Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

22.08.2023

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa

Digitalisaatio koskettaa jo lähes jokaista elämän osa-aluetta ja useat tavalliseen arkeen liittyvät toiminnot ovat digitalisoituneet. Digitalisaatio tuo useita etuja ja sujuvoittaa elämää, mutta se asettaa myös vaatimuksia riittävälle digiosaamiselle. On erityisen tärkeää huolehtia digitalisaation edetessä siitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia digitaitoja ja yhdenvertaiset edellytykset käyttää digitaalisia laitteita, palveluita ja ympäristöjä oman elämänsä tukena haluamallaan tavalla. Digitalisaation kehityksen edetessä on syytä pohtia, minkälaiset digitaaliset palvelut, ympäristöt sekä käyttötottumukset lisäävät hyvinvointia ja mitkä digiin liittyvät tekijät puolestaan heikentävät hyvinvointia.

Heinäkuun lopussa 2023 päättyneessä Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämishankkeessa on digihyvinvointia pyritty edistämään erityisesti kuntalähtöinen näkökulma huomioiden. Hanke on pohjautunut maakuntaohjelman 2022–2025 tavoitteisiin ja hankkeen aikana on edistetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen 2019–2025 digitaalisiin valmiuksiin liittyviä tavoitteita ja kumppanuuslupausta, joihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhdessä alueen kuntien kanssa sitoutunut. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää maakunnan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden tilaa ja kehittämiskohteita, suunnitella kuntatoimijoiden kanssa digihyvinvointia edistäviä toimintamalleja sekä koordinoida Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvointiverkoston toimintaa. Hankkeen toiminta on ollut luontevaa jatkoa aikaisemmalle Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehdylle digituen kehittämiseen liittyvälle työlle, jota on toteutettu vuodesta 2018 lähtien monitoimijaisesti eri yhdyspinnoilla.

Digihyvinvointiin liittyy erilaisia tarpeita

Hankkeessa on koottu tietoa eri kohderyhmien digihyvinvointiin liittyvistä tarpeista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Kerättyä tietoa hyödynnetään maakuntaohjelman tavoitteiden toimeenpanossa sekä Pohjois-Pohjanmaan eri toimijoiden digihyvinvointia edistävässä työssä.

Lapsiperheiden osalta käy selväksi, että haasteet liittyvät muun muassa digilaitteilla käytettyyn aikaan. Mikä on sopiva määrä olla digilaitteilla niin, että siitä ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia perheen hyvinvoinnille? Liiallisella digilaitteiden käytöllä ja vääränlaisella sisällöllä saattaa olla vaikutusta lisääntyvään unettomuuteen, levottomuuteen, läsnäoloon ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen siten, että sosiaaliset suhteet kärsivät. Vanhemmilla on vastuu arvioida, minkälaiset digitaaliset laitteet ja ympäristöt tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Vanhempien korkealla ruutuajalla on todettu olevan vaikutusta lapsen runsaaseen digilaitteiden käyttöön ja lapsen runsas digilaitteiden viihdekäytön tiedetään ennustavan heikompaa koulumenestystä. Vanhempien digi- ja mediataidot vaikuttavat siihen, miten he osaavat huolehtia siitä, että lapsen digin ja median käyttö on kaikin puolin turvallista. Perheympäristöillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia yksilöiden digin käyttöön ja tulevaisuudessa onkin entistä merkityksellisempää, millaisia valmiuksia lapset saavat digitaaliseen hyvinvointiinsa. Varhaiskasvatuksella ja koulun tuella on mahdollista tasoittaa yksilöllisiä ja perhekohtaisia eroja. Esimerkiksi nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma nostaa digitaidot keskeiseen asemaan ja koulujen rooli nähdään digitaitojen tasa-arvoisena kehittäjänä sekä myös digisyrjäytymisen ehkäisijänä erittäin tärkeänä.

Nuoret käyttävät runsaasti digilaitteita ja käyttö kohdistuu erityisesti erilaisiin sosiaalisen median kanaviin sekä verkon viihdepalveluihin. Nuorten kanssa olisi tärkeää keskustella siitä, miten somessa toimitaan vastuullisesti siten, ettei toiminta vahingoita ketään. Selvityksen mukaan nuorten haasteet digin käytössä liittyvät erityisesti opiskelu- tai työelämässä tarvittavien digitaalisten ohjelmien osaamiseen sekä digitaalisissa viranomaispalveluissa asioimiseen, joiden käyttö on edellytys arjen hallinnan kannalta.

Digi- ja väestötietoviraston Digitaitokartoituksen 2022 tulosten mukaan suomalaisilla työikäisillä on yleisesti hyvät digitaidot verrattuna muiden Euroopan maiden työikäisiin. Yleisistä hyvistä digitaidoista huolimatta haasteita asettaa nopeasti muuttuvien työelämän digitaalisten ohjelmien, alustojen sekä vaatimusten ja kehityksen mukana pysyminen, jotka voivat olla hyvinkin kuormittavaa ja vaikuttavat negatiivisesti hyvinvointiin.

Ikäihmisten digitaidot vaihtelevat suuresti – toiset osaavat käyttää digilaitteita ja -palveluita hyvinkin sujuvasti, mutta toiset eivät juuri lainkaan. Ikäihmiset ovat kuitenkin selkeästi tunnistettu kohderyhmä, joille on tärkeää olla saatavilla kohdennettua digitukea. Mahdollisuus hyödyntää digitaalisia laitteita ja -palveluita rikastuttaa ikäihmisten sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, edistää kotona asumisen edellytyksiä ja lisää itsemääräämisoikeutta.

Erityisryhmät on huomioitava digitaalisia palveluita kehittäessä – miten heille mahdollistetaan yhdenvertainen digitaalisten palveluiden käyttö. Digitaalisiin laitteisiin koskeminen ja digipalveluiden käyttäminen voivat olla haastavaa kielimuurin, sairauden tai vamman takia. Käyttöä helpottavia menetelmiä ja ratkaisuja löytyy ympäristöä muokkaamalla, laitteiden asetuksia säätämällä, aputoiminnoilla ja lisävarusteilla. Usein läheisillä on merkittävä rooli digitaalisten palveluiden käytön avustamisessa, joten on tärkeää, että heillä on hyvät digitaidot ja saatavissa tarvittavaa tukea.

Kunnat keskeisiä digihyvinvoinnin toimijoita ja kehittäjiä

Kunnilla on lakisääteinen velvoite huolehtia sekä edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisten toimintojen lisääntyessä olisi tärkeää huomioida vaikutukset hyvinvointiin osana kunnan toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Strategisella tasolla digihyvinvoinnin tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Kehittämiseen tulisi varata riittävästi resursseja. Käytännön toiminnan tasolla kunnan tulisi tarjota digitukea sitä tarvitseville ja viestiä selkeästi eri kanavissa digituesta.

Hankkeen aikana kerätyn tiedon ja kuntatoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on noussut esille keskeisiä toimenpiteitä, joilla kunnat voivat vaikuttaa asukkaiden digihyvinvointiin. Esimerkiksi nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat digihyvinvointiin liittyvää osaamista, jotta pystyvät erilaisilla toimilla vaikuttamaan nuorten turvalliseen digimedian käyttöön, puuttumaan somekiusaamiseen ja ehkäisemään liiallista digipelaamista. Moni kunnan työntekijä on myös työssään kohdannut digisyrjäytymistä eli digitaalisten toimintojen ulkopuolelle jäämistä, josta aiheutuu arkea vaikeuttavia seurauksia sekä eriarvoistumista. Tällöin digisyrjäytymistä ehkäisevään työhön tarvitaan lisää työkaluja. Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen lisää organisaation osaamispääomaa ja parantaa kunnan palveluiden laatua, edistää luottamuksellista yhteistyötä asukkaiden kanssa ja auttaa asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluita hyvinvointia lisäävällä tavalla.

Yhteistyötä digihyvinvoinnin ja -osallisuuden edistämiseksi tarvitaan monella eri tasolla  

Maakunnassa on tehty tiivistä verkostoyhteistyötä digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämiseksi eri tasoilla ja sektoreilla. Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvointiverkostossa on jaettu tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä sekä pyritty löytämään toimivia digihyvinvointia tukevia toimintamalleja. Verkostoon on kuulunut yli sata jäsentä ja edustajia on ollut maakunnan eri organisaatioista, kunnista ja järjestöistä. Verkoston toiminnasta on saatu hyvää palautetta. Jäsenet ovat ilmaisseet tarpeen verkostotoiminnan jatkumiselle hankkeen päättymisen jälkeen.

Valtioneuvoston julkaisemassa Digiosallisuus Suomessa -tutkimusraportissa (2022) tuodaan esille, kuinka digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämiseksi tarvitaan monitahoista ja -tasoista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhdyspintatyö on tärkeää, jotta voidaan mahdollistaa kaikille yhdenvertainen digitaalisten palveluiden käyttö ja siten tukea ihmisten hyvinvointia. Tämä on syytä huomioida myös Pohjois-Pohjanmaalla digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämistyötä jatkettaessa.

”Digitaaliset ratkaisut, tuotteet ja palvelut ovat yksi konkreettinen tapa jalkauttaa yhteiskunnassa osallisuutta tukevien elementtien toteuttamista. Toimijat vaikuttavat myös omilla toimillaan toisiin toimijoihin ja näin ollen toiminnan vaikutukset digiosallisuuden elementteihin tapahtuvat usein vaikutusketjujen kautta.”

Maria Puotiniemi
Projektipäällikkö

 

Asiasanat:

Digituki, hyvinvointi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

12.09.2022
”Kulttuuri vahvasti mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Pohjois-Pohjanmaalla”

Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin  järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…

20.10.2021
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumin 2021 ohjelma on julkaistu

Muutos Nyt – Kärkenä hyvinvointitalous! POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIFOORUMI 2021 Aika ja paikka Jo neljännentoista kerran järjestettävä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2021 pidetään 4.11.2021 Kuusamotalossa Kuusamossa (Kaarlo Hännisentie 2, Kuusamo). Tilaisuus alkaa klo 12.00. Kestävää elinvoimaa hyvinvointiin investoiden Hyvinvointitalous on noussut viime vuosina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi teemaksi ja sen vaikutuksia yhteiskuntapolitiikkaan voi havaita niin Suomessa kuin maailmallakin. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, hyvinvointitaloudesta voi tulla yksi 2020-luvun merkittävimmistä politiikkaideoista, toimintamalleista ja muutosajureista. On siis ollut perusteltua nostaa hyvinvointitalous maakunnan hyvinvointityön ja aluekehittämisen uudeksi kärkiteemaksi. Hyvinvointifoorumissa kuulemme teemaan liittyvää viimeisintä tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisäämme yhteistyötä ja kumppanuutta, vahvistamme osaamista sekä annamme tunnustusta onnistuneista toimintatavoista. Tilaisuudessa palkitaan vuoden hyvinvointiteko. Osallistuminen ja ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset seminaariin 28.10.2021 mennessä alla olevasta linkistä https://link.webropolsurveys.com/S/284BB47E96CBDA44 Foorumin ohjelma on julkaistu. Tilaisuus on osallistujille maksuton sisältäen kahvitarjoilut. Lounas on omakustanteinen. Tilaisuuteen järjestetään maksuton yhteiskuljetus Kuusamoon ja takaisin. Lähtö Oulusta, Pohjois-Pohjanmaan liiton edestä (Poratie 5 A) ja paluu samaan paikkaan. Ilmoittautuminen yhteiskuljetukseen edellä olevan linkin kautta. Kuljetuksen reittiaikataulusta informoidaan yhteiskuljetukseen ilmoittautuneita lähempänä tilaisuutta. Tilaisuus striimataan ja sitä on mahdollista seurata myös etänä.

04.06.2021
Blogi: Digituella vahvistetaan nuorten hyvinvointia

Digitalisaation vaikutukset yhteiskunnassa koskettavat kaikkia ikäluokkia. Digituella jokaisen digitaidoista pyritään vahvistamaan yksilön arjen kannalta riittäviä niin, että yhteiskunnan toiminnassa mukana pysyminen, asioiden hoitaminen ja sähköisten palveluiden käyttäminen on mahdollista. Digituella voidaan vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tämä on tärkeää kaikissa ikäryhmissä. Nuorten digitaidoista puhuttaessa nousee kuitenkin nopeasti esille käsite diginatiivi. Käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Prenskyn tarkoitus ei ollut kuitenkaan kuvata sitä, kuinka hyvin digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sähköisiä palveluita. (Vallinkoski, 2017.) Arkipuheessa diginatiivi -käsite on kuitenkin alkanut hiljalleen yleistyä ja sen sisällöllinen merkitys muuttua. Erehdymme helposti luulemaan, että digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sujuvasti ja suvereenisti kaikkia sähköisiä palveluita. Diginatiivista on siis muodostunut käsitteenä synonyymi nuorelle henkilölle, joka hallitsee kaiken digiin liittyvän. Tämä on kuitenkin eräänlainen ajatusharha, jota on syytä hieman ravistella - etenkin silloin, kun se saa meidät luulemaan, etteivät nuoret tarvitse digitukea. Vaikka yksilöiden välistä vaihtelua digitaidoissa tapahtuu myös nuorten ikäryhmässä, on nuorten digituelle olemassa selkeä tarve. Valtakunnallisen digitaitokartoituksen mukaan nuoret tarvitsevat tukea erityisesti sähköisten viranomaispalveluiden parissa asioidessaan. Viimeisin nuorisobarometri tukee tätä tutkimustulosta: barometrin mukaan noin 12 % nuorista kokee sähköiset palvelut haasteelliseksi löytää ja 10 % oli sitä mieltä, etteivät palvelut ole saatavissa silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Lisäksi täytyy huomioida, että syy palveluiden käyttämättömyydelle voi olla myös taloudellisissa rakenteissa ja sosioekonomisessa asemassa, esimerkiksi vähävaraisten perheiden nuorilla ei välttämättä ole varaa ostaa ja ylläpitää tarvittavia laitteita ja näin ollen käyttää tarvittavia palveluita. Nuoret siis toivovat digipalveluihin saavutettavuutta, selkeyttä ja ohjeistusta - kuka heitä sitten ohjaisi? Digituen kehittäjille nuorten näkemykset ovat kullanarvoista tietoa. Meidän tehtävämme on tarjota nuorille saavutettavaa, matalan kynnyksen digitukea sekä ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Digituen kehittämistyössä nuorten tarpeet on kuultu ja heidät halutaan tavoittaa digituen äärelle. Eri toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan digituen saatavuus jokaiselle nuorelle. Yksi ajankohtainen esimerkki…

18.12.2020
Blogi: Kulttuurista ja taiteesta on moneksi!

Pohjois-Pohjanmaalle laaditaan kulttuurin kehittämisohjelmaa. Lue blogikirjoitus työn etenemisestä ja siitä, millä tavoin hyvinvointi, kulttuuri ja kehittäminen kytkeytyvät toisiinsa. Blogin löydät täältä.