Pohjois-Pohjanmaan liitto viettää tänä vuonna 90 v. juhlavuotta ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto 70 v. juhlavuotta. Osana juhlavuoden ohjelmaa järjestettiin Studia Generalia -luentosarja. Luentosarjassa käsiteltiin muiden muassa maakunnan kasvua, kilpailukykyä ja elinkeinorakenteen murroskohtia, uutta aluepolitiikkaa, maakuntaidentiteettiä sekä nuorisokysymystä.
Koronasta johtuen, Studia generalia sarja järjestettiin webinaarina.
Jokaisessa lähetyksessä oli valmistelu esitys ja sen jälkeen aihetta käsiteltiin haastattelijan kanssa.
Luentosarja lähetettiin nettilähetyksinä ja tallenteet esityksistä ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston sivuilla, www.pohjois-pohjanmaa.fi ja www.ppkyo.fi
Tallenteisiin tulee tekstitys tammikuussa 2022.
30.11.2021 klo 18.00, vastaava tutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisokysymys on aina ajankohtainen – Miten siihen on vastattu ja miten siihen voisi vastata tulevaisuuden maakunnassa?
Haastattelijana toimi maakuntajohtaja Pauli Harju
Katso tallenne tästä linkistä: https://youtu.be/jtZ_-PIOJaU
11.11.2021 klo 18.00, FT Kirsi Latola
Pohjoiset yhteistyöverkostot ja niiden merkitys maakunnan kehittämiselle
Haastattelijana toimi maakuntajohtaja Pauli Harju
Katso tallenne tästä linkistä: https://youtu.be/qghuaI6DyZU
14.10.2021 klo 18.00, professori Anssi Paasi
Alueellinen identiteetti ja sen muuttuvat merkitykset; esimerkkinä suomalaiset maakunnat
Haastattelijana toimi suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen
Katso tallenne tästä linkistä: https://youtu.be/0EFoFPZP7v4
30.9.2021 klo 18.00, koulutusdekaani Matti Enbuske
Pohjoinen Pohjanmaa; murrosten vuosisadoista elinvoimaiseksi maakunnaksi
Haastattelijana toimi suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen
Katso tallenne tästä linkistä: https://youtu.be/Gpl7wesoHKQ
Luentosarjan avaus
13.9.2021 klo 18.00, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen
Suomi ja Euroopan tulevaisuus
Haastattelijana toimi maakuntajohtaja Pauli Harju
Katso luennon tallenne tästä linkistä
LUENNOITSIJAT:
Tytti Tuppurainen on 45-vuotias oululainen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja ministeri. Koulutukseltaan Tuppurainen on Oulun yliopistosta valmistunut filosofian maisteri. Tuppuraisen tie kohti yhteiskunnallista vaikuttamista lähti jo varhain Oulun Luontonuorten puheenjohtajana. Opiskelujen ohessa hän johti Oulun Ekotuote Oy:tä, jossa kehitettiin oululaista kierrätystä ja työllistettiin pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja kuntoutujia. Oulun kaupunginvaltuustossa Tuppurainen on ollut vuodesta 2000. Hän on toiminut pitkään Pohjois-Pohjanmaan liiton päättäjänä eri rooleissa, kahteen otteeseen myös maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Nykyään Tuppurainen on Sanna Marinin hallituksen eurooppa- ja omistajaohjausministeri. Tuppurainen on naimisissa ja kahden lapsen äiti. Ministerikiireille tasapainoa antaa yhteinen aika perheen kanssa. Myös lukeminen, saunominen ja perheen belgianpaimenkoira-Rosan kanssa ulkoilu sekä venäjän kielen opiskelu kuuluvat Tuppuraisen tapoihin palautua.
Matti Enbuske on nimitetty humanistisen tiedekunnan koulutusdekaaniksi aikavälille 1.1–31.12.2021. Työskentelee dekaanin työn ohella yliopistonlehtorina historian oppiaineessa. Valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 1992 ja tohtoriksi vuonna 2008. Historian dosentti vuodesta 2011 lähtien. Työskennellyt yleisen historian tuntiopettajana, Suomen ja Skandinavian amanuenssina ja assistenttina, apurahatutkijana, yliopistonlehtorina ja professorina. Hänen tutkimusintressinsä ovat keskittyneet pohjoisten alueiden etnisyyden ja identiteettien historiaan, alueiden problematiikkaan sekä asutus- ja väestöhistoriaan. Enbuske on tutkinut myös keskusvallan ja periferian välisiä suhteita, siirtolaisuutta sekä ympäristö- ja infrastruktuurien historiaa. On vapaa-ajalla innokas penkkiurheilija ja Simon Kiri -seuran aktiivitoimija erityisesti pesäpallon parissa. Lukee paljon ja katsoo putkeen tv-sarjoja, erityisesti toiminta- ja dekkarisarjoja.
Anssi Paasi on suomalainen maantieteilijä. Paasi on ollut maantieteen professorina Oulun yliopistossa vuodesta 1989 lähtien. FT tutkinto vuonna 1986 (väitöskirja suomalaisten maakuntien rakentumisesta ja niiden asukkaiden aluetietoisuudesta). Vuosina 2008–2012 Paasi toimi akatemiaprofessorina. Paasin tieteellisen kiinnostuksen kohteina ovat etenkin teoreettiset ja metodologiset ongelmat maantieteessä, uusi aluemaantiede ja poliittinen maantiede. Tutkimustyössään Paasi on keskittynyt muun muassa Suomen ja sen alueiden sosiaaliseen rakentumiseen ja identiteettiin, alueen teoriaan ja alueen muuttuviin merkityksiin, territorioihin ja rajoihin poliittisessa maantieteessä, globalisaatioretoriikkaan ja geopoliittiseen mielikuvitukseen sekä alueiden Eurooppaan ja aluesuunnitteluun. Paasille myönnettiin Pohjois-Pohjanmaa -palkinto tammikuussa 2015. Professoriliitto valitsi Paasin Vuoden Professoriksi 2020. Perusteluissa sanottiin, että Paasia ”pidetään kansainvälisesti tunnetuimpana, arvostetuimpana ja siteeratuimpana suomalaisena ihmismaantieteilijänä”.
Kirsi Latola on valmistunut Oulun Yliopistosta Filosofian Tohtoriksi vuonna 2000, jonka jälkeen hänen työuransa on keskittynyt pohjoisella ja arktisella alueella tehtävään tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. Tällä hetkellä hän toimii Oulun yliopiston Thule-instituutissa tutkimuskoordinaattorina ja kansainvälisen Arktisen yliopiston verkostoista vastaavana vararehtorina. Hän toimii aktiivisena jäsenenä Arktista ja napa-alueita koskevissa tutkimusta tukevissa hankkeissa (INTERACT, EU-PolarNet) ja organisaatioissa, kuten Eurooppalaisessa Polaaritoimikunnassa (European Polar Board) jossa hän toimii myös puheenjohtajana. Arktinen yliopisto palkitsi hänet vuonna 2018 korkeimmalla suosionosoituksellaan, kunniakirjalla, saavutuksistaan Arktisen yliopiston temaattisten verkostojen -ohjelman toimeenpanosta ja verkostojen yhteistyön hyväksi tehdystä työstä. Kirsi Latola on ollut mukana alusta asti suunnittelemassa ja toteuttamassa viiden yliopiston yhteistyöelintä, Arctic Five -verkostoa, jossa mukana ovat Oulun yliopiston lisäksi Lapin yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, Uumajan yliopisto ja Tromssan yliopisto. Hänen laaja, yli 15 vuoden aikana kertynyt tuntemus pohjoisen alueen yhteistyökentästä ja siellä toimivista kansainvälisistä organisaatioista, tukee Oulun yliopiston Arktisen tutkimuksen koordinointia ja monitieteistä yhteistyötä.
Tomi Kiilakoski, FT, on vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkostossa ja dosentti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänen mottonsa on, että rajoja kiinnostavampia ovat niiden ylitykset. Hän on tutkinut lasten ja nuorten osallisuutta, koulua nuorten areena, nuorisotyötä, sekä kulttuurifilosofiaa. Kiilakoski on kirjoittanut ja toimittanut suomeksi yksitoista teosta. Hän osallistuu aktiivisesti nuorisotyön, koulun ja hyvinvointipolitiikan kehittämiseen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Vapaa-aikana hän soittaa mandoliinia ja kitaraa folk-yhtyeissä.
