16.04.2021
Blogi: Liiku ja voi hyvin
Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut.
Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa.
Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse.
Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta.
Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen.
Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä rääkkäämistä veren maku suussa. Tätä liikuntatapaa näemme edelleen turhan paljon esimerkiksi hiihtoladulla. Liikuntasuositusten mukaan aikuisille suositellaan sydämen sykkeen nopeuttavaa liikkumista vähintään 2,5 tuntia viikossa. Tähän tavoitteeseen riittää jo reipas kävely, pyöräily tai rauhallinen hiihto. Lisäksi suositellaan kaksi kertaa viikossa lihaskunnon ylläpitämiseksi suuria lihasryhmiä kuormittavaa liikuntaa: porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta, kuntosali tai pallopelit. Iän karttuessa tulisi lihasvoiman, notkeuden ja etenkin tasapainon hallinnan korostua harjoitteissa.
Uudet lasten ja nuorten uudet liikuntasuositukset julkaistiin juuri. Suositusten yksi keskeinen tavoite on: vähennä paikallaoloa, liiku päivittäin. Alle 17-vuotiaiden toivotaan harrastavan reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunnin päivässä. Eli liikuntaa, jossa hengästyt. Liikkumisen ei tarvitse tapahtua yhtäjaksoisesti, vaan se voi koostua pienemmistä osista. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa.
Lopetan tämän tarinani siihen mistä aloitin. Vaikka liikunnan edistäminen ja mahdollistaminenkin maksaa, on se kuitenkin huomattavasti halvempaa kuin mikä on liikkumattomuuden hinta.
Esko Hassinen
aluejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry
Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.
