Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

green deal

03.02.2021
Tuulivoima ja kuntien ilmastoratkaisut vihreän siirtymän vetureina Pohjois-Pohjanmaalla

Euroopan unioni tavoittelee tulevina vuosina kestävän yhteiskuntakehityksen globaalia johtajuutta. Vihreän kehityksen ohjelmaksi (European Green Deal) nimetyllä uudella kasvustrategialla pyritään edistämään samanaikaisesti sekä EU-alueen talouskasvua että ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Pohjois-Pohjanmaalla energiamurros ja kuntien ilmastoratkaisut ovat vihreän siirtymän ydinteemoja. Maakunnan kunnista kymmenen on liittynyt Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävään Hinku-verkostoon. Parhaillaan käynnissä olevassa Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta -hankkeessa (POPilmasto) EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet kytketään kokonaisvaltaisesti osaksi maakunnan kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaan liitossa ilmasto- ja kiertotalousteemojen parissa projektipäällikkönä työskentelevä Ritva Isomäki on nähnyt läheltä, miten ilmastonmuutos on noussut kehittämistyön keskiöön. “Ilmastoasiat ovat nousseet marginaalista ihan valtavirtaan ohjaamaan muita kehittämisteemoja. Meille ilmastoasioiden edistäminen on nykyisin sama asia kuin aluetalouden boostaaminen”, Isomäki sanoo. Maakunnan kunnista ilmastotyössään on profiloitunut korkeimmalle Ii. Kansainvälistäkin tunnustusta saaneen 10 000 asukkaan kunnan päästöt ovat vähentyneet vuosien  2007-2017 välisenä ajanjaksona peräti 60 prosenttia. Keskeisessä roolissa menestyksen tekijänä on toiminut paikallinen kehittämisyhtiö Iin Micropolis Oy, jonka toiminta-alue ulottuu laajemminkin Oulun seudulle ja osin myös muualle maakuntaan. Turpeesta tuulivoimaan ja akkuteknologian innovaatioihin Pohjois-Pohjanmaalla turpeen merkitys energiapaletissa on ollut viime vuosiin saakka erityisen merkittävä. Turpeen energiakäyttö painottuu voimakkaasti Oulun seudulle, jossa muutamat suuren kokoluokan kaukolämpövoimalat ja teollisuuden CHP-laitokset kuluttavat valtaosan maakunnan kaikesta turvepolttoaineesta. Esimerkiksi Oulun Energian tuottamasta kaukolämmöstä noin 60 prosenttia tuotetaan edelleen turpeella. Pohjois-Pohjanmaalla turpeen energiakäytön nopea alasajo on kova kolaus alueen turvetuotantoalan yrityskentälle. Ala on työllistänyt 2010-luvulla maakunnassa suoraan lähes 500 henkilöä ja kerrannaisvaikutuksineen yhteensä noin 750 henkilöä. EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) kautta jaettavan tuen ennakoidaan vauhdittavan ensisijaisesti turpeen korvaamista muilla energianlähteillä. Sen sijaan turvealan yritysten ja työntekijöiden ahdinkoon nämä tuet eivät näillä näkymin tuo kovinkaan suurta helpotusta. “Monilla yrittäjillä on suuria pääomia kiinni raskaassa erityiskalustossa ja joillakin myös maapohjassa. Tämän asian hoitaminen oikeudenmukaisesti on äärimmäisen tärkeää”, Ritva Isomäki toteaa. Turvealaan verrattuna tuulivoiman tuotannon näkymät ovat Pohjois-Pohjanmaalla täysin päinvastaiset. Maakunnassa tuotetaan nykyisin jo lähes 40 prosenttia koko valtakunnan tuulivoimasta, enemmän kuin missään…