8.4.2020 tilaisuudessa luonnosteltiin visio Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyölle.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan ilmastovision siemeniä
Tapahtuma oli kaikille avoin ja vuorovaikutteinen. Tiekarttaprosessissa yhtenä päämääränä on sitouttaa eri toimijoita ilmastotyöhön. Teams-kokouksessa läsnä oli liki 80 osallistujaa eri organisaatioista ja puhujat Jyri Arponen Sitrasta, Sanna Söderlund Baltic Sea Action Groupista, sekä Sanna Davidsainen, Elektrobitiltä. Päivän moderoinnista vastasivat Solved ja AFRY.
Visiotyöpaja oli jatkoa prosessille, jonka ensimmäinen työpaja oli maaliskuussa. Tuolloin kävimme läpi maakunnan tilannekuvan pohjautuen tutkittuun tietoon ilmastopäästöistä sekä kuntakyselyjen perusteella saaduista kuntien toimista. Tuloksena tunnistimme alueen vahvuudet ja mahdollisuudet, mutta myös heikkoudet ja uhat eri sektoreilla ilmastoneutraaliuteen liittyen. Tunnistettiin toimia, joita alueella tarvitaan ja joihin on valmiuksia ja tahtotilaa. Näiden tulosten pohjalta visiotyöpajassa työstettiin tavoitteet ja toimenpiteet kohti päämäärää. Työryhminä bio- ja kiertotalous, uudet toimintamallit, maankäyttö ja kaupunkirakenne sekä uudet teknologiat.
Tilannekuva-työpajassa Maakuntahallituksen puheenjohtaja, Matias Ojalehto esitti, että Pohjois-Pohjanmaa tarvitsee oman ilmastostrategian, jotta aluetuntemus tulee huomioitua tavoitteiden asettelussa. Pohjois-Pohjanmaalla halutaan toimia kokonaiskestävästi, mutta realistisesti.
Kysyttäessä pitkän tähtäimen tavoitteista maakunnalle, Ojalehto nosti esiin mm. uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet; onhan Pohjois-Pohjanmaa jo nyt Suomen tuulivoimamaakunta. Hänen mukaansa 2030-luvulla liikenteessä ajoneuvojen käyttövoimana ovat sähkö ja biokaasu: liikenne on merkittävässä roolissa pitkien etäisyyksien alueella. SSAB:n vedynkäyttöönoton Ojalehto näki vahvana esimerkkinä maakuntaan sijoittuneen teollisuuden panostuksista tulevaisuuteen.
Ojalehto visioi, että meillä olisi alueella Nesteen ja Outokummun kaltaisia yrityksiä, jotka kykenisivät tekemään maailmalla monisatakertaisesti sen työn, mitä alueella tekevät.
2030-luvulla Pohjois-Pohjanmaasta olisi tullut maailmankuulu Cleantechin Piilaakso.
Projektipäällikkö Ritva Isomäki kiteytti, että Ojalehdon esittämä pitkän tähtäimen visio kuulostaisi siltä, että maakunnasta halutaan ilmastoasioissa ratkaisijaa, eikä perässä hiihtelijää, ja samalla kun ratkaistaan ilmastokysymyksiä, tuotaisiin aluetalouteen buustia.
Kysyttäessä mitä tarvitaan, että tällainen tavoite toteutuu, suunnittelujohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan liitosta korosti yhteistyötä ja eri toimijoitten sitoutumista tavoitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan liitto koordinoi ilmastotiekarttatyötä, mutta yhdessä toimitaan. Kullakin sidosryhmällä on omat vaikuttamisen keinonsa ja näistä yhteensä muodostuu tarvittava kokonaisuus tavoitteeseen pääsyssä.
Rämetin mielestä koronakriisi toi esiin alkutuotannon, ruuan ja energian saatavuuden merkityksen, kiertotalouden rajallisten luonnonvarojen käsittelyssä sekä digitaalisuuden mahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaan liitossa on käynnissä Ennakointi2020-työ, jossa tarkastellaan eri sektorien näkymiä muuttuneessa tilanteessa ja sen jälkeen. Kriisistä huolimatta ilmastotoimia tarvitaan edelleen.
Rämet toivoi, että työpajassa luotaisiin visio, joka on yhtä aikaa kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova, mutta samalla siten rosoinen ja konkreettinen, että toimijat saisivat siitä otteen.
Työpajassa aktivoitiin osallistujia visioimaan rohkeasti. Tutut, alueelle tärkeät teemat nousivat esille. Visiosta konkretiaan ja ratkaisuihin oli teemana etätyöpajassa 13.5.
