakuntamme sisälläkin oli suuria eroavaisuuksia. Kalajoki (+8.1 %) ja Kuusamo (+27,4 %) osoittivat vetovoimansa. Kohteet, jotka ovat tunnettuja luonnosta ja aktiiviteeteistä luonnossa, vetivät pisimmän korren. Hakeuduttiin kohteisiin, joissa tilaa oli reilusti yli vähimmäisturvavälien. Kesä oli varsinainen mökkikesä, mikä ei näy Tilastokeskuksen luvuissa, koska mökit ei ole heidän tilastointinsa piirissä. Monelle viime kesä oli ensimmäinen kerta, kun käytiin etelästä lomalla Keski-Suomea kauempana. Saimme suuren määrän ensikertalaisia […]
Ei ole asiat kylässä kynnyksellä Pohjois-Pohjanmaa hemmottelee meitä upealla luonnolla. Se tarjoilee meille meren ranta-alueita, jokien halkomaa rannikkoseutua, suomaata ja ylänköalueita. Maakunnan pinta-alasta on metsää noin 25 500 km², ja alueella on Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot sekä osa Hossan kansallispuistosta. Myönteistä mielikuvaa vahvistavat myös vuoden 2017 ympäristötietoisuuspalkinto, joka myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan metsille ja soille, sekä Rokua Geopark, joka on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark -statuksen saanut matkailualue. Olemme alkaneet ymmärtää, miten merkityksellistä luonto on elämän laadun ja jopa jatkuvuuden kannalta. Todennettuja hyvinvointivaikutuksia ovat muun muassa: elpyminen, stressitason laskeminen, pulssin hidastuminen, verenpaineen laskeminen, kehon monipuolisen mikrobiston lisääntyminen ja erilaiset mielihyvän kokemukset. Ympäristön hyvä tila luo siis pohjaa elinympäristön viihtyisyydelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Luontoympäristöllä näyttäisi olevan myös eriarvoisuutta tasoittava vaikutus. Siitä näyttää olevan hyötyä enemmän heikoimmassa asemassa oleville. Esimerkiksi henkilöt, joilla oli raha- tai työhuolia tai kriisejä, vaikuttaisivat hyötyvän mielipaikkakäynneistä emotionaalisesti eniten. On viitteitä jopa siitä, että eri sosioekonomisten väestöryhmien kuolleisuuslukujen erot […]
Pohjois-Pohjanmaa ylpeilee nuorella väestöpohjalla, korkeakouluilla, perusteollisuudella sekä menestyvillä kasvuyrityksillä. Alueella on maailman johtavaa tutkimustietoa ja teknologiaa monilla tulevaisuuden kasvavilla aloilla. Haasteena on, kuinka viemme osaamisemme ja innovaatiot osaksi arvoketjuja ja lopputuotteiksi globaaleille markkinoille. Aiempi menestyminen ei ole tae menestymisestä tulevaisuudessa. Tietoliikennetekniikka on paikallinen esimerkki, jossa on yhdistynyt korkea osaaminen, aktiivinen tutkimus- ja kehitystyö sekä menestyvä kansainvälinen liiketoiminta. Alueelle on vuosien varrella syntynyt Nokian siivittämänä riittävä kriittinen massa, joka on uskottava ja kykenevä toimimaan globaalisti äärimmäisen kilpailulla alalla. Meillä on täydet mahdollisuudet menestyä radio-osaamiseen perustuvilla tuotteilla jatkossakin, mutta se edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä. Alan yritysten täytyy huolehtia aktiivisesta tuotekehityksestä ja jatkuvasta T&K-yhteistyöstä muiden yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuotekehityskulttuuri ei saa näivettyä, vaan innostuksen ja kehityksen täytyy näkyä. Painettu elektroniikka puolestaan on esimerkki siitä, mitä pitkäjänteisellä tutkimuksella voidaan saada aikaan. Alaa on kehitetty Suomessa ja VTT:llä yli 20 vuoden ajan – suurelta osin EU-rahoituksella. Olemme saavuttaneet hyvän jalansijan painetun älyn […]
Mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminta on Pohjois-Pohjanmaan kestävän kasvun ja kehittymisen näkökulmasta välttämätön investointi. EU:n alueella on 22,8 miljoonaa mikroyritystä, jotka edustavat 93,1 prosenttia EU-28-maiden yrityskannasta ja 29,4 prosenttia EU-28-työpaikoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mikroyritykset ovat tuottaneet lähes kolmanneksen EU-28-alueen positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta (Eurostat 2021). Erityisesti kahta kapeikkoa avartamalla on mahdollista vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä mikroyrityksissä. Mikroyrityksissä on vientipotentiaalia Suhteessa naapurimaihin kasvun varaa on erityisesti mikroyritysten viennissä. Eurostatin mukaan Suomessa mikroyritykset tuottavat vain 3,9 prosenttia viennin kokonaisarvosta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 14,6 prosenttia. Suomi on tällä mittarilla mitattuna Euroopassa viimeisten joukossa. Kehityseron kiinniottamiseksi tarvitaan tietoa ja vaikuttavia toimenpiteitä. Onnistuminen näissä toimenpiteissä on Pohjois-Pohjanmaan ja koko Suomen elinkeinorakenteen vahvistumisen ja monipuolistumisen edellytys. Yrittävä kulttuuri on kestävän kasvun edellytys Yritysten perustamisaktiivisuus on alhainen. Nuorten viime vuosina kasvaneet yrittäjyysintentiot eivät toistaiseksi realisoidu yritysten perustamisluvuissa. Maailmanpankin mukaan Suomessa perustetaan vain 4,3 uutta yritystä 1000 työikäistä kohden vuosittain, mikä on Pohjoismaihin […]
Suhteellisesti ja määrällisesti maakunnassamme asustaa paljon nuoria. Arvomme – avoimuus, luovuus, reiluus ja rohkeus – kuvaavat nuorekasta asennettamme ja edistystahtoamme. Maakunnan suuri keskus, Oulu, vetää puoleensa huomattavan määrän nuoria niin ympäröiviltä alueiltaan kuin muualtakin Suomesta, mutta keskusalueen lisäksi aktiivisia nuoria löytyy joka puolelta Pohjois-Pohjanmaata. Nuorten suuri määrä tuo paljon mahdollisuuksia. He ovat voimavara, jota voi osallistaa maakunnan kehittämiseen, minkä avulla pohjoisesta kodostamme jalostuu entistäkin elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi ympäristö kasvaa, kokea ja kukoistaa. Nuorena kansalaisaktiivina minulle on kertynyt näkemystä nuorten sekä osallisuudesta paikalliselta, maakunnalliselta että valtakunnalliselta tasolta – ja näen Pohjois-Pohjanmaassa paljon potentiaalia. Maakuntamme on muuhun Suomeen verrattuna uniikissa tilanteessa. Olemme pohjoisen Euroopan keskusaluetta, nuorekas maakunta ja ymmärtäneet nuortemme merkityksen tulevaisuuden menestyksen pilarina. Etelään suuntautuvasta muuttoliikkeestä huolimatta pohjoisella maakunnallamme on edellytykset pysyä vetävänä alueena ja rakentaa täysin rinnoin hengittävä maakunta. Paljon jo tehdään hyvin. Uusia hankkeita kehitellään ympäri Pohjois-Pohjanmaata, nuorille annetaan enemmän mahdollisuuksia osallistua ja maakunnallinen nuorisovaltuusto on saanut käynnistettyä toimintansa. […]
