20.06.2021
Heinäkuussa nuorille tarjolla VekuVaku-hankkeen taidetyöpajoja
Marko Anttila, Tekniikkakaappi Oulun Kuusisaaressa, 2017 Osa suurempaa 26 teoksen sarjaa Vesivoiman kulttuuriperintö (VekuVaku)-hanke ja Pohjoinen oopperakomppania tuottavat yhteistyössä Jokijuhla-taideprojektin heinäkuussa 2021 viidellä Oulujoen vesistön paikkakunnalla: Muhoksella 1.–5.7.2021 klo 12-18 (Pyhäkoski) Vaalassa 7.–11.7.2021 klo 12-18 (Jylhämä) Utajärvellä 12.–16.7.2021 klo 12-18 (Utanen) Kajaanissa 17.–21.7.2021 (Ämmäkoski) Oulussa 23.–27.7.2021 (Merikoski) Jokijuhla tarjoaa yli 15-vuotiaille nuorille maksuttomia ääni- ja kuvataiteen työpajoja sekä ohjausta kokonaistaiteelliseen työskentelyyn. Työpajojen teokset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on yleisön nähtävillä työpajan jälkeen voimalaitosten läheisyydessä. Teosten taustalla toimivat VekuVaku-hankkeen keräämät tarinat Oulujoen vesistö - VekuVaku > Tarinat. Työskentelyn loppuvaiheet striimataan. Lisäksi Jokijuhlassa syntyy itsenäisiä audiovisuaalisia teoksia, joissa dokumentoidaan työskentelyn etenemistä ja…
18.06.2021
Kuntavaalit tuo muutoksia Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoonpanoon
Kuntavaalien mukaan Pohjois-Pohjanmaan uudessa maakuntavaltuustossa keskustalla on 27 jäsentä, kokoomuksella ja perussuomalaisilla molemmilla 12 jäsentä. Vasemmistoliitolla on yhdeksän, sosiaalidemokraateilla kahdeksan, vihreillä kuusi ja kristillisdemokraateilla yksi jäsen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa on yhteensä 75 jäsentä. Puolueiden suhteellisen kannatusjaon perusteella uusi maakuntahallitus olisi kokoonpanoltaan seuraava: keskusta saisi kuusi jäsentä, kokoomus ja perussuomalaiset molemmat kaksi jäsentä. Vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit ja vihreät saisivat kukin yhden jäsenen. Yhteensä maakuntahallituksessa on 13 jäsentä. Pohjois-Pohjanmaalla keskusta sai 58 248 ääntä ja sen prosenttiosuus äänistä oli 34,3 prosenttia. Kokoomus sai 26 881 ääntä (15,8 %) ja perussuomalaiset 25 856 ääntä (15,2 %). Seuraavina tulivat vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit, vihreät, muut ja kristillisdemokraatit. Maakunnan suurimpana puolueena Suomen keskusta käynnistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten organisaatioiden luottamushenkilöiden paikkaneuvottelut.
14.06.2021
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma
Ohjelmakausi käynnistyy marraskuussa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021-2027 käynnistyy 1. marraskuuta alkaen. Silloin alkavat Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman toteutus Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF-rahasto) osalta toimeenpano alkaa vuoden 2022 alkupuolella. Itä- ja Pohjois-Suomen kick off-tilaisuus 3.11.2021 Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kick off-tilaisuus järjestetään 3.11.2021 kello 12-16. Kerromme asiasta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Infotilaisuus kesäkuulta katsottavissa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestivät infotilaisuuden Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasisällöistä (EAKR, ESR ja JTF). Ohjelman ensimmäinen hakukierros on tavoitteena käynnistää loppuvuonna 2021. Tilaisuudessa saadaan tilannekatsaus lisäksi maaseutuohjelman valmistelutilanteesta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä…
14.06.2021
Muuttuva työelämä haastaa myös yhdistyksiä kehittymään
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta pureutui kevätkauden viimeisessä kokouksessaan tärkeään teemaan eli yhdistysten tulevaisuuden rooliin työllistäjinä ja työnantajina. Maakunnassa kiperiä kysymyksiä ovat muun muassa osaavan työvoiman turvaaminen eri toimialoilla ja joka puolella maakuntaa, koulutustason ja osaamisen vahvistaminen, työelämän muutospaineisiin vastaaminen ja kaikkien osallistumisen mahdollistaminen. Yhdistyksillä on tässä kaikessa oma tärkeä, jatkossa vielä vahvistuvakin, roolinsa. Yhdistysten painoarvo siis nousee, mutta toisaalta yhteiskunnalliset muutospaineet haastavat yhdistyksiä myös kehittämään toimintaansa. Palkkatyön osuus ja ammatillinen toiminta ovat yhdistyksissä nousseet huomattavasti etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yhdistysten yhteiskunnallinen asema muuttui niiden saatua uudenlaista roolia julkisen sektorin kumppanina palvelutuotannossa. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtori Petri Ruuskasen mukaan samansuuntainen kehitys jatkuu ja…
04.06.2021
Blogi: Digituella vahvistetaan nuorten hyvinvointia
Digitalisaation vaikutukset yhteiskunnassa koskettavat kaikkia ikäluokkia. Digituella jokaisen digitaidoista pyritään vahvistamaan yksilön arjen kannalta riittäviä niin, että yhteiskunnan toiminnassa mukana pysyminen, asioiden hoitaminen ja sähköisten palveluiden käyttäminen on mahdollista. Digituella voidaan vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tämä on tärkeää kaikissa ikäryhmissä. Nuorten digitaidoista puhuttaessa nousee kuitenkin nopeasti esille käsite diginatiivi. Käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Prenskyn tarkoitus ei ollut kuitenkaan kuvata sitä, kuinka hyvin digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sähköisiä palveluita. (Vallinkoski, 2017.) Arkipuheessa diginatiivi -käsite on kuitenkin alkanut hiljalleen yleistyä ja sen sisällöllinen…
03.06.2021
Vastakuoriutuneet merilohet ja -taimenet pääsevät kasvamaan Iijokeen
Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan kesäkuun alussa 460 000 merilohen ja 60 000 meritaimenen vastakuoriutunutta poikasta. Istutuksilla tuetaan jokeen leimautuneiden lohikalakantojen syntymistä. Nyt istutettavat kalat lähtevät smoltteina vaellukselle muutaman vuoden kuluessa, jolloin niitä voidaan seurata Haapakoskella tehtävissä tutkimuksissa. ”Taimenet istutamme Loukusanjokeen ja Pärjänjokeen, lohet Iijoen pääuomaan sekä Livojokeen. Loppukesästä koekalastamme istutuskohteita”, kertoo eräsuunnittelija Eero Hartikainen Metsähallituksesta. Pienpoikaset hankittiin Luonnonvarakeskukselta ja niiden istuttamisesta vastaa Metsähallitus. Nyt tehtävien istutusten odotetaan tuottavan useita tuhansia smoltteja. ”Pienpoikasten istutusmääriä on tarkoitus kasvattaa tulevien vuosien aikana, samalla kun patojen ohitusratkaisut etenevät joen alaosalla”, toteaa Iijoen vaelluskalahankkeen 2020–2022 projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pienpoikasten istuttaminen on osa Iijoen vaelluskalahanketta…
01.06.2021
Merilohia ja -taimenia siirretään Iijoen vapaille osuuksille
Iijokeen ja Livojokeen siirretään merilohia ja -taimenia kesän 2021 aikana. Ylisiirroilla tuetaan jokeen leimautuneiden lohikalakantojen syntymistä. Siirrettävien kalojen jälkeläiset lähtevät smoltteina vaellukselle muutamien vuosien päästä, jolloin niitä voidaan seurata Haapakoskella tehtävissä tutkimuksissa. Kaupalliset kalastajat pyytävät lohet ja taimenet jokisuulta. Kalat kuljetetaan vesisäiliöissä autokuljetuksella voimalaitosten yläpuolisille vesialueille. Kaloja käsitellään mahdollisimman hellävaraisesti ja niiden stressaantumista välttäen. Siirrot keskeytetään veden lämpötilan noustessa 17 asteeseen. ”Tarkoituksena on siirtää enintään 200 lohta tai taimenta. Siirrot pyritään tekemään kesäkuun aikana ja tarpeen mukaan niitä jatketaan loppukesällä”, kertoo toimitusjohtaja Risto Tolonen Osuuskunta Team Kala:sta. ”Nyt tehtävien ylisiirtojen odotetaan tuottavan useita tuhansia smoltteja, mikäli siirrettävät kalat löytävät sopivan…
21.05.2021
Blogi: Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa
Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit - joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin - pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan…
04.05.2021
POPilmasto koordinoi työtä, josta askelmerkit maakunnan ilmastotavoitteille – Kohti hiilineutraalia Pohjois-Pohjanmaata
Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekarttatyötä koordinoinut POPilmasto-hanke on päättynyt. Päätuloksena on maakunnan ilmastotavoitteet ja askelmerkit toteutukseen määrittelevä *Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021-2030 - Kohti hiilineutraalia Pohjois-Pohjanmaata *Northern Ostrobothnia Climate RoadMap 2021-2030 - Towards a carbon neutral Ostrobothnia Maakunnan näköinen, uusimpaan tietoon ja laajaan vuorovaikutukseen pohjautuva ilmastotiekartta hyväksyttiin maakuntahallituksessa 15.2.2021. Työtä ohjasi Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön neuvottelukunta, puheenjohtajanaan Matias Ojalehto, yhdessä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia, Canemure, Alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Työssä luotu yhteistyöverkosto jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeenkin. Ilmastotavoitteiden toteuttamiseen määritettiin seitsemän kärkiteemaa ja yhteensä liki 130 toimenpidettä. Näitä toteutetaan yhteistyöllä. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyössä kaikki ratkaisee! Hanke tuotti mittavasti uutta tietoa ja vahvisti yhteistyötä. Lue hankkeen erillisselvityksistä (Liikenne, Maatalous ja…
