15.09.2023
Lentoliikenteen vaikutukset aluetalouteen selvitettiin – Heikot yhteydet näkyvät yritysten liikevaihdossa ja investoinneissa
Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueella toimivista yrityksistä noin 300 vastasi selvityksessä tehtyyn kyselyyn. Kysely oli auki elokuussa 2023. Vastauksia tuli etenkin teollisuuden, matkailun sekä IT-alan yrityksistä. Teollisuuden aloista korostuivat saha- ja paperiteollisuus sekä metalliteollisuus. Yhteenlaskettuna vastaajat edustivat 45 prosenttia alueen liikevaihdosta ja 15 prosenttia alueen työpakoista.
Selvitystyö on Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoiman Lentoliikenteen tulevaisuus Pohjois-Suomessa -hankkeen tekemä. Mukana EAKR -rahoitteisessa hankkeessa ovat myös Kainuun liitto ja Naturpolis Oy. Selvitystyö toteutettiin yhdessä Sitowise Oy:n ja Kiila Consulting Oy:n kanssa.
Selkeä tulos: Myynti riippuu lennoista
Globaalisti 80 prosenttia yrityksistä tarvitsee lentoliikennettä ja myyntityössä 25 prosenttia yrityksen kaikesta myynnistä riippuu lentoliikenteestä. Yrityksistä 43 prosenttia totesi, että hyvät lentoyhteydet vaikuttavat työntekijöiden asuinpaikan ja työpaikan valitsemiseen. Lentoliikenteen merkitys korostuu erityisesti ammattitaitoisempien ja kokeneempien työntekijöiden joukossa.
Selvitystyön mukaan Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueelle syntyvästä liikevaihdosta 51 prosenttia eli 26 miljardia euroa riippuu lentoliikenteestä. Liikevaihto synnyttää noin 11 000 työpaikkaa alueella. Se tarkoittaa verotuloja valtiolle ja kunnille yhteisö- ja palkkatuloveron muodossa noin 319 miljoonaa euroa. Alueen yrityksistä 49 prosenttia pitää asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tapaamista kasvotusten välttämättömänä ja 32 prosenttia tärkeänä.
Lentoliikenneriippuvaisesta liikevaihdosta 59 prosenttia eli 16 miljardia euroa on kansainvälistä myyntiä. Tämä synnyttää noin 2 765 työpaikkaa ja noin 90 miljoonaa euroa yhteisö- ja palkkaverotuloa valtiolle ja kunnille.
Investoinnit edellyttävät sujuvia yhteyksiä
Joka kolmas alueen yritys on tehnyt viimeisen 10 vuoden aikana investointeja, jotka edellyttävät sujuvia lentoliikenneyhteyksiä. Nämä yritykset vastaavat 71 prosentista alueen yritysten liikevaihdosta ja 61 prosentista työpaikoista.
Yleisimmät lentoliikenteestä riippuvat investoinnit ovat olleet uuden toimipisteen avaaminen, työpaikkojen määrän merkittävä lisääminen, investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin sekä matkailuyritysten investoinnit majoituskapasiteettiin. Suurin osa investoinneista on ollut suuruudeltaan 1–5 miljoonan euroa, mutta myös satojen miljoonien investointeja on tehty.
Globaalisti 56–63 prosenttia yrityksistä pitää lentoyhteyksiä välttämättömänä tekijänä yritysten sijoittamisessa ja 18 prosenttia yrityksistä ilmoittaa lentoyhteyksien puutteen vaikuttaneen negatiivisesti investointipäätökseen. Vuosina 1993–2003 lentoliikenne vaikutti lähes kolmannekseen Euroopassa tehdyistä investoinneista.
Lentoliikenteestä riippuvaiset yritykset arvioivat parempien lentoyhteyksien näkyvän kasvavana liikevaihtona. Kajaanin lentoaseman vaikutusalueella 48 prosenttia yrityksistä arvioi kasvattavansa liikevaihtoaan, Oulun lentoaseman vaikutusalueella 50 prosenttia ja Kuusamon lentoaseman vaikutusalueella 49 prosenttia.
Tällä hetkellä Kajaanin lentoaseman vaikutusalueen lentoliikenteestä riippuvaisten yritysten vuotuinen liikevaihto on 1,7 miljardia euroa ja työpaikkoja niissä on 1 250. Oulun aseman vaikutusalueella yritysten liikevaihto on 22,7 miljardia euroa ja työpaikkoja niissä on 8 850. Kuusamossa liikevaihto on 540 miljoonaa euroa ja työpaikkoja on 1 020.
Toimivat lennot – kasvua liikevaihtoon
Kyselyyn vastanneista alueen yrityksistä 49 prosenttia arvioi kasvattavansa liikevaihtoaan, jos tarjolla olisi yritysten tarpeisiin nykyistä paremmin sopivia lentoyhteyksiä. Uutta liikevaihtoa syntyisi noin 1,7 miljardia euroa ja uusia työpaikkoja noin 5 350 kappaletta. Tämä toisi verotuloja niin valtiolle kuin kunnille yhteensä noin 109 miljoonaa euroa.
Toimialoittain oli havaittavissa eroja, kun yritykset arvioivat nykyistä sopivampien lentoyhteyksien merkitystä liikevaihtoon. Matkailualan yrityksistä peräti 97 prosenttia arvioi kasvattavansa liikevaihtoaan. Kasvua tulisi noin 39 miljoonaa euroa, jolloin koko toimiala kasvaisi noin kahdeksan prosenttia. Myös IT-sektorin yrityksistä 70 prosenttia kasvattaisi liikevaihtoaan. Kasvua tulisi noin 75 miljoonaa euroa, jolloin koko toimiala kasvaisi noin seitsemän prosenttia. Huomattavaa kasvua ennakoitiin myös taide- ja viihdealan yrityksissä, joista 78 prosenttia kasvattaisi liikevaihtoaan. Kasvua tulisi noin 11 miljoonaa euroa, jolloin koko toimiala kasvaisi noin kahdeksan prosenttia.
Teollisuus ja kaivosalan yrityksistä 54 prosenttia arvioi kasvattavansa liikevaihtoaan. Kasvua tulisi noin 472 miljoonaa euroa, jolloin koko toimiala kasvaisi noin yhden prosentin.
Tekemättä jääneet investoinnit
Lähes joka kymmenes yritys on jättänyt tekemättä investointeja viimeisen 10 vuoden aikana huonojen lentoliikenneyhteyksien takia. Nämä yritykset vastaavat kolmesta prosentista alueen yritysten liikevaihdosta ja 11 prosentista työpaikoista.
Investointien tekemättä jättäminen korostui erityisesti kaivostoiminnassa (25 prosenttia yrityksistä), sahatavara- ja paperiteollisuudessa (25 prosenttia) sekä IT-sektorilla (22 prosenttia). Suurin osa tekemättä jääneistä investoinneista on ollut arvoltaan kymmenien ja satojentuhansien eurojen arvoisia, minkä lisäksi tekemättä on jäänyt muutamia 1–10 miljoonan euron investointeja ja ainakin yksi 150 miljoonan euron investointi.
Vähentyneet työpaikat
Alueen yrityksistä 10 prosenttia on vähentänyt työpaikkojen huonojen lentoyhteyksien takia. Työpaikkoja on menetetty yhteensä noin 3 080 kappaletta. Merkittävintä vähennys on ollut IT-sektorilla (noin 830 työpaikkaa). Seuraavaksi eniten työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa ja kaivostoiminnassa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä matkailussa. Kehityksen vaikutus palkkatuloverokertymään on ollut arvioilta noin 61 miljoonaa euroa.
Eniten on vähennetty myyntiin liittyviä työtehtäviä ja toiseksi eniten projektijohtoon liittyviä työtehtäviä.
Lisätietoja:
Lentoliikenteen tulevaisuus Pohjois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Rauno Kurtti, Pohjois-Pohjanmaan liitto, rauno.kurtti(at)pohjois-pohjanmaa.fi, 0400 686 130
