Tiedotteet

19.12.2023

Maakuntahallituksen kokoustiedote

Maakuntahallitus piti vuoden viimeisen kokouksen tiistaina 19. joulukuuta. Koulutuskuntayhtymä OSAOn kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi oli kutsuttu maakuntahallituksen vieraaksi alustamaan keskustelua ammatillisen koulutuksen ajankohtaisesta tilanteesta.

Maakuntajohtaja Jussi Rämet nosti edunvalvonta-asioissa esille Pyhännän kunnan saaman PÄRM -rahoituspäätöksen. Jukkatalot Oy:n konkurssi ja sen seurauksena merkittävästi heikentynyt työllisyystilanne täyttää paikallisen äkillisen rakennemuutoksen tilanteen kriteerit. PÄRM-tilanteen hoitamiseksi TEM on jakanut Pohjois-Pohjanmaan liitolle määrärahaa 125 000 euroa käytettäväksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain mukaiseen hankkeiseen. Rahoituksella toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on uusien liiketoimintojen ja yritystoiminnan edistäminen.

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi maakuntajohtaja Rämetin selostuksen kuntien peruspalveluiden valtionosuuden lisävähennyksestä ja jaksotuksesta sekä tuulivoiman kiinteistöveron tasauksesta, sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalon selostuksen marraskuun lopulla pidetystä kansanedustajapaamisesta.

Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotusaineisto viranomaislausuntokierrokselle

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotusaineiston ja pyytää lausunnot asiaan kuuluvilta viranomaistahoilta. Kuulemiskierros ei ole julkinen, joten lausunnot pyydetään ainoastaan niiltä tahoilta, jotka sisältyvät maankäyttö- ja rakennusasetuksen kirjaukseen. Saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet käsitellään maakuntahallituksessa. Julkiseen ehdotusvaiheeseen edetään loppuvuonna 2024 ja tavoitteena on saada vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa 2024.

Vaihemaakuntakaavakartalla esitetään seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet, sähkönsiirron ratkaisut, liikennejärjestelmää koskevat muutokset, pohjavesialueiden päivitykset, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitykset, perinnebiotooppikohteiden päivitykset, kaasuputken yhteystarve kehittämisperiaatemerkinnällä sekä teollisuus- ja varastoalueita. Maakuntakaavamääräyksiä annetaan tuulivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden rakentamisen yleismääräysten lisäksi rakentamisrajoituksesta ja energiateollisuuteen liittyen vaara-alueen sisältävistä erityistoiminnoista.

Tuulivoimaa koskevat merkinnät ovat tarkentuneet merkittävästi ehdotusvaiheessa, kun yhteisvaikutusten arvioinnissa on ollut käytössä laadullisia selvityksiä ja tarkempaa hankekohtaista selvitystietoa. Tuulivoiman ja sähkönsiirron teemakartalla esitetään viranomaisehdotusvaiheen kokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan ja maakuntarajan läheisyydessä olevien naapurimaakuntien tuulivoima-alueiden osalta. Seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden kohdekuvauksissa on avattu ehdotusvaiheen kaavaratkaisuun vaikuttaneita kokonaisuuksia.

Väyläverkon investointiohjelma ei vastaa pohjoisessa Liikenne12-suunnitelman tavoitteisiin

Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, jonka talouskehyksen määrittelee Liikenne12-suunnitelma. Vuosia 2025–2032 koskeva investointiohjelman luonnos on Väyläviraston ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta. Eduskunta päättää investointiohjelman kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain ja tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä.

Pohjois-Pohjanmaan liiton mukaan valtion väyläverkon investointiohjelma ei vastaa pohjoisessa Liikenne12-suunnitelman tavoitteisiin saavutettavuuden, kestävyyden, tehokkuuden ja ilmastonmuutoksen osalta. Investointiohjelma ei kykene vastamaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Suomen geopoliittista asemaa ja pohjoisen painoarvo on kasvanut ratkaisevasti. Liikkumisen virtojen muutokset, sotilaallisen liikkumisen tarpeet sekä energiakriisi ja huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet korostavat pohjoisen merkitystä. Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen logistinen asema on muuttunut kansainvälisesti ja suhteessa muuhun Eurooppaan.

Investointiohjelman mukainen liikennejärjestelmän kehittäminen ei takaa pohjoisen saavutettavuutta, ei vastaa elinkeinoelämän tai huoltovarmuuden tarpeita eikä tue kestävää liikkumista ja ilmastotavoitteita. Pohjoisessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on Suomen ja koko Euroopan vihreän siirtymän toteuttamiseksi välttämättömiä raaka-aineita ja osaamista niiden kestävässä hyödyntämisessä. Läntisten naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien ja viennin kasvua hidastavia pullonkauloja on purettava.

Ohjelmaluonnoksen kokonaisinvestoinnit ovat täysin riittämättömät, pohjoisen Suomen osalta olemattomat. Korjausvelka kasvaa koko ajan tie- ja raideliikenneverkostossa ja se alentaa pohjoisen Suomen saavutettavuutta ja nostaa kuljetus- ja tuotantokustannuksia ja alentaa merkittävästi Suomen kilpailukykyä sekä kansallista huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. 

Pohjois-Pohjanmaa ja muu pohjoinen Suomi on jätetty investointiohjelmassa pääsääntöisesti huomiotta.  TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan sekä valtatien 4 kehittäminen ei näy ohjelmassa millään tavalla. Valtatie 4 täyttää vain 40 prosentin matkalta TEN-T-tavoitetason, jonka saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja väylän pohjoisille osuuksille. Nelostien merkitys Suomen kansantaloudelle on erityisen suuri. Suomi on sitoutunut rakentamaan TEN-T-ydinverkon omalta osaltaan asetuksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä ja budjettirahoitus ei tule riittämään vaateiden täyttämiseen.

Lausunto sekä luonnos valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032 löytyvät verkkosivuiltamme.

Lisätietoja antaa suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 685 4045. 

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liittojen yhteistyösopimus hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liittojen yhteistyösopimuksen siten, että Pohjois-Karjalan liitolle maksettavien Itä- ja Pohjois-Suomen Brysselin toimiston hallintokustannusten jakoperuste aiheutuneista kustannuksista on tasajako kaikkien sopimuksessa mukana olevien maakunnan liittojen kesken.

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakunnan liittoa (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo) ovat vuodesta 2011 alkaen muodostaneet EU:n tilastollisen aluejaon mukaisen yhteisen NUTS2-alueen. Alueen maakunnan liitoilla on ollut vuodesta 2013 alkaen yhteinen EU-toimisto.

Sopimus pohjautuu vuonna 2012 tehtyyn Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoa koskevaan sopimukseen. Sopimuksella määritellään Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisen toimielimen perustaminen sekä edunvalvonnan, yhtiestyön ja hallinnon järjestelyt.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja kansallisen alueiden ja kestävän kasvun ja elinvoima rahoituksen (AKKE) toimeenpanon tilannekatsaus

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelma hyväksyttiin toukokuussa 2022 ja ohjelman toimeenpano on käynnistynyt. JTF ja Pohjois-Pohjanmaan oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma hyväksyttiin EU-komissiossa joulukuussa 2022 ja sen toimeenpano käynnistyi huhtikuussa 2023. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) sekä uuden oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii rahoittajana EAKR- ja JTF-rahastoissa.

Pohjois-Pohjanmaa saa ohjelmakauden 2021–2027 aikana myöntövaltuuksia EU+valtio yhteensä 356,4 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen merkittävin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja käyttävä maakunta. Rahoitusvolyymi on maan suurin.

lueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahaa käytetään maakuntaohjelman ja hallituksen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa edistäviin kohteisiin, esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis-, kokeilu- ja selvityshankkeisiin.

Interreg AURORA 2021–2027 -ohjelman muutosten vaikutus Pohjois-Pohjanmaan liittoon

EU:n rahoittama sisärajaohjelma Interreg AURORA 2021–2027 -ohjelma-alue kattaa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet sekä saamelaisalueen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 keskeytti EU:n ulkorajaohjelmien toimeenpanon. Suomessa tämä koski kolmea ulkorajaohjelmaa, jotka ovat Karelia CBC, Kolartic CBC ja Kaakkois-Suomen CBC-ohjelma.

Kaudelle 2021–2027 suunniteltuja ulkorajaohjelmia, Interreg NEXT -ohjelmia, ei oltu tuolloin ehditty vielä käynnistää, mutta niiden toteuttamisesta ja rahoituksesta oli kuitenkin ehditty tehdä päätökset. Vuoden 2021–2027 ulkorajaohjelmaan sidottu käyttämätön rahoitus siirtyy EU:n asetusten mukaan ulkorajaohjelmista EU:n sisärajaohjelmiin. Interreg Aurora-ohjelman rahoitus kasvaa merkittävästi, koska siihen siirtyy rahoitusta Interreg NEXT Kolartic ja Karelia -ulkorajaohjelmista.

Norrbottenin lääninhallituksessa toimiva Interreg AURORA 2021–2027 -ohjelman hallintoviranomainen on valmistellut rahoituksen uudelleen kohdentumisesta johtuvat muutosesitykset Interreg Aurora-ohjelmaan. Muutoksista on tehty päätökset Interreg Auroran seurantakomiteassa ja esitys on lähetetty EU:n komissioon hyväksyttäväksi tänä syksynä. EU:n komission päätöstä asiasta odotetaan vuoden loppuun mennessä. Päätöksistä merkittävin on Interreg Aurora -ohjelman maantieteellinen laajennus kattamaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Interreg Auroran hallintoviranomainen johtaa myös ohjelman toteutuksesta vastaavaa sihteeristöä.  Sihteeristö koostuu ohjelmakoordinaattoreista, jotka on sijoitettu Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Vuoden 2024 alusta Pohjois-Pohjanmaan liitossa aloittaa Interreg AURORA 2021–2027 -ohjelmasihteeristöön kuuluva ohjelmakoordinaattori.

Jäsenmuutokset

• Risto Leppänen nimettiin maakunnan yhteistyöryhmän jäseneksi ja hänen varajäsenekseen Ari Kuotesaho.
• Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan Pohteen edustajaksi nimettiin Helena Liimatainen Marjo-Riitta Tervosen tilalle Helena Liimatainen.
• Oulun kaupunginvaltuusto on myöntänyt kokouksessaan 13.11.2023 § 122 Aino-Kaisa Manniselle (vihr.), Heikki Kontturille (vihr.) ja Lyly Rajalalle (kok.) eron maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valinnut heidän tilalleen uudet varajäsenet jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuutettu Paula Himasen (vihr.) varajäseneksi Esa Aallon (vihr.), maakuntavaltuutettu Aino-Kaisa Mannisen (vihr.) varajäseneksi Susa Vikeväkorvan (vihr.) sekä maakuntavaltuutettu Marja-Leena Kemppaisen (kd.) varajäseneksi Jamal Awadin (kok.).

Lyhyesti

• Todettiin, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet säädetyssä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimintavaltaansa eivätkä päätökset ole lainvastaisia sekä pantiin maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön.
• Pohjois-Pohjanmaan liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2024–2025 hyväksyttiin.
• Maakuntahallitus hyväksyi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tekemän oikaisuvaatimuksen PrintoDiSe (A76026) -hankkeen maksatuspäätökseen 6.0.1.
• Merkittiin tiedoksi katsaus Pohjois-Pohjanmaan liiton kansainvälisiin asioihin.
• Maakuntajohtajan päätökset ajalta 7.11.-11.12.2023
• Toimiston antamat lausunnot ajalta 7.11.-11.12.2023

Esityslistat ja pöytäkirjat

Maakuntahallituksen esityslista

Pohjois-Pohjanmaan liiton toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat