19.02.2025
OECD tutkijat analysoivat ja laittoivat Itä- ja Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Norjan harvaan asuttujen alueiden haasteet, mahdollisuudet ja suositukset tutkimusraporttiin
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD on saanut valmiiksi syksyllä 2022 käynnistyneen mittavan tutkimushankkeen. Tutkimus nimeltä Tuki kestävän vihreän kehityksen toteutuskapasiteetille Euroopan arktisilla pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla tai virallisesti: Support to the implementation capacity of sustainable green development in the European Arctic Northern Sparsely Populated Areas (NSPA) julkaistiin tiistaina 18.2.2025 Brysselissä. Lopullisen taitetun raportin saamme maaliskuun puolivälissä.
Tutkimuksen kohteena oleva eurooppalaisten pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kokonaisuus käsittää Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan eli kaikkiaan 14 maakuntaa. Hankkeen on tilannut ja rahoittanut Euroopan komission rakenneuudistusten tuesta vastaava pääosasto eli DG Reform.
Tutkimus perustuu tilastoanalyyseihin, kyselyihin ja alueen toimijaorganisaatioita edustavien henkilöiden haastatteluihin. Työn tuloksena on valmistunut joukko teemakohtaisia ja alueellisia raportteja sekä koko NSPA-alueelle, Itä- ja Pohjois-Suomelle että kunkin alueen maakunnille räätälöityjä esityksiä. Raportit sisältävät paitsi kilpailukyvyn, kestävän vihreän kehityksen ja demografian kaltaisten alueiden kannalta keskeisten teemojen analyysejä, myös suosituksia tarvittavista politiikkatoimenpiteistä. Alueen ja sen maakuntien menestys vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään kilpailukyky, kestävä kehitys, saavutettavuus ja osallistava hallinto. Tämän palapelin kaikki osaset pitää saada kohdilleen, muuten syntyy pullonkauloja, jotka estävät toivotun kehityksen.
Itä- ja Pohjois-Suomen osalta väestön väheneminen ja ikääntyminen on trendi, joka vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja huoltosuhteeseen. Kansainvälisen maahanmuuton edistäminen ja nuorten houkutteleminen ovat tässä tilanteessa kriittisiä toimenpiteitä. Alueen tutkimus- ja kehitystoiminta painottuu nyt korkeakouluihin, keskeinen kehityskohde on pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen ja vahvistaminen.
Maakuntaamme koskevat suositukset ovat samankaltaisia: pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen, yrittäjien tukeminen, työmarkkinatilanteeseen liittyvät toimenpiteet ja puhtaiden energiaratkaisujen, kansainvälinen kaupan toimenpiteiden edistäminen ovat OECD:n listalla maakunnan keskeisimmät tarvittavat toimenpiteet. Suosituslistalta löytyy myös logististen yhteyksien ja infrastruktuurin kehittäminen.
Ison kuvan osalta OECD:n löydökset ovat pitkälti alueen toimijoille tuttuja asioita. Näiltä osin tutkimus tarjoaakin lähinnä uskonvahvistusta siihen, että tilannekuva on alueella hallussa. Ulkopuolisessa tarkastelussa nousee esille myös sellaisia asioita, joita itse emme välttämättä ole noteeranneet tai toisaalta asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. OECD näkee esimerkiksi NSPA-alueen sisäisessä yhteistyössä ja taloudellisessa integroitumisessa merkittävää potentiaalia, jonka toteutumista fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin puutteet hankaloittavat. Tutkimus tarjoaa näin ollen vahvaa tukea mm. itä-länsi-suuntaisten poikittaisyhteyksien kehittämiselle. Koko tutkimuksen osan tehtiin lisäksi kaikille maakunnille oma selvitystyö. Eli olemme saaneet suosituksia Eu tasolle, kansalliselle tasolle ja alueelliselle tasolle.
Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaata koskevista huomioista
– Vahvistetaan innovaatio- ja korkean teknologian aloja. Investoidaan T&K-toimintaan ja innovaatioekosysteemeihin erityisesti tieto- ja viestintätekniikan, terveysteknologian ja vihreän talouden aloilla tarjoamalla kannustimia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille ja edistämällä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuudenalojen välistä yhteistyötä, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa alueen kilpailuetua huipputeknologian innovoinnissa. Lisäksi on keskityttävä tukemaan aloittavia yrityksiä tutkimus- ja innovaatiotuen saamisessa.
– Pk-yritysten ja yrittäjien tuen lisääminen. Kehitetään pk-yrityksille ja yrittäjille kohdennettuja tukiohjelmia, joissa keskitytään rahoituksen saantiin, mentorointiin ja markkinoiden laajentamismahdollisuuksiin. Kannustetaan kasvua mikroyrityksistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin erityisesti aloilla, jotka on määritelty älykkääksi erikoistumiseksi ja joilla on suuria kasvumahdollisuuksia, kuten terveysteknologia ja akkuteknologia.
– Työmarkkinadynamiikan ja osaamisen kehittämisen edistäminen erityisesti ikääntyvien työntekijöiden osalta. Toteutetaan markkinoiden tarpeiden mukaisia taitojen kehittämis- ja elinikäisen oppimisen ohjelmia erityisesti nousevilla aloilla ja ikääntyneille työntekijöille, jotka ovat yhä aktiivisempia viimeaikaisten eläkeuudistusten jälkeen. Tähän sisältyy ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opetussuunnitelmien parantaminen, jotta voidaan puuttua nykyiseen osaamisvajeeseen ja valmistaa työvoimaa teollisuuden tuleviin vaatimuksiin.
– Edistetään kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää. Hyödynnetään alueen sitoutumista ympäristön kestävyyteen tukemalla siirtymistä vihreään talouteen. Investoidaan uusiutuvan energian hankkeisiin, kestävään liikenteeseen ja kiertotalouskäytäntöihin sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen tähtääviin aloitteisiin.
– Parannetaan kansainvälistä kauppaa ja vientitukea. Parannetaan alueen vientivalmiuksia tarjoamalla kohdennettua tukea yrityksille, jotka haluavat laajentua kansainvälisille markkinoille. Tähän kuuluu markkinatiedon, kaupan helpottamispalvelujen ja logistisen tuen tarjoaminen Pohjois-Pohjanmaan strategisen aseman ja vienti-infrastruktuurin hyödyntämiseksi.
– Investoidaan digitaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin. Jatketaan digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä ja laajentamista ja varmistetaan nopeat Internet-yhteydet koko alueella, myös maaseudulla. Edistetään digitaalista lukutaitoa ja digitaalitekniikan käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla kilpailukyvyn ja palvelujen tarjonnan parantamiseksi.
– Tartutaan väestörakenteellisiin haasteisiin muuttoliike- ja kotouttamispolitiikkojen avulla. Kehitetään kattavia muuttoliike- ja kotouttamispolitiikkoja, joilla houkutellaan ja säilytetään osaajia ja otetaan huomioon työvoiman tarpeet ja väestörakenteen muutokset. Tähän sisältyy ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuuttoprosessin yksinkertaistaminen ja tuen tarjoaminen paikallisyhteisöihin integroitumiselle.
Parannetaan saavutettavuutta ja infrastruktuurin kehittämistä. Investoidaan kriittiseen infrastruktuuriin, mukaan lukien liikenne, logistiikka ja julkiset palvelut, jotta voidaan parantaa yhteyksiä alueen sisällä ja ulkoisille markkinoille. Asetetaan etusijalle kestävät ja innovatiiviset infrastruktuurihankkeet, jotka edistävät talouskasvua ja ympäristötavoitteita.
– Varmistetaan sosiaalipalvelujen tasapuolinen saatavuus. Parannetaan laadukkaiden terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta koko alueella ja keskitytään vähentämään kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä eroja. Investoidaan julkisten palvelujen tarjonnan nykyaikaistamiseen teknologian ja innovoinnin avulla.
– Edistetään kansainvälistymistä ja houkuttelevuutta. Asetetaan Pohjois-Pohjanmaa houkuttelevaksi asuin-, työ- ja investointikohteeksi. Tähän sisältyy alueen elämänlaadun, kulttuurivarojen ja taloudellisten mahdollisuuksien edistäminen kansainvälisesti sekä toimintalinjat, joilla pyritään parantamaan alueen kansainvälisiä yhteyksiä ja kumppanuuksia.
Pohjois-Pohjanmaan tiivistetyt haasteet, mahdollisuudet ja suositukset
- Haasteet: Väestökehitys haaste erityisesti maaseudulla, liikenneyhteyksissä pullonkauloja.
- Mahdollisuudet: Oulun teknologia- ja tutkimusekosysteemi vahva.
- Suositukset: Nuorten ja maahanmuuttajien houkuttelu, startup-ekosysteemin tukeminen, infrastruktuuri-investointien lisääminen.
NSPA-alueen maakuntien kehitysjohtajat vasemmalta Jouni Ponnikas, Päivi Ekdahl, Eira Varis, Merja Olenius, Tiina Rajala ja Satu Vehreävesa yhdessä Senior Policy Analyst, OECD, Stefano Barbierin kanssa, joka on kolmas vasemmalta.
