19.03.2021
Blogi: Muuttu(i)ko matkailussa mikään?
Alkuvuodesta 2020 matkailu pullistelivat niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia vieraita. Useassa foorumissa oli huomattu, että matkailu on merkittävä osa talouttamme niin valtakunnan kuin monen kunnan tasolla. Keväällä matkailu joutui ottamaan äkkistopin, täydestä vauhdista nollaan kesken kiivaimman sesongin.
Keväästä 2020 saakka olemme olleet käytännössä suljettu matkailualue kansainvälisille matkailijoille. Ennakoitiin kaikkien aikojen kotimaan matkailukesää, jota se myös useille alueille oli. Kehitys maakuntien välillä oli yllättävän erilaista. Pohjois-Pohjanmaalla kesä-syyskuussa 2020 rekisteröidyt yöpymiset olivat kasvussa (+2,9 %), kun esim. Lapissa (-20,4 %) ja Keski-Suomessa (-27.3 %) ei onnistuttu yhtä hyvin. Maakuntamme sisälläkin oli suuria eroavaisuuksia. Kalajoki (+8.1 %) ja Kuusamo (+27,4 %) osoittivat vetovoimansa. Kohteet, jotka ovat tunnettuja luonnosta ja aktiiviteeteistä luonnossa, vetivät pisimmän korren. Hakeuduttiin kohteisiin, joissa tilaa oli reilusti yli vähimmäisturvavälien. Kesä oli varsinainen mökkikesä, mikä ei näy Tilastokeskuksen luvuissa, koska mökit ei ole heidän tilastointinsa piirissä. Monelle viime kesä oli ensimmäinen kerta, kun käytiin etelästä lomalla Keski-Suomea kauempana. Saimme suuren määrän ensikertalaisia innostumaan kohteistamme. Vieraat olivat mielissään ja yllättyivät siitä, että Suomessa on näin upeita paikkoja ja mukavaa tekemistä! Miten tämä kiinnostus saadaan jatkossa poikimaan lomamatkoja maakuntaamme, kun kilpailu palmubulevardien, Berlinin kahviloiden ja Tallinnan vanhankaupungin kanssa avautuu?
Monet trendit, kuten luonto- ja lähimatkailu sekä maata pitkin matkustaminen, ovat puolellamme. Mutta ilman vahvoja maakuntatason toimenpiteitä vetovoimamme lisäämiseksi emme tule pärjäämään kotimaisten asiakkaiden valitessa kohdettaan. Sama pätee kansainvälisiin asiakkaisiin. Luonto, tilaa liikkua ja hienot elämykset ovat valttejamme, mutta liian harva kansainvälinen matkailija tai matkanjärjestäjä tuntee Pohjois-Pohjanmaan.
Pohtimatta, elämmekö edelleen keskellä vakavaa terveyskriisiä vai ”uudessa normaalissa”, moni asia on arjessamme muuttunut. Digiloikka, johon yksilöinä ja elinkeinona valmistauduimme vapisevin askelin, muuttuikin yhtäkkisesti todelliseksi hypyksi. Etätyöskentelystä tuli uusi normaali. Uudet työkalut ja foorumit oli pakko omaksua heti. Digitaalisuutta voi hyödyntää esimerkiksi viime aikoina paljon puhututtaneen virtuaalimatkailun keinoilla. Virtuaalimatkailu tukee matkailuelinkeinoamme, kun käytämme sitä markkinoinnissa tai opastuksessa. Jos merkittävä osa matkailuelämyksestä muuttuisi digitaaliseksi, jäämme nopeasti altavastaajiksi suhteessa peliteollisuuteen tai isoihin digijätteihin. Parhaat matkamuistot syntyvät aidoista elämyksistä, joita upea luonto ja oikeat ihmiskohtaamiset tuottavat.
Vastuullisuus on tänä aikana yksi tärkeimmistä matkailun menestystä määrittelevistä asioista. Terveys ja turvallisuus on kaikkein tärkeintä. Vastuullisuus laajemmin, käsittäen vastuun ympäristöstä, taloudesta ja kulttuurista, on saanut buustin koronakriisin kautta. Kuluttajat ja palveluiden tuottajat ovat yhä tiedostavampia ja kaikilta edellytetään yhä vastuullisempaa toimintaa. Vastuullisuus ei ole jatkossa markkinointivaltti vaan perusedellytys sille, että on mukana pelissä.
Vakavat kriisit hoidetaan parhaiten yhdessä. Lopputulos on vahva, kun tekemiseen sitoutuu iso joukko, joka yhdistää voimavaransa yhteiseen ponnisteluun. Sama pätee myös muihin isoihin haasteisiin, ei vain kriiseihin. Kun halutaan saada aikaan merkittävää muutosta, kuten saavuttaa elinkeinossa menestystä, on paras strategia asettaa yhdessä isoja tavoitteita.
Kunnianhimoisen tavoitteenasetannan jälkeen pitää saada riittävät resurssit, joita tarvitaan toimenpiteisiin, joiden summana syntyy, ei vain hyvää, vaan peräti kaikista voimakkaimmin kasvava matkailumaakunta. Matkailualue, joka on hyvin monimuotoinen, rannikolta tuntureille, ja joka paikassa aidon omanlaisensa ja vahvan elämyksen antava.
Muutos, jonka me itse teemme, on parempi kuin muutos, johon joudumme jälkeenpäin reagoimaan. Jos toimintaympäristömme muuttui, olemme jälkijunassa, mutta kun itse muutamme sen, olemme veturissa!
Mats Lindfors
Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja
Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.
