Digitalisaatio koskettaa jo lähes jokaista elämän osa-aluetta ja useat tavalliseen arkeen liittyvät toiminnot ovat digitalisoituneet. Digitalisaatio tuo useita etuja ja sujuvoittaa elämää, mutta se asettaa myös vaatimuksia riittävälle digiosaamiselle. On erityisen tärkeää huolehtia digitalisaation edetessä siitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia digitaitoja ja yhdenvertaiset edellytykset käyttää digitaalisia laitteita, palveluita ja ympäristöjä oman elämänsä tukena haluamallaan tavalla. Digitalisaation kehityksen edetessä on syytä pohtia, minkälaiset digitaaliset palvelut, ympäristöt sekä käyttötottumukset lisäävät hyvinvointia ja mitkä digiin liittyvät tekijät puolestaan heikentävät hyvinvointia. Heinäkuun lopussa 2023 päättyneessä Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämishankkeessa on digihyvinvointia pyritty edistämään erityisesti kuntalähtöinen näkökulma huomioiden. Hanke on pohjautunut maakuntaohjelman 2022–2025 tavoitteisiin ja hankkeen aikana on edistetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen 2019–2025 digitaalisiin valmiuksiin liittyviä tavoitteita ja kumppanuuslupausta, joihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhdessä alueen kuntien kanssa sitoutunut. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää maakunnan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden tilaa ja kehittämiskohteita, suunnitella kuntatoimijoiden kanssa digihyvinvointia edistäviä toimintamalleja sekä koordinoida Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvointiverkoston toimintaa. Hankkeen toiminta on ollut luontevaa jatkoa aikaisemmalle Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehdylle digituen kehittämiseen liittyvälle työlle, jota on toteutettu vuodesta 2018 lähtien monitoimijaisesti eri yhdyspinnoilla. Digihyvinvointiin liittyy erilaisia tarpeita Hankkeessa on koottu tietoa eri kohderyhmien digihyvinvointiin liittyvistä tarpeista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Kerättyä tietoa hyödynnetään maakuntaohjelman tavoitteiden toimeenpanossa sekä Pohjois-Pohjanmaan eri toimijoiden digihyvinvointia edistävässä työssä. Lapsiperheiden osalta käy selväksi, että haasteet liittyvät muun muassa digilaitteilla käytettyyn aikaan. Mikä on sopiva määrä olla digilaitteilla niin, että siitä ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia perheen hyvinvoinnille? Liiallisella digilaitteiden käytöllä ja vääränlaisella sisällöllä saattaa olla vaikutusta lisääntyvään unettomuuteen, levottomuuteen, läsnäoloon ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen siten, että sosiaaliset suhteet kärsivät. Vanhemmilla on vastuu arvioida, minkälaiset digitaaliset laitteet ja ympäristöt tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Vanhempien korkealla ruutuajalla on todettu olevan vaikutusta lapsen runsaaseen digilaitteiden käyttöön ja lapsen runsas digilaitteiden viihdekäytön tiedetään ennustavan heikompaa koulumenestystä. Vanhempien digi- ja mediataidot vaikuttavat siihen, miten he osaavat huolehtia siitä, että lapsen digin ja median käyttö on…

Digitalisaation vaikutukset yhteiskunnassa koskettavat kaikkia ikäluokkia. Digituella jokaisen digitaidoista pyritään vahvistamaan yksilön arjen kannalta riittäviä niin, että yhteiskunnan toiminnassa mukana pysyminen, asioiden hoitaminen ja sähköisten palveluiden käyttäminen on mahdollista. Digituella voidaan vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tämä on tärkeää kaikissa ikäryhmissä. Nuorten digitaidoista puhuttaessa nousee kuitenkin nopeasti esille käsite diginatiivi. Käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Prenskyn tarkoitus ei ollut kuitenkaan kuvata sitä, kuinka hyvin digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sähköisiä palveluita. (Vallinkoski, 2017.) Arkipuheessa diginatiivi -käsite on kuitenkin alkanut hiljalleen yleistyä ja sen sisällöllinen merkitys muuttua. Erehdymme helposti luulemaan, että digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sujuvasti ja suvereenisti kaikkia sähköisiä palveluita. Diginatiivista on siis muodostunut käsitteenä synonyymi nuorelle henkilölle, joka hallitsee kaiken digiin liittyvän. Tämä on kuitenkin eräänlainen ajatusharha, jota on syytä hieman ravistella - etenkin silloin, kun se saa meidät luulemaan, etteivät nuoret tarvitse digitukea. Vaikka yksilöiden välistä vaihtelua digitaidoissa tapahtuu myös nuorten ikäryhmässä, on nuorten digituelle olemassa selkeä tarve. Valtakunnallisen digitaitokartoituksen mukaan nuoret tarvitsevat tukea erityisesti sähköisten viranomaispalveluiden parissa asioidessaan. Viimeisin nuorisobarometri tukee tätä tutkimustulosta: barometrin mukaan noin 12 % nuorista kokee sähköiset palvelut haasteelliseksi löytää ja 10 % oli sitä mieltä, etteivät palvelut ole saatavissa silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Lisäksi täytyy huomioida, että syy palveluiden käyttämättömyydelle voi olla myös taloudellisissa rakenteissa ja sosioekonomisessa asemassa, esimerkiksi vähävaraisten perheiden nuorilla ei välttämättä ole varaa ostaa ja ylläpitää tarvittavia laitteita ja näin ollen käyttää tarvittavia palveluita. Nuoret siis toivovat digipalveluihin saavutettavuutta, selkeyttä ja ohjeistusta - kuka heitä sitten ohjaisi? Digituen kehittäjille nuorten näkemykset ovat kullanarvoista tietoa. Meidän tehtävämme on tarjota nuorille saavutettavaa, matalan kynnyksen digitukea sekä ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Digituen kehittämistyössä nuorten tarpeet on kuultu ja heidät halutaan tavoittaa digituen äärelle. Eri toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan digituen saatavuus jokaiselle nuorelle. Yksi ajankohtainen esimerkki…

Digitaidot ovat kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa digituen alueellista koordinointia Pohjois-Pohjanmaan digituki -hankkeessa valtiovarainministeriön jatkorahoituksella. Valtionavustusta digituen alueelliseen koordinointiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä. – Digituki kuuluu kaikille ja jatkamme innolla sen kehittämistä omassa maakunnassamme. On ilo saada myös uusia alueita mukaan digituen yhteistyöhön, Maria Puotiniemi ja Heidi Niemelä Pohjois-Pohjanmaan digituki-hankkeesta kertovat. Digituen järjestäminen varmistaa osaltaan, että kaikilla kansalaisilla on riittävät digitaidot sekä mahdollisuus asioida yhdenvertaisesti viranomaispalveluissa Suomessa. Maakuntaliittojen hankkeet kokoavat digituen järjestäjät alueellisiksi verkostoiksi ja auttavat kehittämään digitukea edelleen. – Tuoreen digitaitokartoituksen mukaan me suomalaiset olemme digitaitava kansa, mutta digituelle on myös selkeä tarve. Digitukea on tarjolla, mutta kaikki eivät sen pariin löydä. Digituen valtionavustushankkeiden tavoitteena on muun muassa kartoittaa digituen tarjontaa ja edistää löydettävyyttä, kertoo projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta. Verkostossa on voimaa Digi- ja väestötietovirasto tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen puolestapuhujana. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, kasvattaa digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta. – Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on keskeinen rooli sujuvan Suomen kehittämisessä, Piirainen jatkaa. Digitaidoilla on myös tutkitusti vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Mitä paremmat digitaidot kuntalaisilla on, sitä paremmat edellytykset heillä on hyödyntää monipuolisesti digitaalisia palveluita ja laitteita hyvinvointinsa tukena. Puutteelliset digitaidot puolestaan lisäävät digisyrjäytymisen vaaraa, millä tiedetään olevan negatiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. – Pohjois-Pohjanmaalla tehdäänkin vahvaa yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden kanssa, jotta kaikilla maakunnan asukkailla olisi halutessaan yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Maria Puotiniemi ja Heidi Niemelä kertovat. Lisätietoja: Maria Puotiniemi, Pohjois-Pohjanmaan digituki-hanke, puh. 040 685 4049, maria.puotiniemi@pohjois-pohjanmaa.fi Heidi Niemelä, Pohjois-Pohjanmaan digituki-hanke, puh. 040 685 4047, heidi.niemela@pohjois-pohjanmaa.fi Projektipäällikkö…