04.05.2021
AKKE-haku auki 10.5.2021
AKKE-haku auki 10.5.2021
AKKE-ohjelman kolmas hakukierros aukeaa 10.5.2021 Lisätietoja hausta AKKE-sivuilta
AKKE-ohjelman kolmas hakukierros aukeaa 10.5.2021 Lisätietoja hausta AKKE-sivuilta
Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus.... Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.
Interreg Auroran ohjelmaluonnos 2021–2027 sekä ympäristövaikutustenarviointi (SEA) on julkaistu. Molemmat löytyvät ohjelman verkkosivulta. Ohjelman julkinen kuuleminen on käynnistynyt samalla. Kuulemiseen voi osallistua vastaamalla verkkokyselyyn 20. toukokuuta 2021 mennessä. Kuulemisessa voi kommentoida valittuja painopistealueita ja ohjelmaluonnosta kokonaisuudessaan. Lisäksi 5. toukokuuta klo 13–15 järjestetään julkista kuulemiseen liittyvä webinaari, jossa esitellään uuden ohjelman tavoitteet luonnoksen pohjalta. Nyt on paikka vaikuttaa, miten rahoitusta alueella jaetaan.
Vuoden 2021 toisessa kokouksessaan Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta perehtyi uudistuvaan rakennerahasto-ohjelmaan ja eri rahoitusvaihtoehtoihin sekä meneillään olevaan maakuntaohjelmatyöhön. Järjestöesittelyssä oli Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto ry. ”Järjestöt pärjäävät tulevaisuudessa vain yhteistyötä tiivistämällä, mitä voidaan hyödyntää muun muassa hanketoiminnassa. Rahoitusmuodoista esimerkiksi ESR-rahoitus on valtavan hieno ja iso mahdollisuus järjestöille.” Näin kiteytti pääsihteeri Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:stä nykyisistä eri rahoitusvaihtoehdoista ja uudesta valmisteilla olevasta rakennerahasto ohjelmasta käytyä keskustelua. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman valmistelutilannetta ja sisältöluonnoksia kokouksessa oli avaamassa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoituspäällikkö Riitta Ilola. Ohjelman toimeenpano käynnistyy tämän vuoden syksyllä. Järjestöiltä toivotaan aktiivista roolia hankkeiden toteuttamisessa. Etenkin ESR rahoitusmuotona soveltuu hyvin järjestöjen toimintaan. Myös…
Pohjois-Pohjanmaa vahvistaa asemiaan ICT-maakuntana Pohjois-Pohjanmaan teollisuuden toimialat toipuivat loppuvuodesta hyvin. Kesän epävarmuus kääntyi voimakkaaseen kasvuun erityisesti ICT-klusterissa, puutuoteteollisuudessa ja ehkä yllättäen myös metalliklusterissa. Pitkään kasvussa ollut rakentamisen liikevaihto lähti vastaavasti selvään laskuun, kun taas henkilöstömäärän lasku tasaantui. Rakentamisen hiipuminen ei johdu kausivaihtelusta, vaan suhdanteiden heikentymisestä. Palveluvaltaiset alat ovat kärsineet eniten koronan vuoksi, mikä näkyy matkailun työvoiman kehityksessä. Vaikka kotimaan matkailu elpyikin nopeasti, palvelujen kysyntä ei ole lähtenyt nousuun. Myös yksityisen hyvinvointiklusterin henkilöstömäärän voimakas kasvu on pysähtynyt. Luovan talouden klusteri toipui hyvin kesän pohjakosketuksesta. Pohjois-Pohjanmaalla klusteri on tiiviisti sidoksissa teollisuuteen ja rakentamiseen, ei niinkään tapahtuma- ja taidealoihin, jotka ovat kärsineet koronasta…
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku REACT-EU ohjelmamuutoksen mukaisille hankkeille päättyi 19.4.2021 Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Määräaikaan mennessä Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 53 hakemusta. Hakemuksia saapui 23 kpl erityistavoitteeseen 12.1 Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta ja 30 kpl erityistavoitteeseen 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta. Hakemuksissa haettiin tukirahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä 19 084 767 euroa. Rahoitusta on myönnettävissä hankkeille n. 7,2 miljoonaa euroa.
Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista…
Pohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin. Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta. Väylävirasto julkaisi…
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat…
"Miten ihmeessä nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla? Jokainen meistä lienee joskus osallistunut työpajaan, webinaariin tai kahvipöytäkeskusteluun, jossa on pohdittu tätä – etten sanoisi – ikuisuuskysymystä. Jotta tässä blogitekstissä ei kierrettäisi samojen vanhojen ajatusten kanssa ympyrää, ehdotan, että muutetaan hieman ajattelutapaa." Näin aloittaa projektikoordinaattori Satu Himanen oman Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelmaan kuuluvan blogikirjoituksensa. Lue mitä Satu ehdottaa tehtäväksi maakunnan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogit löytyvät täältä.
