01.06.2021
Pohjois-Suomen maakuntien liitot: Laajakaistarahoituksen ehtoja on tarkasteltava uudelleen
Laajakaistahankkeisiin liittyvää kansallista rahoituslainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että tavoitteet vastaavat EU:n vaatimuksia ja kuntarahaosuuksista luovutaan kokonaan alueellisen tasa-arvoisuuden turvaamiseksi. Usealle kunnalle rahoitukseen osallistuminen on mahdotonta, kun kustannukset veronmaksajaa kohden ovat kohtuuttomat. Kuntien maksuosuuksien määrittelyssä ei huomioida alueellisten erityispiirteiden kuten pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen aiheuttamia kustannuksia. Myöskään vähimmäisnopeuksien määrittely ei vastaa EU:n vaatimuksia. Mikäli lainsäädännön ehtoja ei muuteta, jää lain tavoitteet toteutumatta.
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat keskeistä infrastruktuuria. Alueiden elinvoimaisuudelle ne ovat elintärkeitä. Myös saavutettavuuden näkökulmasta asia on keskeinen. Toimivilla laajakaistayhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakuntien asukkaiden mahdollisuuksiin käyttää julkisia hyvinvointi- ja sote-palveluita verkon kautta. Nykyisellään ollaan monin paikoin ainoastaan epävarmojen ja alati heikkenevien langattomien yhteyksien varassa. Paljon puhuttu 5G ei tuo parannusta tilanteeseen. Tilanne on kestämätön: sekä nykyisiin että tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen edellyttää luotettavien valokuituyhteyksien rakentamista kuntien taajamiin ja maaseutualueille.
Laajakaistarakentamisen tuesta annettuun lakiin liittyvä valtioneuvoston asetus on tullut voimaan kevään aikana. Asetus määrittää kuntien maksuosuudet ja yhteyksien vähimmäisnopeudet laajakaistahankkeissa. Nykymuodossaan useille kunnille epäsuotuisa asetus ei mahdollista kansallisten hankkeiden toteuttamista.
Tulevassa EU:n elvytyspaketista on tarkoitus käyttää laajakaistarakentamiseen 50 miljoonaa euroa. Elvytysvaroja ei tule jakaa kansallisen asetuksen mukaisesti. Jos rahan jakamiseen sovelletaan nykyistä muotoilua, uhkaavat harvan asutuksen maakunnat jäädä ilman laajakaistahankkeita. Jos voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä sovelletaan, tulee asetusta muuttaa ja kuntaosuus poistaa. Maakuntien liitot ovat aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66 prosenttiin tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70 prosenttiin. Tämä olisi perusteltua, koska edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut ”vain” kahdeksan prosenttia. Kunnan omarahoituksesta luopuminen mahdollistaisi myös eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehtojen tulee olla samankaltaisia – maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021–2022 ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta.
Samalla kun elvytyspaketin varojen jakoa tarkennetaan edellä esitetyn mukaisesti, myös tietoliikenneyhteyksien vähimmäisnopeus on saatava EU:n edellyttämälle tasolle. Tuoreen asetuksen vaatimus on 70 megaa (Mbit/s) ruuhka-aikana. Tämä on ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa, jonka mukaan kaikilla tulisi olla mahdollisuus 100-megan yhteyteen vuoteen 2025 mennessä. Komissio on vielä korottamassa vaatimuksia siten, että jatkossa EU-rahoituksen ehdoksi tulisi vähintään 200-megan nopeus. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien kotitalouksien tulisi olla jo 1000-megan yhteyksien piirissä. Nämä linjaukset vaikuttavat EU:n maaseuturahastoon, joten samat vaatimukset ovat perusteltuja myös laajakaistalain kohdalla.
Pohjois-Suomen neuvottelukunta esittää, että laajakaistahankkeisiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä tulee muuttaa vastaamaan EU:n vaatimuksia ja kuntien rahoitusosuuksista tulee luopua kokonaan. Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida säädöksissä. Valokuituverkkojen rakentaminen on turvattava koko Suomen osalta.
LAPIN LIITTO
Maakuntajohtaja Mika Riipi
KAINUUN LIITTO
Maakuntajohtaja Pentti Malinen
KESKI-POHJANMAAN LIITTO
Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO
Maakuntajohtaja Pauli Harju
