Kuva: Sanna Krook / Oulun kaupunki
Pohjois-Pohjanmaalla kestävä kasvu perustuu kehitykseen, joka huomioi ekologiset, aluetalous-, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Samanaikaisesti huomioidaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, hiilinielujen turvaaminen sekä luonnon monimuotoisuudesta, vesistöjen hyvästä tilasta ja viherympäristöistä huolehtiminen. Maakunta on määrätietoisesti matkalla kohti hiilineutraalisuutta, tietoon ja yhteistyöhön pohjautuen.
Miksi älykäs bio- ja kiertotalous?
- Poliittiset ohjauskeinot, lainsäädäntö, tavoitteet ja ennen kaikkea markkinalähtöinen kysyntä puoltavat uusiutuviin biopohjaisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa tuotantoa. → Tarvitaan uudistuvaa ja innovatiivista TKI-osaamista.
- Tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää tarjolla olevia rahoituskanavia. → Erilaiset hankkeet ja ryhmät.
- Pohjois-Pohjanmaan vahvuuksia ovat runsaat biomassavarannot, puhdas maaperä, vesi ja arktisen tuotannon edut, sekä toimivat kuljetusyhteydet. → Maatalouden, metsien ja soiden valjastaminen hiilensidontaan sekä vesistöjen ekologisen tilan ja moninaiskäytön parantaminen ja kehittäminen.
- Alueen osaaminen luo mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan menestymiseen myös globaalien ratkaisujen tarjoajana. → Tarvitaan uusia investointeja alueelle ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn.
- Biotalous hyödyttää maakuntaa monipuolisesti. → Uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto ja jalostus voivat tarjota uutta, kannattavaa liiketoimintaa.
- Maakunnassa on useita kiertotalouteen perustuvia ekosysteemejä kehitteillä. → Näitä mahdollisuuksia kestävän kasvun ajureina on laajasti tuettava.
Liikkumisen ja maankäytön vaikutus
Tehokas maankäyttö, vähäpäästöinen liikkuminen, bio- ja kiertotalouden sekä uusiutuvan energiantuotannon edellytykset ovat keskiössä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, hiilinielujen turvaamisessa ja monimuotoisen viherympäristön luomisessa. Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttava lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja riskeihin. Maankäytön ratkaisuilla luodaan edellytykset myös vähäpäästöiselle liikkumiselle, jota kehitettäessä korostuu yhteistyö eri sektorien välillä ja erilaisten toimenpiteiden yhteensovittaminen. Keinoja vähäpäästöiseen liikkumiseen ovat kestävästi valitut liikennevälineet, kestävän liikkumisen infrastruktuuri ja palvelut sekä uusiutuvat polttoaineet.
Vihreää energiantuotantoa!
- Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaa on Suomen johtava tuulivoiman tuottaja ja tuottaa Suomen tuulivoimasta lähes 40 %.
- Tuulivoiman tuotanto kasvaa koko ajan ja nopeasti.
- Merituulivoima tarjoaa runsaasti lisäpotentiaalia.
- Turve energiantuotannossa vähenee sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän kautta ja korvautuu pääosin puulla.
- Fossiilivapaaseen teräksentuotantoon panostaminen vähentäisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä seitsemän prosenttia.
- Potentiaaliset ydinvoimahankkeet vähentäisivät sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
- Biokaasun tuotanto tarjoaa vahvalle maatalousmaakunnalle uusia mahdollisuuksia niin aluetalouteen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
- Maakunnassa kehitetään fossiilittoman energian tuotantoa ja sen varastointia, älykkäitä energiajärjestelmiä ja energiatehokkuutta, tulevaisuuden energiamuotoja ja energiatalouden murroksen aiheuttamien haasteiden ratkaisuja.
Kestäväksi uudistuva maatalous
Pohjois-Pohjanmaa on valtakunnallisesti merkittävä maatalousmaakunta. Maatalouden osuus maakunnan päästöistä on kuitenkin 30 %, joten sen kehittäminen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta on keskeistä. Vastuullinen elintarviketuotanto kattaa koko arvoketjun. Maataloudella on ilmastonmuutoksen hillinnässä olennainen rooli hiilen sitojana, mikä onnistuu uudistumisen ja innovaatiotoiminnan kautta. Keinoja, joilla maataloutta maakunnassa uudistetaan ovat maaperän hiilinielun vahvistaminen ja hiiliviljely, turvemaiden viljelytoimien kehittäminen ympäristöystävällisimmäksi, maatalouden resurssitehokkuuden edistäminen, elintarviketuotannon turvaaminen ja kannattavuuden lisääminen sekä älykäs elintarviketuotanto.
Mitä käytännössä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi?
Kestävää kasvua edistävät kärkihankkeet:
- Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava
- Ilmastotiekartan 2021–2030 toimeenpano
- Energiamurros ja ilmastovaikutusten arviointi maakuntakaavassa -hanke
- Kuntia ja kaupunkeja koskeva uusien energiamuotojen kehittäminen
- Pyhäjärven energiavarastohanke ja Pyhäsalmen kaivosinfrastruktuurin uusiokäyttö energiamurrosta palvelevaksi
- Haapaveden biojalostamohanke
- Päästöttömän terästeollisuuden edistäminen
