Uutiset

Pohjois-Pohjanmaalla on 17000 yritystä. Näistä yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työllistävät yli 72000 henkilöä. Yrittäjyys elinvoiman tuojana on alueellemme tunnustettu. Luvutkin puhuvat asian puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla yritykset maksavat vuosittain noin 2,41 miljardia euroa palkkoja, ja liikevaihtoa syntyy noin 15,6 miljardia euroa.  Tulostakin tehdään, sillä yritykset maksavat noin 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Veroilla yhteiskunta pystyy huolehtimaan omista palveluistaan. Yrittäjyys muuttuu koko ajan. Meidän maakunnassamme yrittäjyys on edelleen kasvussa. Yrityksiä syntyy enemmän kuin lakkaa. Yrittäjyys ylipäätään kiinnostaa enemmän uravaihtoehtona. Se on nykyään monen nuoren urahaave. Tärkeä havainto, jonka tulee näkyä opetuksessa. Syntyvät yritykset ovat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä. Työnantajien määrä on valitettavasti laskenut useamman…

Webinaari disinformaatiosta järjestetään torstaina 25.3. kello 18 alkaen. Puhujiksi saapuvat viestinnän ja turvallisuuspolitiikan ammattilainen, tietokirjailija Janne ”Rysky” Riiheläinen sekä Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja, valtioneuvoston entinen viestintäjohtaja ja Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikön entinen päällikkö Markku Mantila. Disinformaatio on tärkeä kysymys EU:lle, sillä kansalaisten altistuminen laajamittaiselle disinformaatiolle, niin harhaanjohtavalle kuin suorastaan väärälle tiedolle, on suuri haaste Euroopalle. Euroopan avointen ja demokraattisten yhteiskuntien perusta on julkinen keskustelu, jossa tasapuolisesti ja läpinäkyvästi asioista tietoa saaneet kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa vapaiden ja oikeudenmukaisten poliittisten prosessien kautta. Webinaariin ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Tilaisuuden arvioitu kesto on reilu tunti, ja tilaisuuden loppuun on varattu aikaa yleisökysymyksille, joita Jannelle ja Markulle…

  Pyydettiin kommentoimaan alueemme pehmeitä menestystekijöitä, kulttuuria ja sen muutosta. Ehkäpä sallitulla merkkimäärällä päästään aloittamaan aiheesta keskustelu - joudun vähän kärjistämään. Pehmeät menestystekijät ovat monessa mielessä kovia. Kun vertailemme tuotteita tai palveluita, meillä on taipumus vertailla teknisiä ominaisuuksia tai palveluissa helposti mitattavia kliinisiä laatutekijöitä. Kutsumme niitä koviksi tekijöiksi. Oletamme, että kilpailukyky ja sitä kautta menestys seuraa automaattisesti kehittyneintä teknologiaa tai suurinta määrää uusia ominaisuuksia. Tähän osataankin panostaa: Pohjois-Pohjanmaan t&k-satsaukset ovat maailman kärkitasoa. Lahjakkaat ja hyvin peruskoulutetut tutkijamme ja insinöörimme kehittävät edistyksellisiä teknologioita. Nämä teknologiat (eli määritelmän mukaan työkalut tai työmenetelmät) sitten myydään tyypillisesti sellaisenaan. Alihankkijan roolissa on etunsa, mutta ei…

Pohjois-Pohjanmaa on ulkopuolisen näkökulmasta arvoitus. Alue muistuttaa saippuaa, josta ei ole helppo saada pitävää otetta. Pohjois-Pohjanmaan kuva ulospäin ei välity sen paremmin myönteisestä kuin kielteisestä näkökulmasta. Kun kuulee sanan Pohjois-Pohjanmaa, useimmille nousee ensimmäisenä mieleen Oulu, Kärpät, lestadiolaisuus, pohjoinen, teknologia, insinöörit ja Nokia. Pohjois-Pohjanmaa jää maakuntana usein katveeseen suuren ja mahtavan Oulun varjossa. Useimmille tulee yllätyksenä, että Pohjois-Pohjanmaan on maan neljänneksi suurin asukas-, työpaikka- ja yrityskeskittymä. Tai että maakunnan koulutustaso on kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Alueella on myös heittää peliin yksi valttikortti yli muiden eli tulevaisuuspääomaa lasten ja nuorten muodossa. Maakunta on ylivoimainen ykkönen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoissa, erityisesti…

Alkuvuodesta 2020 matkailu pullistelivat niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia vieraita. Useassa foorumissa oli huomattu, että matkailu on merkittävä osa talouttamme niin valtakunnan kuin monen kunnan tasolla. Keväällä matkailu joutui ottamaan äkkistopin, täydestä vauhdista nollaan kesken kiivaimman sesongin. Keväästä 2020 saakka olemme olleet käytännössä suljettu matkailualue kansainvälisille matkailijoille. Ennakoitiin kaikkien aikojen kotimaan matkailukesää, jota se myös useille alueille oli. Kehitys maakuntien välillä oli yllättävän erilaista. Pohjois-Pohjanmaalla kesä-syyskuussa 2020 rekisteröidyt yöpymiset olivat kasvussa (+2,9 %), kun esim. Lapissa (-20,4 %) ja Keski-Suomessa (-27.3 %) ei onnistuttu yhtä hyvin. Maakuntamme sisälläkin oli suuria eroavaisuuksia. Kalajoki (+8.1 %) ja Kuusamo (+27,4 %) osoittivat vetovoimansa. Kohteet,…

Uusi Karelia CBC 2021-2027 -ohjelma rahoittaa suomalais-venäläistä rajanylittävää yhteistyötä. Ohjelmaan on valittu mukaan politiikkatavoite, jonka toteuttaminen edellyttää, että ohjelma-alueelle laaditaan monisektoraalinen rajanylittävä strategia sekä kulttuuri- että matkailualalle. Strategiat valmistellaan Euregio Karelia yhteistyöalueen toimesta Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien ja Venäjän Karjalan tasavallan yhteistyönä.   Strategioiden valmistelun tueksi toteutamme sidosryhmille kyselyn matkailun ja kulttuurin tärkeimmistä teemoista rajanylittävässä yhteistyössä. Vastaa erittäin lyhyeen kyselyyn 31.3.2021 mennessä: https://link.webropol.com/s/euregiokarelia2021   Järjestämme lisäksi neljä sidosryhmätilaisuutta, joissa selvitämme toimijoiden näkemyksiä kulttuuri- ja matkailualan keskeisimmistä rajanylittävän yhteistyön tarpeista, kehittämisteemoista ja -toimenpiteistä. Kulttuuritilaisuudet pidetään 14.4 ja 23.4. klo 9-12. Tilaisuudet ovat samansisältöiset. Matkailutilaisuudet ovat 19.4. ja 29.4. klo 9-12.…

Ei ole asiat kylässä kynnyksellä Pohjois-Pohjanmaa hemmottelee meitä upealla luonnolla. Se tarjoilee meille meren ranta-alueita, jokien halkomaa rannikkoseutua, suomaata ja ylänköalueita. Maakunnan pinta-alasta on metsää noin 25 500 km², ja alueella on Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot sekä osa Hossan kansallispuistosta. Myönteistä mielikuvaa vahvistavat myös vuoden 2017 ympäristötietoisuuspalkinto, joka myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan metsille ja soille, sekä Rokua Geopark, joka on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark -statuksen saanut matkailualue. Olemme alkaneet ymmärtää, miten merkityksellistä luonto on elämän laadun ja jopa jatkuvuuden kannalta. Todennettuja hyvinvointivaikutuksia ovat muun muassa: elpyminen, stressitason laskeminen, pulssin hidastuminen, verenpaineen laskeminen, kehon monipuolisen mikrobiston lisääntyminen ja erilaiset mielihyvän kokemukset.…

Pohjois-Pohjanmaa ylpeilee nuorella väestöpohjalla, korkeakouluilla, perusteollisuudella sekä menestyvillä kasvuyrityksillä. Alueella on maailman johtavaa tutkimustietoa ja teknologiaa monilla tulevaisuuden kasvavilla aloilla. Haasteena on, kuinka viemme osaamisemme ja innovaatiot osaksi arvoketjuja ja lopputuotteiksi globaaleille markkinoille. Aiempi menestyminen ei ole tae menestymisestä tulevaisuudessa. Tietoliikennetekniikka on paikallinen esimerkki, jossa on yhdistynyt korkea osaaminen, aktiivinen tutkimus- ja kehitystyö sekä menestyvä kansainvälinen liiketoiminta. Alueelle on vuosien varrella syntynyt Nokian siivittämänä riittävä kriittinen massa, joka on uskottava ja kykenevä toimimaan globaalisti äärimmäisen kilpailulla alalla. Meillä on täydet mahdollisuudet menestyä radio-osaamiseen perustuvilla tuotteilla jatkossakin, mutta se edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä. Alan yritysten täytyy huolehtia aktiivisesta tuotekehityksestä ja…

  Mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminta on Pohjois-Pohjanmaan kestävän kasvun ja kehittymisen näkökulmasta välttämätön investointi. EU:n alueella on 22,8 miljoonaa mikroyritystä, jotka edustavat 93,1 prosenttia EU-28-maiden yrityskannasta ja 29,4 prosenttia EU-28-työpaikoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mikroyritykset ovat tuottaneet lähes kolmanneksen EU-28-alueen positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta (Eurostat 2021). Erityisesti kahta kapeikkoa avartamalla on mahdollista vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä mikroyrityksissä. Mikroyrityksissä on vientipotentiaalia Suhteessa naapurimaihin kasvun varaa on erityisesti mikroyritysten viennissä. Eurostatin mukaan Suomessa mikroyritykset tuottavat vain 3,9 prosenttia viennin kokonaisarvosta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 14,6 prosenttia. Suomi on tällä mittarilla mitattuna Euroopassa viimeisten joukossa. Kehityseron kiinniottamiseksi tarvitaan tietoa…