11.03.2021
Blogi: Kasvuvoimaa mikroyrityksistä ja niiden toimintaedellytysten kehittämisestä
Mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminta on Pohjois-Pohjanmaan kestävän kasvun ja kehittymisen näkökulmasta välttämätön investointi. EU:n alueella on 22,8 miljoonaa mikroyritystä, jotka edustavat 93,1 prosenttia EU-28-maiden yrityskannasta ja 29,4 prosenttia EU-28-työpaikoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mikroyritykset ovat tuottaneet lähes kolmanneksen EU-28-alueen positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta (Eurostat 2021). Erityisesti kahta kapeikkoa avartamalla on mahdollista vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä mikroyrityksissä.
Mikroyrityksissä on vientipotentiaalia
Suhteessa naapurimaihin kasvun varaa on erityisesti mikroyritysten viennissä. Eurostatin mukaan Suomessa mikroyritykset tuottavat vain 3,9 prosenttia viennin kokonaisarvosta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 14,6 prosenttia. Suomi on tällä mittarilla mitattuna Euroopassa viimeisten joukossa. Kehityseron kiinniottamiseksi tarvitaan tietoa ja vaikuttavia toimenpiteitä. Onnistuminen näissä toimenpiteissä on Pohjois-Pohjanmaan ja koko Suomen elinkeinorakenteen vahvistumisen ja monipuolistumisen edellytys.
Yrittävä kulttuuri on kestävän kasvun edellytys
Yritysten perustamisaktiivisuus on alhainen. Nuorten viime vuosina kasvaneet yrittäjyysintentiot eivät toistaiseksi realisoidu yritysten perustamisluvuissa. Maailmanpankin mukaan Suomessa perustetaan vain 4,3 uutta yritystä 1000 työikäistä kohden vuosittain, mikä on Pohjoismaihin ja Viroon verrattuna huomattavan alhainen. Yrittävää kulttuuria voidaan vahvistaa mm. panostamalla yrittäjyyskasvatukseen kaikilla koulutusasteilla.
Mistä maista kannattaisi ottaa oppia edellä kuvattujen kapeikkojen avartamiseksi?
Euroopan pienet kehittyneet taloudet muodostavat monella tapaa erityisen mielenkiintoisen vertailukohdan. Ne ovat innovaatiovetoisia ja vientiriippuvia. Käytössä ei ole sellaisia skaalaetuja, kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Kiinassa tai Yhdysvalloissa. Ne kohtaavat monia samankaltaisia haasteita kuin Suomi. Näihin talouksiin kuuluvat IMF:n luokittelemista kehittyneistä maista ne, joiden väkiluku on puolesta miljoonasta 20 miljoonaan.
Mikroyritysten vientiaktiivisuutta lisääviä tekijöitä, prosesseja ja parhaita käytäntöjä voidaan etsiä maista, joissa mikroyritysten vienti on väkilukuun suhteutettuna korkea. Näitä ovat Norja, Alankomaat, Ruotsi, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Slovenia ja Viro. Perustamisaktiivisuutta lisääviä tekijöitä, prosesseja ja parhaita käytäntöjä löytyy puolestaan korkean perustamisaktiivisuuden maissa. Näitä ovat Viro (23,6 yritystä 1000 työikäistä asukasta kohden), Luxemburg (17,2), Tanska (10,1), Norja (8,6), Latvia (8,0) Ruotsi (7,2). Konkreettisten esimerkkien kautta voidaan kuroa umpeen nuorten yrittäjyysintentioiden ja uusien yritysten perustamisaktiivisuuden välistä kuilua.
Vientidynamiikan ja uusien yritysten perustamisaktiivisuuden kautta tarkasteltuna pienten kehittyneiden talouksien joukosta nousee joitakin samoja maita. Viro, Ruotsi ja Norja näyttäytyvät edukseen molemmissa tarkasteluissa. Opittavaa on siis eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna aivan lähellä. Rajojen ylittäminen lähialueilla on enemmän asenteesta kuin kustannuksista kiinni. Samalla, kun otamme selkoa lähialueiden parhaista esimerkeistä, meidän ei sovi unohtaa Euroopan ulkopuolisia esimerkkejä pienistä kehittyneistä talouksista. Uusi-Seelanti, Israel, Singapore ja Puerto Rico tarjoavat kiinnostavaa ”out of the box” -ajattelua ja uusia toimintamalleja.
Mikroyritysten viennin edistämiseksi sekä yritysten perustamisaktiivisuuden kasvattamiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Edellä kuvatut kapeikot ovat sellaisia, joihin voidaan etsiä ratkaisumalleja parhaista verrokkimaista. Tilastojen valossa ”Not Invented Here” -ajatteluun ei ole varaa. Uuden ohjelmakauden hankkeet eurooppalaisessa yhteistyössä tarjoavat alustan käytännön ratkaisujen löytämiselle konkreettisiin ongelmiin. Ilmoittaudun mukaan tähän työhön!
Matti Muhos
Johtaja
Kerttu Saalasti Instituutti
Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.
- Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kansainvälinen tutkimusinstituutti, jonka valtakunnallisena tehtävänä on mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus ja koulutus.
- Mikroyrittäjyyden tutkimustoiminta käynnistettiin vuonna 2011. Mikroyrittäjyyden tutkimustoiminta sekä maakuntarajat ylittänyt yrityslähtöinen kasvu- ja vientikokeilutoiminta johtivat vuonna 2017 Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n käynnistämiseen.
- Oulun yliopisto käynnisti keväällä 2020 valtakunnallisen mikroyrittäjyyden verkkokoulutuksen tavoitteena mahdollistaa jatkuva oppiminen sekä ketterä ja ennakoiva vastaaminen nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin mikroyrityksissä. Ajasta ja paikasta riippumaton, vuorovaikutteinen verkkokoulutustarjonta rakennettiin mikroyritysten tarpeista lähtien.
