27.04.2021
Blogi: Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale” ja hyvinvoinnin edistäjä
Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus.... Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.
22.04.2021
Interreg Auroran ohjelmaluonnos on julkaistu kommenteille
Interreg Auroran ohjelmaluonnos 2021–2027 sekä ympäristövaikutustenarviointi (SEA) on julkaistu. Molemmat löytyvät ohjelman verkkosivulta. Ohjelman julkinen kuuleminen on käynnistynyt samalla. Kuulemiseen voi osallistua vastaamalla verkkokyselyyn 20. toukokuuta 2021 mennessä. Kuulemisessa voi kommentoida valittuja painopistealueita ja ohjelmaluonnosta kokonaisuudessaan. Lisäksi 5. toukokuuta klo 13–15 järjestetään julkista kuulemiseen liittyvä webinaari, jossa esitellään uuden ohjelman tavoitteet luonnoksen pohjalta. Nyt on paikka vaikuttaa, miten rahoitusta alueella jaetaan.
22.04.2021
Järjestöjen tulevaisuus on yhteistyössä
Vuoden 2021 toisessa kokouksessaan Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta perehtyi uudistuvaan rakennerahasto-ohjelmaan ja eri rahoitusvaihtoehtoihin sekä meneillään olevaan maakuntaohjelmatyöhön. Järjestöesittelyssä oli Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto ry. ”Järjestöt pärjäävät tulevaisuudessa vain yhteistyötä tiivistämällä, mitä voidaan hyödyntää muun muassa hanketoiminnassa. Rahoitusmuodoista esimerkiksi ESR-rahoitus on valtavan hieno ja iso mahdollisuus järjestöille.” Näin kiteytti pääsihteeri Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:stä nykyisistä eri rahoitusvaihtoehdoista ja uudesta valmisteilla olevasta rakennerahasto ohjelmasta käytyä keskustelua. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman valmistelutilannetta ja sisältöluonnoksia kokouksessa oli avaamassa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoituspäällikkö Riitta Ilola. Ohjelman toimeenpano käynnistyy tämän vuoden syksyllä. Järjestöiltä toivotaan aktiivista roolia hankkeiden toteuttamisessa. Etenkin ESR rahoitusmuotona soveltuu hyvin järjestöjen toimintaan. Myös…
22.04.2021
ICT-klusteri nostaa Pohjois-Pohjanmaata kasvuun
Pohjois-Pohjanmaa vahvistaa asemiaan ICT-maakuntana Pohjois-Pohjanmaan teollisuuden toimialat toipuivat loppuvuodesta hyvin. Kesän epävarmuus kääntyi voimakkaaseen kasvuun erityisesti ICT-klusterissa, puutuoteteollisuudessa ja ehkä yllättäen myös metalliklusterissa. Pitkään kasvussa ollut rakentamisen liikevaihto lähti vastaavasti selvään laskuun, kun taas henkilöstömäärän lasku tasaantui. Rakentamisen hiipuminen ei johdu kausivaihtelusta, vaan suhdanteiden heikentymisestä. Palveluvaltaiset alat ovat kärsineet eniten koronan vuoksi, mikä näkyy matkailun työvoiman kehityksessä. Vaikka kotimaan matkailu elpyikin nopeasti, palvelujen kysyntä ei ole lähtenyt nousuun. Myös yksityisen hyvinvointiklusterin henkilöstömäärän voimakas kasvu on pysähtynyt. Luovan talouden klusteri toipui hyvin kesän pohjakosketuksesta. Pohjois-Pohjanmaalla klusteri on tiiviisti sidoksissa teollisuuteen ja rakentamiseen, ei niinkään tapahtuma- ja taidealoihin, jotka ovat kärsineet koronasta…
20.04.2021
EAKR-haku on päättynyt
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku REACT-EU ohjelmamuutoksen mukaisille hankkeille päättyi 19.4.2021 Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Määräaikaan mennessä Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 53 hakemusta. Hakemuksia saapui 23 kpl erityistavoitteeseen 12.1 Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta ja 30 kpl erityistavoitteeseen 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta. Hakemuksissa haettiin tukirahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä 19 084 767 euroa. Rahoitusta on myönnettävissä hankkeille n. 7,2 miljoonaa euroa.
16.04.2021
Blogi: Liiku ja voi hyvin
Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista…
15.04.2021
Blogi: Liikenne on paitsi ympäristön myös elämänlaadun kysymys, ja meillä Pohjois-Pohjanmaalla on paljon tehtävissä
Pohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin. Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta. Väylävirasto julkaisi…
13.04.2021
Blogi: Kuinka TKI-toiminnasta ja korkeakouluyhteistyöstä tehdään yhä vaikuttavampaa?
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat…
08.04.2021
Blogi: Kannustusta, yhteydenpitoa ja kotiseutupipoja
"Miten ihmeessä nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla? Jokainen meistä lienee joskus osallistunut työpajaan, webinaariin tai kahvipöytäkeskusteluun, jossa on pohdittu tätä – etten sanoisi – ikuisuuskysymystä. Jotta tässä blogitekstissä ei kierrettäisi samojen vanhojen ajatusten kanssa ympyrää, ehdotan, että muutetaan hieman ajattelutapaa." Näin aloittaa projektikoordinaattori Satu Himanen oman Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelmaan kuuluvan blogikirjoituksensa. Lue mitä Satu ehdottaa tehtäväksi maakunnan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogit löytyvät täältä.
25.03.2021
Blogi: Yrittäjyys muuttuu ja muuttaa maailmaa, myös Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla on 17000 yritystä. Näistä yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työllistävät yli 72000 henkilöä. Yrittäjyys elinvoiman tuojana on alueellemme tunnustettu. Luvutkin puhuvat asian puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla yritykset maksavat vuosittain noin 2,41 miljardia euroa palkkoja, ja liikevaihtoa syntyy noin 15,6 miljardia euroa. Tulostakin tehdään, sillä yritykset maksavat noin 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Veroilla yhteiskunta pystyy huolehtimaan omista palveluistaan. Yrittäjyys muuttuu koko ajan. Meidän maakunnassamme yrittäjyys on edelleen kasvussa. Yrityksiä syntyy enemmän kuin lakkaa. Yrittäjyys ylipäätään kiinnostaa enemmän uravaihtoehtona. Se on nykyään monen nuoren urahaave. Tärkeä havainto, jonka tulee näkyä opetuksessa. Syntyvät yritykset ovat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä. Työnantajien määrä on valitettavasti laskenut useamman…
