Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton uusi hallitus aloitti työskentelynsä viime vuoden marraskuun lopussa. Maakuntahallituksen työlista on täyttynyt energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan valmistelusta sekä edunvalvontatyöstä. Pohjois-Pohjanmaa on keskeisessä roolissa Suomen siirtyessä kohti energiaomavaraisuutta. Tuulivoiman lisääntynyt rakentaminen ja Euroopan ainoa valmis ydinvoimakaava Hanhikivellä tarjoavat ratkaisuja matkalla energiaomavaraiseksi ja yhteiskunnan sähköistämiseksi. Maakuntamme tuottaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia koko Suomen tuulivoimasta. Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut nopea energian hintojen nousu on tuonut vauhtia fossiilitaloudesta irtautumiselle. Suunnitelmien mukaan Suomi on sähköomavarainen 2023–2024. Lisääntyvä energiantuotanto tuo mukanaan uusia teollisuuden haaroja kuten vetytalous, jossa on valtavasti mahdollisuuksia pohjoiselle Suomelle. Uudella maakuntakaavalla mahdollistetaan energiatuotannon lisäys, mutta samalla luodaan pelisääntöjä kuumentuneelle toimialalle. Maakuntahallitus on evästänyt valmistelijoita erityisesti siirtolinjoja koskevissa maanlunastusasioissa. Tahtotilamme on, että energia, joka tuotetaan maakunnassa, käytetään myös täällä. Tuotannon tulee olla sosiaalisesti hyväksyttävää. Maakuntahallitus on ottanut yhdessä johtavien viranhaltijoiden kanssa kansallisen edunvalvonnan ja EU-vaikuttamisen suurennuslasin alle. Jatkossa maakuntaliitto vahvistaa Oulun vaalipiirin kansanedustajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tarjoamme asiantuntijatukea entistä tiiviimmin vaalipiirin ja maakuntamme kansanedustajille sekä välitämme maakunnan eri toimijoiden viestiä edustajille. Euroopan unionin osalta maakuntahallituksen jäsenet ovat verkottuneet Perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR ja sen Itämeren komission työhön. CPMR on unionin vaikutusvaltaisimpia edunvalvontaorganisaatioita. Teemme tiivistä tiedonvaihtoa Itä- ja Pohjois-Suomen Brysselin toimiston kanssa ja vahvistamme yhteistyötä europarlamentaarikkojen suuntaan. CPMR:n ja sen Itämeren komission kautta tehtävällä työ vaikutti suuresti siihen, että Euroopan liikenteen ydinverkkolinjaus saatiin yltämään Pohjois-Suomeen saakka. Linjaus vauhdittaa nyt keskustelua maayhteyden luonnista Ruotsiin ja Norjan puolelle Narvikin satamaan. Sujuva maantie- ja rautatieyhteys vahvistaisi vientiteollisuuden edellytyksiä ja parantaisi huoltovarmuutta satamista elävälle Suomelle. Nyt tulisikin suorittaa uusinta-arviointi tärkeimmistä väylähankkeista. Erilaiset kuljetusreittivaihtoehdot ja toimintojen hajauttaminen vahvistavat koko Suomea. Merkittävin edunvalvontatehtävä eurooppatasolla on vaikuttaminen metsäpolitiikassa tehtäviin linjauksiin. Suomen ja muiden Euroopan metsäisten maiden tulee olla tarkkana omien metsävarantojen määräysvallasta. Metsät ja metsien käyttö tulee säilyttää kansallisen päätösvallan piirissä. Suomalainen metsätalous on avainasemassa siirtyessämme fossiilitaloudesta biotalouteen ja uusiutuvien raaka-aineiden aikakauteen. Vahvistamme maakunnan läsnäoloa ja viestiä pääkaupungissa sekä EU-pöydissä.…

Tervetuloa edustajainkokoukseen. Onnittelut vaalimenestyksestä. Teistä valtaosa tulee valituksi maakuntavaltuutetuiksi. Istuin kaksitoista ja puoli vuotta sitten nuorena edustajana vastaavassa kokouksessa ja nyt on turvallista jäädä eläkkeelle, kun näkee salissa uusia kasvoja. En yleensä pidä pitkiä avauspuheita, mutta nyt on kulunut yli puolitoista vuotta siitä, kun on livenä päässyt puhumaan isommalle kokousporukalle. Neljässä vuodessa voi tapahtua todella paljon. Niin tapahtui edellisen maakuntavaltuuston aikana ja niin tulee tapahtumaan seuraavankin kauden aikana. Olimme varmoja, että uudet maakunnat ja maakuntavaalit olisi pidetty jo aikoja sitten. Valmistelimme monialaisia maakuntia hyvässä vauhdissa ja hyvällä yhteistyöllä yli puoluerajojen, mutta yhtäkkiä pari vuotta sitten tulikin täysi pysäys. Nyt aluevaalit kolkuttavat ovella, mutta maakuntaliitot jatkavat toimintaansa ainakin toistaiseksi tutuilta pohjilta. Maakuntaliiton vastuulla on edelleen aluekehitys ja aluesuunnittelu,  kuten EU-rahoitukseen ja maakuntakaavoitukseen liittyvät tehtävät. Yksi tärkeimmistä maakunnan tehtävistä on toimia alueen kuntien ja koko Pohjois-Suomen äänitorvena ja edunvalvojana kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Saimme juuri suuren edunvalvontaurakan päätökseen, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä teki päätöksensä rakennerahastojen varojen kansallisiin jakokriteereihin liittyen. Ei lopputulemaan täysin tyytyväinen voi olla, vaikka absoluuttisiin euroihin voikin - emme kuitenkaan menetä rahaa, mikä oli pitkin prosessia ilmassa leijunut uhka. Seuraava suurempi ponnistus tulee olemaan väyläverkon investointiohjelma. Se näyttäytyy tällä hetkellä aivan katastrofaaliselta Pohjois-Suomen osalta. Oikeastaan varsinainen investointiohjelma ei tue strategista Liikenne 12 -suunnitelmaa millään tavalla. Meille ei olisi seuraavaan kymmeneen vuoteen herumassa yhtäkään suurempaa investointia, Oulu–Kontiomäki-radan korjausta lukuunottamatta. Faktojen perusteella olisimme kyllä ansainneet enemmän infrarahaa pohjoiseen. Tämän muuttamisessa on teille valtavasti tehtävää ja tässä yhteydessä on hyvä miettiä strategiaa, miten maakunnassa edunvalvontaa jatkossa hoidetaan? Onko maailma muuttunut niin paljon, että vain äärimmäisen voimakkaalla ja vastakkainasettelua nostavalla tavalla voi lobbauksessa pärjätä? Politiikan tekeminen on muuttunut pinnallisemmaksi ja sisällöt muuttuvat entistä enemmän siihen suuntaan, miltä asiat näyttävät. Liitto on aiemmin aina pyrkinyt hyvin asiapitoisiin perusteluihin ja asiallisiin työskentelytapoihin, mutta onko tässä tehtävä strategian muutos? Olemme viimeaikoina kuulleet positiivisia uutisia Haapaveden bioenergialaitoksen sekä…