Vuoden 2023 alussa lanseeratun Pirkanmaan kulttuuripankki -verkkopalvelun jatkokehittämiseen ja laajentamiseen on myönnetty 300 000 euron avustus opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuesta. Avustuksen myötä palvelua laajennetaan Pirkanmaan lisäksi kahdeksan muun maakunnan käyttöön. Mukana on myös Pohjois-Pohjanmaa. Alueella käytännön työtä tekevät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki. Pirkanmaan kulttuuripankki on Tampereen kaupungin ylläpitämä maksuton verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen kulttuurin ja taiteen tekijät sekä heidän tilattavat palvelunsa. Verkkopalvelun tavoitteena on lisätä taiteilijoiden työllistymistä, näkyvyyttä ja verkostoitumista sekä kulttuurin saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 500 kulttuurin ja taiteen tekijää ja yli 400 tilattavaa kulttuuri- ja taidepalvelua. Käyttäjien kokemukset palvelusta ovat olleet positiivisia. Kulttuuripankki löytyy osoitteesta kulttuuripankki.fi. "Pohjois-Pohjanmaalle on jo pitkään toivottu helppokäyttöistä verkkoalustaa, josta eri toimijat voivat hankkia kulttuuri- ja taidealan palveluja omiin tarpeisiinsa. Kulttuuripankki vastaa juuri tähän toiveeseen", kertoo kulttuurin erityisasiantuntija Auli Suorsa Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Avustus myönnettiin Tampereen kaupungille. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Espoon kaupunki, joka on vetovastuussa Uudenmaan alueesta yhteistyössä Helsingin, Vantaan ja Uudenmaan liiton kanssa, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto, Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto, Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki, Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisätietoja: Kulttuuripankki.fi verkkosivusto Tampereen kaupungin verkkosivujen uutinen Kulttuuripankin laajentamisesta. Pohjois-Pohjanmaan liitto: Auli Suorsa, erityisasiantuntija kulttuuri p. 050-386 8443, auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Tampereen kaupunki: Anna Szalay, kehittämispäällikkö p. 044 481 1774, anna.szalay@tampere.fi Kuvassa Raahen puhallinorkesteri Pekanpäivillä. Kuva Leena Törmälä.

Maakuntien elinvoima kasvaa kulttuurista ja luovista aloista Manner-Suomen maakuntien liittojen yhteiskokous pidettiin Turussa 14.5.2024. Suomen 18 maakuntaliittoa antoivat yhteisen kannanoton Kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun. Pääministeri Orpon hallituksen käynnistämän Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa esitetään tulevaisuuskuvan lisäksi toimet, joilla tavoitteisiin päästään. Maakuntien liittojen kannanotossa muistutetaan, että kulttuuritoiminnan tavoitteena on tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.  Tässä työssä kaikki maakunnat haluavat olla mukana. Maakuntien liitojen kannanoton kärkiä ovat seuraavat asiat: Taide ja kulttuuri on työtä ja elinkeino. Luovan alan ammattilaisten monipuolinen työnkuva tulee tunnustaa ja huomioida työelämässä ja yhteiskunnan järjestelmissä. Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja kulttuurikasvatuksen edellytykset tulee varmistaa positiivisen tulevaisuuskehityksen toteutumiseksi. Taidetta ja kulttuuria tulee tukea tasapuolisesti koko Suomen alueella. Kuntien mahdollisuus tuottaa kulttuuripalveluita laadukkaasti myös pienissä kunnissa ja maaseutualueilla vaatii valtiolta pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja taloudellista tukea.   Tutustu Manner-Suomen maakuntien liittojen kannanottoon kokonaisuudessaan (pdf).   Lisätiedot: Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen +358 40 140 8995, jyrki.kaiponen@keski-pohjanmaa.fi Maakuntajohtaja Jussi Rämet+358 40 586 3877,   jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi

Millainen on oma luontosuhteeni? Mitä kotiseutu minulle merkitsee? Miten tunteita voi käsitellä ja ilmaista taiteen keinoin? Miten taide voi lisätä  kuntalaisten osallisuutta?  Voisiko taide olla osa meidän kaikkien arkielämää? Mitä on taide? Voiko kuka vaan tehdä taidetta?  Voisiko taiteen keinoin tehdä kehittämistyötä? Esimerkiksi näitä kysymyksiä mietittiin ja niihin vastauksia etsittiin juuri päättyneessä Kulttuurikenno -hankkeessa ja sen taidepiloteissa. Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin kuusi kuntien kehittämistarpeisiin vastaavaa taidepilottia. Niissä oli kaikkiaan 97 taidepajaa, ja niiden tuotoksena syntyi 29 taideosta ja tapahtumaa. Pilotteja toteuttamassa oli 17 taiteilijaa ja mukana osallistumassa lähes 3000 kuntalaista. Kustakin pilotista tehtiin myös videoita. Kaikki tämän mittavan työn tulokset on nyt koottu kehittämistarinaksi tarinakartan avulla. Löydät sen täältä: Taiteen rohkeaa tekemistä ja kokemista Pohjois-Pohjanmaalla (arcgis.com) Ota mukava asento, klikkaan itsesi kartalle ja lähde tutustumaan Pohjois-Pohjanmaanhan uudella tavalla! Kehittämistarinasta voit lukea vaikka Pyhännällä Osiensa Summa taideteoksen julkistamistilaisuudessa Katja Koskela pitämän hienon puheen, josta tässä pieni näyte: " Pienelle paikkakunnalle taiteella on iso merkitys. Siihen voi osallistua kaikenikäiset. Tähänkään mosaiikkityöhön ei ollut ikärajaa, vaan kaikki olivat tervetulleita sitä tekemään. Pistin heti merkille sen, miten tällainen yhteinen projekti yhdisti meitä kuntalaisia." Kulttuurikenno hankeen muut tulokset ja loppuraportin löydät Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta: Kulttuurikenno -hanke - Pohjois-Pohjanmaan liitto Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita kuntien kulttuurivastaavia, taitelijoita, muita yhteistyökumppaneita ja pilotteihin osallistuneita kuntalaisia.   Osiensa summa taidepilotissa tehtiin taidepajoissa kuntalaisten valitsemista aiheista seinämosaiikkiteoksia. Tässä on valmistumassa mustikkateos Vihannin nuorisotilaan Raahessa. Taidepilotista vastasivat taiteilijat Jenny Grönholm ja Jass Kaselaan. Kuva Auli Suorsa.   Pohjois-Pohjanmaan liitto toteutti 2022- 2/2024 aikana Kulttuurikenno, yhteistyötä ja vaikuttavuutta ​kulttuuripalveluihin –hankkeella kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaista alueellista kehittämistehtävää. Hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja hankkeesta: Kulttuurikenno hankkeen sosiaalisen median kanavat Facebook ja Instagram Erityisasiantuntija, kulttuuri ja hankkeen projektipäällikkö Auli Suorsa, puh 050-3868443 s-posti: etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kainuun liitolle 160 000 euron erityisavustuksen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Hanke toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. KAIPO – Kulttuurin vahvistuvat verkostot Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen avulla luodaan vaikuttavuutta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ja niiden kuntien kulttuuritoimintaan. Naapurimaakunnilla on jo nyt jonkin verran taide- ja kulttuurialan yhteistyötä, mikä antaa hyvän pohjan hankkeen toteuttamiselle, sekä entistä laaja-alaisemman yhteistyön ja osaamisen kehittämiselle. Hankkeen toiminnan myötä maakuntien, kuntien ja kulttuuritoimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja edellytykset resurssien tehokkaammalle käytölle vahvistuvat. Kulttuuripalveluihin syntyy uusia toimintamalleja ja sisältöjä, ja kuntien kulttuurivastaavat saavat työhönsä lisää tukea. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat ovat mukana Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuodessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä myös sen laadukkaiden sisältöjen toteuttamiseen. Hankkeen yhteiskehittämisen myötä tavoitteena on entistä vahvemmat kulttuurikunnat ja -maakunnat. Hankkeen toimenpiteissä keskeistä on yhteiskehittäminen jota tehdään kumppanuuspöytämallilla. Teemat valikoidaan kuntien omien tarpeiden pohjalta. Kumppanuuspöytiin kutsutaan kuntien edustajien lisäksi kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä keskeisiä kulttuurialan toimijoita. Hankkeen ensimmäisenä toimena onkin kartoittaa kehittämistarpeita kyselyn avulla. Sen tuloksista kuullaan 12.2.2024 järjestettävässä kick off tilaisuudessa. KAIPO-hankkeen toteuttamisesta vastaa Kainuun liitto. Hankkeen etenemistä voi seurata sen omilta verkkosivuilta:  https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/hankkeet/kaipo/  Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla kuntien kulttuuritoimintaan edistetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista. Nyt toteutettava kahden maakunnan alueelle ulottuva hanke pohjaa työlle, jota Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tehty aiemmissa maakuntien omissa kehittämistehtävissä vuosina 2022–2023. Lisätietoja: Kainuun liitto, projektikoordinaattori Joni Kinnunen, puh. 044 797 4254 tai joni.kinnunen@kainuunliitto.fi Pohjois-Pohjanmaan liitto, kulttuurin erityisasiantuntija Auli Suorsa, puh. 050-386 8443 tai auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Alueiden aiemmat kehittämistehtävät: Kulttuuri-Kainuu https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/hankkeet/kulttuuri-kainuu/ Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurikenno https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/kulttuuri/kulttuurikenno-hanke/ [caption id="attachment_42678" align="alignleft" width="523"] Kuva: Kainuun liiton verkkosivut[/caption]

Vuoden 2023 syksyn aikana taiteilijat Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä kokosivat yhdessä kuntalaisten kanssa taideteokset viiteen kuntaan. Materiaalina olivat metalliset kierrätystavarat eli mikättimet, jotka saivat teoksissa uuden elämän arjen aarteina. Teoksiin ja niiden valmistamisprosessiin voi tutustua julkaistun videon kautta Pohjois-Pohjanmaan liiton Youtube kanavalla: Ympäriämpäri: Yhteisötaidetta pihoilla ja poluilla (youtube.com) Hailuodossa, Alavieskassa, Pyhäjoella, Sievissä ja Kalajoella sijaitsevat teokset kurkistavat nyt talvella lumesta odottaen kevään saapumista ja jatkotyöstämistä. ”Nämä taideteokset ovat siitä mukavia, etteivät ne ole koskaan ihan valmiita. Niiden työstämistä voi jatkaa yksin tai yhdessä lisäämällä uusia mikättimiä oman mielen mukaan. Teokset muuntuvat ajan saatossa niin sään kuin kuntalaisten taideaktiivisuuden myötä,” sanoo Sinikka Eirola. Mikättimistä tehtyjä teoksia koottiin yhteisöllisissä taidetyöpajoissa. Samalla teemalla halutaan jatkaa ja palata teosten äärelle yhä uudelleen yhdessä ja erikseen. ”Pyhäjoen kirkkopuistossa sijaitseva teos herätti kovasti mielenkiintoa jo tekovaiheessa. Ajatuksena on jatkaa sen runsastuttamista esimerkiksi kotiseutupäivillä. Minulla on jo valmiina pussillinen vanhoja avaimia, jotka varmasti löytävät paikkansa muiden mikättimien joukosta. Samalla avaimet ja muutkin esineet voivat inspiroida kertomaan kotiseututarinoita pyhäjokisille tärkeistä paikoista, tapahtumista ja muistoista,” ideoi Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Heikki Lahnaoja.  Teosten työstämisessä rohkaistaan oma-aloitteisuuteen, kunhan mikättimet kiinnitetään tiukasti paikoilleen. Teosten sijaintipaikat ovat: - Alavieskassa puistoalue seurakuntatalon läheisyydessä (Papinpolku 1), - Sievissä Villenjärven uimaranta (Rantatie 2), - Kalajoella Jokipuisto kaupungintalon vieressä (Kalajoentie 5), - Pyhäjoella kirkkopuisto (Vanhatie 27), - Hailuodossa vanhan koulun pihaan johtava polku (Luovontie 61 A). Ympäriämpäri – Taidetta pihoille ja poluille taidepilotti oli osa Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanketta. Se toimeenpanee kulttuurin alueellista kehittämistehtävää Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätiedot: Taiteilija Sinikka Eirola, Kulttuuriyhdistys Vimma p. 0442823833, sinikka.eirola@gmail.com Hankkeen projektipäällikkö Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto p. 050 386 8443, auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Taidepilottien esittely Taidepilotit - (pohjois-pohjanmaa.fi) Kulttuurikennohankkeen esittely Kulttuurikenno -hanke - (pohjois-pohjanmaa.fi Facebook, Instagram Kuvatekstit: - Alavieskan yhteisötaideteos sai muotonsa vanhaan puunrunkoon (kuva Sinikka Eirola). - Taitelijat Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä työssään Alavieskassa (kuva Auli Suorsa). - Hailuodossa yhteisötaideteos toimii…

Oletko ammattimainen taiteilija tai kulttuurialan toimija Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun tai Pohjois-Karjalan alueelta? Oletko sinä tai organisaatiosi kansainvälisesti aktiivinen tai onko teillä kansainvälisiä tavoitteita tai toiveita? Haluatko auttaa Barentsin alueen kulttuurialan ja kulttuurin parissa tehtävän yhteistyön kehittämisessä? Jos vastasit kyllä, niin toivomme että lähdet mukaan laatimaan Barentsin alueen kulttuuriraporttia vastaamalla kyselyyn. Kulttuuriraportti tulee olemaan katsaus Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kulttuurielämästä ja sen kansainvälisestä toiminnasta kehittämisehdotuksineen. Raportissa esitetään kuvaus kulttuurielämän nykytilasta, mahdollisuuksista ja haasteista sekä tulevista kehittämistarpeista ja -strategioista. Tutkimus huomioi koronapandemian, Venäjän Ukrainan vastaisen sodan ja taloudellisen matalasuhdanteen vaikutukset. Barentsin alueen kulttuuritoimijat ovat raportin laadinnassa tärkeässä roolissa ja osallistuvat kyselyn kautta nykytilanteen analysointiin ja kehitysideoiden laatimiseen. Tutkimukseen liittyy kyselyn lisäksi tutkimuskäynnit ja tiedonkeruu sekä valikoitujen toimijoiden haastattelut. Raportin on tilannut Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro-Arctic Council). Siihen osallistuvat Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin hallitukset sekä alueen aluehallinnot. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitot. Tutkimuksen toimeksiantajana on Barentsin euroarktisen neuvoston kulttuurityöryhmä Working Group on Culture. Linkki kyselyyn: https://forms.gle/xshpYeUPScRMWUAK7    Vastausaikaa on 28.4. asti! Lue lisää tiedotuskirjeestä. Viestiä ja linkkiä voi lähettää eteenpäin potentiaalisille osallistujille. Kiitos kaikille vastaajille! Lisätietoja Kysely: Vastaava tutkija Eric Sjöström, Erda konsult AB, (eric@erdakonsult.se) Barentsin alueen kulttuuriyhtistyö:  Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi)  

Kestävyysvaatimus läpäisee vahvasti koko yhteiskuntaa, kaikkia sen toimintoja ja toimijoita. Tekniset ratkaisut eivät yksin riitä muutokseen. Tarvitsemme uudenlaisen elämäntyylin, arvojen ja ajattelutapojen sisäistämistä. Tarvitsemme kulttuurista kestävyysmurrosta. Miten kulttuuri voi konkreettisesti vastata ekologiseen kestävyyskriisiin? Mikä rooli kulttuurilla voi olla vihreässä siirtymässä, ekologisessa jälleenrakennuksessa ja demokratian vahvistamisessa? Miten kulttuuri on osa ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla? Näitä isoja kysymyksiä käsitellään kulttuurifoorumissa 23.3.2023 Oulun musiikkikeskuksessa. Päivän teemana on Kestävyyttä Kulttuurista Pohjois-Pohjanmaalle. Kestävyysmurroksen haasteeseen on jo tarttunut joukko kulttuurialan toimijoita, taiteilijoita ja tutkijoita. Eräs heistä on kulttuuriperinnön dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti, joka kuuluu Helsingissä Tieteen ja toivon talon tutkijayhteisöön sekä Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimusryhmään. Hän tutkii ryhmän kanssa soiden kokemisen tapoja ja trendejä 2000-luvulla, niiden vaikutusta suosuhteeseen sekä laajemmin soiden monimuotoiseen kulttuuriperintöön. ”Toivotun tulevaisuuden rakentaminen lähtee menneisyyden ymmärtämisestä. Dynaaminen museo on tähän hyvä toimintamalli. Sitä voidaan hyödyntää myös Ouluun rakentuvassa uudessa museossa,” sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski. Hän on kehittänyt dynaamisen museon konseptia, jota parhaillaan toimeenpannaan Lustossa. Sen kautta museot voivat ottaa entistä vahvan roolin tulevaisuustyössä ja kestävyyshaasteeseen vastaamisessa. Latvala-Harvilahden ja Paaskosken lisäksi kulttuurifoorumissa puheenvuoron pitävät Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen ja Kulttuurikauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen. Foorumin viidessä eri työpajassa päivän teemoihin syvennytään konkreettisella tasolla. Kulttuurifoorumin ohjelma ja tiedot työpajoista löytyvät tästä linkistä. Foorumin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke. Hankkeella toimeenpannaan opetus- ja kulttuuriministeriön alueellista kulttuurin kehittämistehtävää. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Antti Huntus, Taiteen edistämiskeskus (p. 0295 330 810 antti.huntus@taike.fi) Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi).

Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin  järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…

Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus.... Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.

Museot tuottavat hyvinvointia ja pidentävät elämää, se on tutkittua faktaa! Ihmisillä on voimakas tarve kulttuurisille elämyksille, sen todistaa jo koronanaikainen kulttuurinnälkä. Kaipuu museoihin on ollut niin kova, että varausjärjestelmät kaatuivat taidemuseo Amos Rexin avattua rajatusti ovensa sulun jälkeen.Suomi on museoiden luvattu maa.Jo pelkästään meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota. Museokortilla pääsee maakunnassamme yhteentoista museoon. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on pääsylippu yli 300 suomalaiseen museoon, ja se on toiminut moottorina museoiden kävijämäärien ennennäkemättömässä kasvussa. Digitaalinen toimintaympäristö on museoille ennennäkemätön mahdollisuus. Digitaaliset palvelut ovat nousseet suureen rooliin hyvinvointia tukevana palveluna. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu Finna on onnistunut vastaamaan huutoon, ja se saavuttikin vuonna 2019 jo yli 2,5 miljoonaa käyntiä! Koronavuonna 2020 hakujen määrä kasvoi tästä vielä noin neljänneksellä. Museoiden virtuaalikierrokset ovat olleet monelle korona-ajan henkireikä. Verkkonäyttelyt ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, mutta koronavuosi toi virtuaaliset opastuskierrokset paitsi suuren yleisön tietoisuuteen myös monien pienempien museoiden palvelupalettiin. Esimerkiksi Raahen museo avasi Pakkahuoneen museon ja Laivapatruunin kodin ovet virtuaalisille vierailuille.Etenkin pienille tai kaukana kasvukeskuksista sijaitseville museoille digitaalisuus mahdollistaa saavutettavien palveluiden tarjoamisen. Aina ei tarvita edes suuria taloudellisia resursseja. Persoonallista, viihdyttävää ja informatiivista sisältöä voi saada aikaan jo pelkillä digiajan perustyökaluilla, kuten kännykällä ja kuvankäsittelyohjelmalla, sekä tietenkin luovuudella ja mielikuvituksella! Museot vaikuttavat yksilöön ja yhteiskuntaan. Ne kertovat tarinoita ja välittävät tietoa menneistä ajoista ja erilaisista olosuhteista. Sillä tavoin ne lisäävät ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, synnyttävät empatiaa ja vähentävät jännitteitä yhteiskunnassa. Näinä aikoina juuri empatiaa tarvitaan tiedon rinnalle, jotta kykenisimme rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän päivän museot eivät toki pelkästään tallenna menneisyyttä, vaan kurottavat monella tapaa tulevaisuuteen. Silti juuri menneistä oppiminen auttaa meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Museoilla on siis voimaa myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja monet museot ovatkin rohkaistuneet ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Oma panoksensa museoilla on annettavana myös matkailulle. Koronavuosi on vauhdittanut kotimaanmatkailua, ja nyt kun museoiden ovet on saatu jälleen avata, on museoilla oma tärkeä roolinsa…