Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan osallistavista työpajoista kolmas – Ratkaisut – kokosi 13.5.2020 yhteen 60 toimijaa eri organisaatioista ja yrityksistä. Yhteensä työpajoihin osallistui 210 henkilöä. Lopputulos tulee edustamaan laajan joukon näkemystä ilmastotoimista Pohjois-Pohjanmaalla. Työssä huomioidaan alueella voimassa olevat ohjelmat kuten Liikennejärjestelmäsuunnitelma2040, Alueellinen metsäohjelma ja Maaseutuohjelma. Kiitokset kaikille näkemyksistänne ja aktiivisuudesta! Kiitokset Solved ja AFRY sekä sidosryhmät työpajojen fasilitoinnista ja yhteistyöstä!
Työ jatkuu tarkempien skenaarioiden luomisella ja jäsentelyllä. Mikään ohjelma, strategia tai tiekartta ei tule eläväksi, ellei sen toteuttamiseen ole resurssien ja vastuutahojen lisäksi arviointia ja seurantaa. Luonnoksella olevassa aluekehityslaissa maakuntaliittojen tehtäviin on kirjattu koordinointirooli ja suunnittelun yhteensovittaminen maakunnan muun suunnittelun kanssa mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen. Työ tehdään yhteistyössä toimijoiden kanssa. Kuten ilmastovisiossamme ehdotetaan: kaikkia tarvitaan, kaikki ratkaisee! Lopullisen tiekartan hyväksyy maakuntahallitus vuoden lopussa.
POPilmasto-hankkeessa tehdään toimintamalli tiekartan jatkoon.
Ratkaisut-työpajassa työstettiin maakunnan ilmastotoimien ratkaisuja työn tässä vaiheessa valittujen kärkiteemojen osalta. Nämä ovat vielä luonnosvaiheessa. Työpajassa keskustelu oli aktiivista ja haastoi tekijät sopivalla tavalla.
Biokiertotalous – Yhteistyö ja uudet, sektorirajat ylittävät toimintamallit – Energian tuotanto ja käyttö – Liikenne – Maatalous – Maankäyttö – Metsät, suot ja turve
Lähtökohtana ilmastotiekartalle on maakunnan runsaat luonnonvarat ja korkea osaaminen sekä vähähiilisessä toiminnassa aktiivinen maakunta, jossa on potentiaalia vielä parempaan. Yhdeksän maakunnan kolmestakymmenestä kunnasta on mukana Hinku-verkostossa, ja usea on solminut kuntien energiatehokkuus-sopimuksen (KETS). Hinku-verkostoon kuuluneissa kunnissa asuu 20 % maakunnan noin 413 000 asukkaasta ja Oulun Kaupungin ympäristöohjelma kattaa 50 % asukkaista.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarat ja niiden jalostaminen ovat merkittävässä roolissa aluetalouden kannalta.
· Kestävät hakkuumahdollisuudet Suomen suurimmat (VMI11/12 LUKE tilastotietokanta)
· Suomen soisin maakunta, n. 50 % turvemaita
· Maan suurin maidon ja naudanlihan tuottaja
· Maakuntien suurin luomuviljelyalue
· Suomen tuulivoimamaakunta, n. 40 % tuulivoimasta tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla
Suomen ympäristökeskus julkaisi helmikuussa kaikille Suomen kunnille Hinku-laskentaan (Alas-malli) perustuvat luvut. Pohjois-Pohjanmaan kokonaisilmastopäästöt olivat 3,19 milj.t CO2e vuonna 2017. Eniten päästöjä aiheutui maataloudesta (29 %), tieliikenteestä (23 %) ja kaukolämmöstä (14 %) sekä sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %). Näitä lukuja päivitetään vuosittain.
Ilmastopäästöjen kannalta pitkät etäisyydet näkyvät liikenteen päästöissä. Maakuntamme hyötyy tuulisähkön tuottamisesta, sillä se lasketaan päästökompensaationa eli kokonaispäästöstä vähennettäväksi. Vuonna 2017 tuulisähkön tuotto Pohjois-Pohjanmaalla oli 2106 GWh ja päästökertoimella 113 kompensaatio on 238 ktCO2e.
Kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet neljänneksen.
Puhumme kokonaispäästöluvuista. Laskenta ei kuitenkaan huomioi teollisuuden prosessipäästöjä, maankäytönsektorin päästöjä eikä kotimaan lentoliikennettä.
Maatalous- sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsä (LULUCF) -sektorin päästö- ja poistumatiedot Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon tuottaa vuosittain Luonnonvarakeskus. Sektorin päästöjä ja poistumia raportoidaan eri maankäyttöluokissa sekä puutuotteissa. Tämä laskenta tuottaa tiedon maaperän ja metsien hiilen sitomisesta ja varastoinnista, jonka jälkeen voidaan laskea hiilitase.
Vuoden 2018 alussa EU:n jäsenmaat ja parlamentti vahvistivat maankäyttöä koskevan LULUCF-asetuksen.
Asetuksen mukaan kunkin jäsenmaan on varmistettava, etteivät maankäytönsektorin kausien 2021–2025 ja 2026–2030 laskennalliset CO2-kokonaispäästöt ylitä kansallisia kokonaispoistumia. Sektorin merkitys siis korostuu.
Toimenpiteet, joilla metsäkadon päästöjä voidaan vähentää ja metsityksen nieluja lisätä, ovat aiempaa tärkeämpiä vuoden 2020 jälkeen. Myös Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on tunnistettu tarve hillitä metsäkatoa ja selvittää metsityksen mahdollisuuksia.
Hinku-laskenta ei myöskään huomioi teollisuuden prosessipäästöjä. Vaikka tiekartassa ei tietenkään määritellä yritysten strategioita, on hyvä muistuttaa siitä, että yritykset ovat toimineet päästöjen vähentämiseksi jo pitkän aikaa ja että uudet investoinnit tehdään ympäristövaikutukset mittavasti huomioiden.
Isot yritykset ovat menossa kohti fossiilivapautta ja hiilineutraaliutta.
Kiertotaloudesta syntyy uutta liiketoimintaa pk-yrityksiin.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla, European Green Deal, on selkeä tavoite: Euroopasta tulee ohjelman toteuttamisen myötä maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä ole enää ainoastaan vapaaehtoinen pyrkimys, sillä komission ilmastolakiehdotuksen mukaan vuoden 2050 nollatavoite kirjataan myös lakiin.
Vihreän kehityksen ohjelma sisältää huomattavan määrän toimia ja suosituksia, joista ensimmäisiä julkaistuja on EU-komission keväällä esittelemä teollisuusstrategia. Sillä autetaan Euroopan teollisuutta johtamaan globaalia siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitalisaatiota.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tietää sääntelyä, mutta myös resursseja.
Tärkeänä toimeenpanossa on huomioida, että teollisuusstrategiaan sisältyy myös erityinen pk-yritysstrategia, jolla tuetaan pk-yrityksiä. Sijaitseehan pk-yrityksissä kaksi kolmasosaa EU:n työpaikoista, ja ne tuottavat puolet Euroopan bruttokansantuotteesta. Pohjois-Pohjanmaalla yrityksistä 92 % on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.
Haastattelin Tuomo Pesolaa, joka toimii Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan koulutuspäällikkönä ja Kohti hiilineutraaleja kuntia ja alueita CANEMURE -hankkeen vastuullisena johtajana.
Pesolan mielestä kärkiteemat ovat kaikki tärkeitä, kun tavoitellaan hiilineutraalisuutta ja pyritään olemaan ilmastoviisaita. Ja toisaalta lista kattaa hyvin sen, mihin meillä on täällä mahdollisuus vaikuttaa. Tuomo muistuttaa, että strategiaa tehdään meille itsellemme. Eli se mitä täällä nähdään tärkeäksi, pitää huomioida ja niitä toimia meidän pitää toteuttaa. Hyvä strategia koskettaa ja sitouttaa ihmisiä laajasti. Työn alla olevassa visiossamme sanotaan: ´kaikkia toimia tarvitaan ja meitä kaikkia tarvitaan´. Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteet ja -tarpeet ilmastotyössä tulevat vahvasti esille, kun kärkiteemoihin lähdetään määrittämään toimenpiteitä. Esimerkiksi runsaat luonnonvarat näkyvät toimenpiteissä. Luonnonvarojen käyttöön kohdistuu paljon haasteita ilmastonäkökulmasta, mutta samalla niissä on suuri potentiaali päästövähennysten, hiilineutraalisuuden ja aluetalouden kannalta.
´Tiekartasta tulee Pohjois-Pohjanmaan näköinen´ – sanoo Tuomo Pesola
Pesolan mielestä uusia toimintatapoja toki tarvitaan ja niitä on syytä kehittää jo toimivien käytäntöjen lisäksi. TKI-toiminta on riippuvainen hankerahoituksesta, jota alueella on jo voitu varsin hyvin käyttääkin ilmastotyötä tukeviin hankkeisiin. Yksi keino lisätä hanketoiminnan vaikuttavuutta voisi olla rahoituksen entistäkin vahvempi ja joustava kohdentaminen pilotointeihin ja erilaisiin rohkeisiin kokeiluihin. Hyvät, onnistuneet ratkaisut luovat yleistä uskoa toimialaan ja ovat esimerkkeinä muille toimijoille. Ja tämä tietenkin tehostaa kehittämistä edelleen.
Ilmastoteemassa voisi myös ajatella, että monissa kärkiteemoista konkreettiseen yhteistyöhön olisi syytä saada yritysten ja TKI-organisaatioiden lisäksi myös kunnat ja kaupungit entistä paremmin mukaan. Iin kunta on hyvä esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan laajamittaisella yhteistyöllä, kun siihen sitoudutaan ja sitä tavoitteellisesti tehdään. Pesola toivoo, että tämän tiekarttatyön ja CANEMURE-hankkeen avulla kunnat saadaan laajemminkin käytännön tekijöiksi yritysten ja TKI-organisaatioiden rinnalle.
Ilmastotiekartan työstäminen jatkuu työpajan tulokset hyödyntäen.
