Tapahtuma-ala on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana voimallisesti. Nyt koronapandemia on suistanut sen ja alan ammattilaiset suoranaiseen hätätilaan. Mitä tämä kaikki merkitsee alan tulevaisuuden kannalta? Miten tästä päästään uuteen nousuun, kun pandemia laantuu? Lue Taina Ronkaisen blogikirjoitus aiheesta.
Vuosi sitten tapahtumien ympäristöhankkeen infotilaisuudessa vitsailin sivulauseessa, että ympäristöystävällisintä olisi jättää festivaalit järjestämättä. Tapahtumajärjestäjät olivat kuulemassa, miten Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke voi auttaa tapahtumia keventämään ympäristökuormaansa aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen nähdään tulevaisuuden suurimpana uhkana. Eipä aikaakaan, kun näkymätön virus kiilasi kaikkien kuviteltavissa olevien kriisien ohi ja porukoissa viihtyminen alkoi näyttäytyä jopa hengenvaarallisena. Tapahtuma-alan tekijöiltä, ääniteknikoista esiintyviin taiteilijoihin, loppuivat työt kuin seinään. Loppukesästä Oulun korkeudella kyettiin erityisjärjestelyin ja käsidesin voimalla järjestämään vain pienempiä tapahtumia. Massatapahtumat peruttiin kaikkialla maailmassa. Vakavaksi vetää tutkimus, joka kertoo kulttuurin ja luovien alojen kärsineen Euroopassa toiseksi eniten koronapandemian vuoksi. Esittävien taiteiden liikevaihto on supistunut vuodessa 90 % eli lähes lentoliikenteen verran. Toimiala ei suinkaan ollut kituva, päinvastoin. Tapahtuma-alan tunnusluvut olivat Suomessakin kaksinkertaistuneet vajaassa 10 vuodessa: toissa vuonna 3200 toimijan yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa, ja alalla työskenteli 200 000 henkilöä. Tämä käy ilmi koronavuonna tapahtumaelinkeinon edunvalvojaksi perustetun Tapahtumateollisuus ry:n selvityksestä. Jotain hyvääkin siis. Tapahtuma-ala on vihdoin järjestäytynyt ja pitää meteliä merkityksestään. Nyt vaaditaan jämeriä tukitoimia ja strategiaa, jonka avulla tapahtumien järjestäminen turvallisesti on mahdollista – ilman niitä tekijät kaikkoavat muihin töihin ja alan jälleenrakennus kompuroi. Tapahtumateollisuus on myös käynnistänyt valtakunnallisen vaikuttavuustutkimukseen tähtäävän hankkeen, jossa Oulukin on mukana. Tapahtumien Hubi -hankkeen vuonna 2019 teettämässä selvityksessä todettiin kulttuurifestivaalien tuottavan taloudelle välittöminä ja välillisinä vaikutuksina yli 20 miljoonaa euroa vuodessa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ja luovuuden tukeminen kannattaa: julkisen sektorin festivaaleihin sijoittama euro tuottaa lähes seitsemän euron arvonlisäyksen aluetalouteen, mikä on iso luku eurooppalaisessakin vertailussa. Lisäksi meillä on tutkittu kulttuurimainetta positiivisin tuloksin. Taloustutkimuksen keväällä 2020 tekemän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta suhtautuu kulttuuriin ja taiteeseen myönteisesti, myös pohjoispohjalaiset. Kahdeksan kymmenestä näkee kulttuurin hyvinvointia edistävänä asiana. Yli seitsemän kymmenestä kokee, että kulttuuri on tärkeää kaupunkien maineelle ja elinkeinoelämälle. Yhtä moni kokee, että kulttuuri on yhteisöllinen, ihmisten välistä ymmärrystä lisäävä asia. Kuusi kymmenestä suomalaisesta on ylpeä suomalaisen kulttuurin tasosta ja kokee, että…
Pohjois-Pohjanmaa saa 29,4 milj. € REACT EU -rahoitusta koronakriisin aiheuttamaan talouden elvytykseen vuosille 2021–2022. REACT EU -rahoituksella tuetaan alueita koronakriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa. Samaan aikaan varoilla luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Nyt jaettavana oli koko Suomessa noin 255,4 milj. €. Varat tulevat haettavaksi keväällä 2021 Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Rahoitus on EAKR- ja ESR-rahoitusta ja niitä varten lisätään Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelmaan kaksi uutta toimintalinjaa. EAKR-varat kohdennetaan pk-yritystoiminnan vahvistamiseen erityisesti digitalisaation ja vihreän elpymisen näkökulmasta sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta. ESR-varat kohdennetaan mm. digitaalisten taitojen parantamiseen sekä yritysten ja yrittäjien nopean muutoskyvykkyyden edistämiseen. Pohjois-Pohjanmaan varojen käyttöä ohjaa syksyllä 2020 valmistunut Pohjois-Pohjanmaan korona-toimenpidesuunnitelma. Valtioneuvosto hyväksyy REACT EU -rahoitusta koskevan rakennerahasto-ohjelman muutoksen arviolta tammikuussa 2021. Varoja esitetään budjetoitavaksi lisätalousarvioon alkuvuodesta 2021. Pohjois-Pohjanmaan korona-toimenpidesuunnitelma 2020-2021 Lisätietoja: Kehitysjohtaja Tiina Rajala, p. 040 685 4033, etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi Kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, p. 050 431 0605, etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi 30.9.2020 Pohjois-Pohjanmaan korona-toimenpidesuunnitelman. Suunnitelma kokoaa alueelliset, lyhyen aikavälin keinot, joilla Pohjois-Pohjanmaan elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti koronakriisin jälkeen. Toimenpiteet tulee pystyä käynnistämään loppuvuoden 2020 tai vuoden 2021 aikana. Pidemmän tähtäimen strategiset valinnat ja toimenpiteet täsmentyvät maakuntaohjelmatyön 2022–2025 valmistelun yhteydessä. Suunnitelma on laadittu Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja maakunnan sidosryhmien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan toipumisen kannalta merkittävimmiksi keinoiksi on tunnistettu kansainvälisyys ja viennin edistäminen digitalisaation hyödyntäminen talouden vihreä elpyminen työmarkkinoiden toimivuus, työllisyyden parantaminen ja koulutus sekä nuorten hyvinvointi ja osallisuus Suunnitelmassa korostuu mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan elpyminen. Vihreässä elpymisessä keskeistä on uusiutuvan energian, bio- ja kiertotalouden ja ilmastoviisaan rakentamisen edistäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Työllisyydenhoidossa keskeisiä toimenpiteitä ovat kuntien työllisyyskokeilut. Nopean palautumisen välineitä ovat toimialakohtaiset täsmätoimenpiteet. Uutta kasvua etsitään erityisesti viennin vauhdittamisella, TKI-toiminnalla, talouden vihreällä elvytyksellä ja digitalisaation avulla uudistettavasta liiketoiminnasta. Alueellisiin toimenpiteisiin kohdistetaan käytettävissä olevia kansallisia varoja sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. Valtioneuvosto tekee päätöksen aluekehittämisvarojen alueellisesta kohdentamisesta lokakuun 2020 aikana, jonka jälkeen Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus avaavat hakukierroksen varojen hakemiseksi. Pohjois-Pohjanmaan korona-toimepidesuunnitelma 2020-2021 Lisätietoja koronatoimenpidesuunnitelmasta antaa kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, p. 050 431 0605.
