23.02.2023
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat haluavat rakentaa koko Suomen turvallisuutta ja elinvoimaa
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat yhdistäneet voimansa vastauksena koko Suomen kohtaamille uusille uhkille muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Itä- ja Pohjois-Suomi kaipaa panostuksia liikenneinfraan ja kantaverkkoon, mikä vauhdittaa muun muassa vihreän siirtymän investointeja. Maakunnat ovat laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joilla halutaan vaikuttaa koko itäisen ja pohjoisen ja erityisesti itärajan ja pohjoisten alueiden elinvoimaisuuteen. Tavoitteena on maakuntien liikenneinfran parantaminen ja EU-rahoituksen kohdentuminen oikeudenmukaisesti. Vaarana on, että elinvoimatyhjiö idässä ja pohjoisessa ajaisi koko Suomen yhä suurempien turvallisuushaasteiden eteen. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistuttaa, että huoltovarmuus rakennetaan normaalioloissa. Mäkisen mukaan investoinnit Itä- ja Pohjois-Suomeen lisäävät kansallista turvallisuutta ja ovat osa kansainvälistä kriisinhallintaa. – Meidän asiamme on koko Suomen asia. Olemme huolissamme Suomen suunnasta ja koko maan turvallisuudesta, tiivistää Mäkinen. Myös 13.2. julkaistuissa Itäisen Suomen kehittämisvisiossa todetaan, että turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta aluekehitys ei voi nojata ainoastaan keskittämiseen, vaan valtion alueellisen suvereniteetin ylläpitäminen vaatii myös hajauttamista. EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudatettava Yhteistä Etelä-Savolle, Pohjois-Savolle, Pohjois-Karjalalle, Keski-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuulle ja Lapille ovat muun muassa pitkät etäisyydet ja harva asutus. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat osa koko Suomen tulevaisuuden ratkaisuja. Alueella hyödynnetään luonnonvaroja kestävällä tavalla ja luodaan uutta teknologiaa, tuotteita ja palveluja koko maailmalle. Kun rakennetaan koko Suomen kestävää kehitystä, Itä- ja Pohjois-Suomen ääntä ei saa ohittaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut koko Suomessa, mutta se on nostanut erityisesti Suomen itärajan turvallisuuden strategisesti maanpuolustuksen keskiöön. Samalla kun sodan vaikutukset näkyvät aluetalouksissa ja elinvoimassa, on Itä- ja Pohjois-Suomi tuntenut nahoissaan vanhat vitsauksensa, väen vähenemisen ja julkisten investointien painottumisen Etelä- ja Länsi-Suomeen. Ukrainan sodan myötä erityisesti idässä yritystoiminta on kärsinyt, investoinnit odotuttavat itseään ja huoli tulevasta on läsnä. Esimerkiksi matkailualan osuus Itä- ja Pohjois-Suomessa on 40 prosenttia koko maan osuudesta. Venäläisten matkailijoiden voimakas väheneminen vaikuttaa matkailuyritysten investointeihin erityisesti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Sodan seurauksena liikennevirrat ovat muuttuneet, minkä vuoksi tulevina vuosina tarvitaan lisäpanostuksia huoltovarmuutta tukevaan liikenneinfraan. Saimaan kanavan sulkeutumisen myötä tavaraliikenne on siirtynyt kumipyörille ja raiteille, mikä…
16.03.2022
Pohjois-Pohjanmaan kunnilta tukea Ukrainaan
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti maanantaina 14.3. pitämässään kokouksessa 10 000 euron suuruisen humanitaarisen avun antamisesta Ukrainaan Suomen Punaisen Ristin kautta. Maakuntahallitus on esittänyt toiveen, että maakunnan kunnat osallistuisivat Ukrainan tukemiseen luotettavien kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. – Apua pitää antaa silloin, kun sitä tarvitaan. Pohjois-Pohjanmaalla tunnetaan yhteistyön voima ja kunnat suuntaavat humanitaarista apua mahdollisuuksiensa mukaan Ukrainan hätätilan lieventämiseen, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo. Myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju on esittänyt toiveen kuntien osallistumisesta Ukrainan hädänalaisten avustamiseen. Useat Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat jo päättäneet tai ovat päättämässä rahallisen avun antamisesta Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevaan Ukrainaan. Tällä hetkellä maakuntien kuntien myöntämä avustussumma on yhteensä noin 230 000 euroa. Lisätiedot: maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 160 6466 maakuntajohtaja Pauli Harju, p. 0400 389 152
