22.04.2024
Rahoitusta haettavana AKKE-hankkeille, jotka kohdentuvat alueellisen TKI-toiminnan tukemiseen
Tässä haussa rahoitettavien hankkeiden tulee vastata vähintään yhteen seuraavista kriteereistä: - hanke tukee pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja parantaa näin pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä - hanke vahvistaa alueen innovaatioekosysteemiä - hanke laajentaa TKI-toimintaan osallistuvien tahojen joukkoa Hakuaika on 22.4.2024 – 30.8.2024 klo 15.00. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä enintään 448 000 e. Lisää AKKE-sivulta.
23.01.2024
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kulttuuritoimintaa vahvistetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kainuun liitolle 160 000 euron erityisavustuksen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Hanke toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. KAIPO – Kulttuurin vahvistuvat verkostot Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen avulla luodaan vaikuttavuutta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ja niiden kuntien kulttuuritoimintaan. Naapurimaakunnilla on jo nyt jonkin verran taide- ja kulttuurialan yhteistyötä, mikä antaa hyvän pohjan hankkeen toteuttamiselle, sekä entistä laaja-alaisemman yhteistyön ja osaamisen kehittämiselle. Hankkeen toiminnan myötä maakuntien, kuntien ja kulttuuritoimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja edellytykset resurssien tehokkaammalle käytölle vahvistuvat. Kulttuuripalveluihin syntyy uusia toimintamalleja ja sisältöjä, ja kuntien kulttuurivastaavat saavat työhönsä lisää tukea. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat ovat mukana Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuodessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä myös sen laadukkaiden sisältöjen toteuttamiseen. Hankkeen yhteiskehittämisen myötä tavoitteena on entistä vahvemmat kulttuurikunnat ja -maakunnat. Hankkeen toimenpiteissä keskeistä on yhteiskehittäminen jota tehdään kumppanuuspöytämallilla. Teemat valikoidaan kuntien omien tarpeiden pohjalta. Kumppanuuspöytiin kutsutaan kuntien edustajien lisäksi kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä keskeisiä kulttuurialan toimijoita. Hankkeen ensimmäisenä toimena onkin kartoittaa kehittämistarpeita kyselyn avulla. Sen tuloksista kuullaan 12.2.2024 järjestettävässä kick off tilaisuudessa. KAIPO-hankkeen toteuttamisesta vastaa Kainuun liitto. Hankkeen etenemistä voi seurata sen omilta verkkosivuilta: https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/hankkeet/kaipo/ Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla kuntien kulttuuritoimintaan edistetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista. Nyt toteutettava kahden maakunnan alueelle ulottuva hanke pohjaa työlle, jota Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tehty aiemmissa maakuntien omissa kehittämistehtävissä vuosina 2022–2023. Lisätietoja: Kainuun liitto, projektikoordinaattori Joni Kinnunen, puh. 044 797 4254 tai joni.kinnunen@kainuunliitto.fi Pohjois-Pohjanmaan liitto, kulttuurin erityisasiantuntija Auli Suorsa, puh. 050-386 8443 tai auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Alueiden aiemmat kehittämistehtävät: Kulttuuri-Kainuu https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/hankkeet/kulttuuri-kainuu/ Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurikenno https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/kulttuuri/kulttuurikenno-hanke/ [caption id="attachment_42678" align="alignleft" width="523"] Kuva: Kainuun liiton verkkosivut[/caption]
19.01.2023
Pohjois-Pohjanmaan osaamistarvekysely
Tervetuloa vastaamaan Pohjois-Pohjanmaan osaamistarvekyselyyn. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Opetushallituksen alainen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ovat sopineet käytännön ennakointiyhteistyöstä. Tarkoituksena on selvittää alueen osaamistarpeita ammattialojen näkökulmasta. Alueen näkökulma ammattialojen tulevaisuuteen ja osaamiskapeikkoihin saadaan vastaamalla JOTPAn tekemään valtakunnalliseen kyselyyn. Pohjois-Pohjanmaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä on keskustellut maakunnan tärkeimmistä aloista, joihin toivotaan vastauksia. Myös muihin aloihin voi hyvin vastata. Kun vastataan useampaan alaan, täytyy kysely aloittaa alusta. Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmät alat: ICT Sosiaali- ja terveysala Metalliala Metsäala Rakennusala Koulutus Majoitus- ja ravitsemisala Kysely löytyy TÄÄLTÄ. Vastaathan kyselyyn maanantaihin 6.2.2023 mennessä. Jokainen vastaus on tärkeä. Kiitos ajastasi! Voit välittää kyselyä myös omissa verkostoissasi. Pohjois-Pohjanmaalla tuloksia hyödynnetään maakunnallisessa osaamisen ennakointityössä sekä koulutusta ja oppimissisältöjä suunniteltaessa. Erityinen huomio kiinnitetään osaamistarpeiden ennakoituun kehitykseen ja kyselyssä tunnistettuihin osaamiskapeikkoihin. Kansallisesti tuloksia hyödynnetään mm. JOTPA:n rahoitushakujen valmistelussa ja OPH:n Osaamisen ennakointifoorumin osaamistarpeiden ennakointityössä esim. tutkintojen sisältöjen kehittämisehdotuksiin. Lisätietoja Mikko Väisänen 0503366524 mikko.vaisanen@pohjois-pohjanmaa.fi
12.09.2022
”Kulttuuri vahvasti mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Pohjois-Pohjanmaalla”
Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…
