27.05.2021
Pohjois-Pohjanmaan liitto: Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema on säilytettävä
Suomen tulee noudattaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen laskentamekanismia sellaisenaan ilman kansallisia muutoksia. EU:n jakokriteereistä poikkeavilla kansallisilla jakomenetelmillä ei tule vaarantaa harvan asutuksen eikä muidenkaan kriteerien selkeää soveltamista ja ohjelmakausien yli ulottuvaa jatkuvuutta.
Euroopan unionin komission 27.2.2019 antaman maaraportin mukaan alueellisia kehityseroja Suomessa ei ole saatu poistettua. Alueelliset erot ovat hieman vähentyneet, mutta alueellinen eriarvoistuminen on edelleen suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa, jonka tilanne on heikoin BKT-arvolla mitattuna. Maaraportin mukaan Manner-Suomen alueista Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne oli vähiten tyydyttävä myös tuottavuuden ja työttömyyden osalta. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen tulokset olivat heikoimmat viidestä suuralueesta (Itä- ja Pohjois-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi, Helsinki-Uusimaa, Ahvenanmaa) tarkastellessa väestönkasvua, alueen saavutettavuutta maan- ja rautateitse sekä internetin käyttöä. Pohjois- ja Itä-Suomen väestöntiheys on erittäin alhainen (8 asukasta/km2 tai vähemmän). Itä- ja Pohjois-Suomessa on heikoin innovaatiosuorituskyky sekä heikoin korkea-asteen koulutuksen saaneiden 30–34-vuotiaiden määrä. Kansallinen lainsäädäntö on muokattu EU-kriteerien mukaisiksi tukialue- ja muine ratkaisuineen, eikä Suomessa ole virallisesti käytössä olevaa tai yleisesti hyväksyttyä alueiden kehityseroja kuvastavaa muuta kriteeristöä.
Eduskunnan suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhteet, kuten heikompi BKT-taso, harva asutus ja muut erityishaasteet, otetaan huomioon. On pyrittävä varmistamaan tukien pysyvyys ja niiden taso kuluvan ohjelmakauden rahoitusta vastaavaksi. Kansalliset alueelliset erityispiirteet eivät saa menettää merkitystään koheesiopolitiikan osana. Suomen syrjäinen ja pohjoinen sijainti, harva asutus sekä pitkät etäisyydet on otettava jatkossakin huomioon. Tämä edellyttää pohjoisen harvan asutuksen tuen jatkamista.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys. Tämän linjauksen perusteella rahoituslaskennan lähtökohtana tulee olla se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen tuen määrä ainakaan laske.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) käyttöalaltaan huomattavasti rajoitetumpi rahasto. Erityisesti EAKR-rahoitus on käyttökelpoisempaa ja laaja-alaisempaa kuin JTF-rahoitus aluetalouden uudistamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Pohjois-Pohjanmaalla JTF-rahoituksella ei tule korvata EAKR-rahoitusta maakuntakohtaisessa varojen jakamisessa, vaan sitä tulee tarkastella erillisenä rahoitusosuutena. EAKR- ja ESR-rahoituksen osalta on varmistettava tukien pysyvyys ja niiden tason tulee vastata kuluvan ohjelmakauden rahoitusta.
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO
Matias Ojalehto
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Pohjois-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Pauli Harju
Maakuntajohtaja
