Päärataryhmän tänään järjestämässä Pääratastudiossa nousi keskustelussa esille erityisesti Suomen liikennepolitiikan tehostaminen. Suomen liikenneinfraan tehdyt rahoituspanostukset eivät nykytasolla ole riittäviä, kun sitä verrataan koko Suomen saavutettavuuden merkitykseen Suomen kansantaloudelle. Pääradan vaikutusalueella syntyy valtaosa Suomen BKT:stä, jonka vuoksi investoinnit pääradan välityskyvyn parantamiseen ovat vaikuttavia investointeja. Keskustelijat maakuntajohtaja Esa Halme, liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood ja liikenteen senior advisor Juhani Tervala vaativat, että Suomella pitää olla rohkeutta priorisoida. Päärata on keskeinen investointikohde. Pääradan varrella haastatellut kansanedustajat esittivät perusteluita pääradan ja sen liityntäyhteyksien suunnittelun ja investointien edistämiselle. Parhaillaan on meneillään jo monia kohteita, mutta hyvin pienellä määrärahalla ja hitaalla aikataululla. Liikenneministeri Timo Harakka toi videopuheenvuorossaan esille pääradan suuren merkityksen. Samalla hän vetosi tekeillä olevaan Liikenne12:een ja sen mahdollistamiin tulevien vuosien kehittämispanostuksiin. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen korosti pääradan statuksen nousua eurooppalaisilla liikenneverkoilla. Pohjoinen ydinverkkokäytävä pääsee jatkossa paremmin myös EU-rahoituksen kohteeksi. Päärataryhmä on esittänyt eurooppalaisen ydinverkon solmupisteiksi Tamperetta, Oulua ja Seinäjokea. Ryhmä on myös esittänyt, että EU:n elpymisrahoituksessa tulee Suomen esittää kestävän kasvun ohjelmaan kohteita, jotka edistävät infrastruktuurin kehittämistä ja saavutettavuutta. Kestävään liikenteeseen panostaminen tukee yleiseurooppalaisia ja kansallisia tavoitteita, joita on asetettu vihreälle kasvulle, kestävälle infrastruktuurille ja digitalisaation vahvistamiselle. Suomen päärataan ja sen liityntäyhteyksiin osoitettavat kehittämistoimet tukevat eurooppalaisten liikenneverkkojen toimivuutta sekä parantavat Suomen mahdollisuuksia saada Euroopan Unionin CEF-liikennerahoitusta. Pääratastudion linkki: https://youtu.be/KT2s5Q_chRg Lisätietoja: päärataryhmän puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme, esa.halme@pirkanmaa.fi, 040 500 3531, päärataryhmän varapuheenjohtaja, suunnittelujohtaja Jussi Rämet, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi, 040 586 3877, päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, jouni.koskela@pirkanmaa.fi, 050 527 2129, yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, 050 3272837, jouko.ylipaavalniemi@hame.fi. Suomen päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä ryhmä, joka keskittyy kansalliseen vaikuttamiseen ja eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkotyöhön. Ryhmään kuuluu 11 maakuntaa, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän edustajia. Ryhmässä kuullaan asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Väylävirastosta.

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien esiselvitys on valmistunut. Selvityksen mukaan lentoaseman liikenneyhteytenä kehitetään nykyistä Lentokentäntietä lisäkaistoin. Joukkoliikenneyhteydet huomioidaan vahvasti Lentokentäntien kehittämisessä. Uusia nopeampia bussilinjoja esitetään ensi vaiheessa lentoaseman ja Oulun matkakeskuksen sekä Kempeleen keskustan välille. Muita lisälinjoja olisi syytä harkita Linnamaan ja Ritaharjun, Hiukkavaaran ja Limingan suuntiin. Kaavoissa olevaa, Oulunsalon keskustan kiertävää uuden lentoasemantien varausta ei työn vaikutusten arvioinnin seurauksena nähdä enää tarpeelliseksi ja tästä varauksesta luovutaan. Samoin Tupoksen ja Oulunsalon taajaman/lentoaseman välisen tieyhteyden kehittämiselle ei löydetty puoltavia maankäytöllisiä tai liikenteellisiä asioita. Raideyhteyden toteuttaminen Kaakkurista lentoasemalle arvioitiin niin epärealistiseksi, ettei sitä voida pitää järkevänä lentoaseman liikenneyhteytenä. Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämishankkeen 1. vaiheessa laadittiin lentoaseman liikenneyhteyksien skenaariotarkastelu 2040. Skenaarioselvityksen pohjalta selkeäksi tavoitteeksi on muodostunut lentoaseman saavutettavuuden turvaaminen joukkoliikenteellä, joka on luotettavaa ja matka-ajaltaan hyvin ennakoitavissa. Selvitystyössä on muodostettu yhdeksän tutkittavaa vaihtoehtoa lentoaseman liikenneyhteyksistä. Kaikki vaihtoehdot on arvioitu samoilla liikennehankkeiden arviointikehikon pohjalta johdetuilla kriteereillä. Vaihtoehdoista muodostettiin kolme jatkotarkasteluun valittua vaihtoehtoa. Nämä tarkemmin tutkitut vaihtoehdot olivat: A: Nykyisen Lentokentäntien kehittäminen B: Oulunsalon taajaman eteläinen ohitustie, ns. Uusi Lentoasemantie C: Kaakkurin terminaali Hankkeesta pyydettiin lausunnot Oulun seudun kunnilta ja liikenteen sidosryhmiltä alkukesällä 2020. Lausuntopyyntöjä lähetettiin 20, ja lausuntoja saatiin 13. Lausunnot olivat selvityksen johtopäätöksiä mukailevia. Muutamia tarkennuksia tehtiin vaikutusten arviointiin ja johtopäätöksiin. Tutustu esiselvityksen loppuraporttiin tästä ja esittelydioihin tästä. Lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämistyötä on ohjannut työryhmä, jossa oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun, Oulun lentoaseman, Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan ja Limingan kunnan sekä Väyläviraston edustus. Liikennekonsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja palvelukonsulttina Sweco Ympäristö Oy. Työryhmä hyväksyi selvitysraportin kokouksessaan 18.8.2020. Esiselvitys on tehty asiantuntijatarkasteluna maankäytön suunnittelun taustaselvitykseksi ja tarkempien liikennejärjestelyjen suunnitelmien pohjaksi. Tarkastelut on tehty yleispiirteistä maankäytön suunnittelua palvelevalla tarkkuudella, ja selvitys toimii perusteena lentoaseman yhteyksiä koskeville maakunta-, yleis- ja asemakaavojen muutoksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Oulun kaupunki ja Kempeleen kunta aloittavat tiesuunnitelman laatimisen nykyisen Lentokentäntien parantamiseksi. Hankkeeseen sisältyvät: Tie levennetään nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi Nykyinen ratasilta uusitaan ja…