21.02.2023
TEN-T-verkon logistiikkaketjut esillä Varsovan konferenssissa
Puolan Varsovassa järjestettiin 14.2.2023 Euroopan laajuisen TEN-T-verkon konferenssi, jossa käsiteltiin laajasti logistiikkaketjujen kehittämisen vaatimuksia ja Euroopan turvallisuustilanteen vaikutuksia ydinverkkokäytäviin. Euroopan laajuisen ydinverkon olennaisena tehtävänä korostuu Euroopan kuljetusvirtojen yhdistäminen niin pohjois- ja eteläsuunnassa kuin idän ja lännen suunnassa. Ruotsin liikenneministeri Andreas Carlson painotti Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden asettavan uudenlaiset vaatimukset ydinverkon pohjoisille alueille sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä verkon kehittämisessä. Liettuan liikenne- ja viestintäministeri Marius Skuodis korosti puheenvuorossaan vaihtoehtoisten reittien merkitystä sekä sotilaallisen liikkuvuuden näkökulman tärkeyttä. Konferenssissa käsiteltiin laajasti Ukrainan ja Moldovan kytkemistä osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Euroopan komission esityksessä Ukraina kytketään osaksi ydinverkkokäytäviä viljakuljetusten turvaamiseksi. Komission esitys nähdään Ukrainan integroimisen ja sodanjälkeisen jälleenrakentamisen eleenä. Konferenssiin osallistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemen mukaan Pohjois-Pohjanmaan yrityksillä on laajaa potentiaalia ja osaamista Ukrainan jälleenrakentamisessa. Suomessa ja Pohjois-Pohjanmalla on mietittävä etukäteen kuinka maakunta auttaa yrityksiä kytkeytymään jälleenrakennukseen ja miten mahdollistetaan osallistuminen kun on aika jälleenrakentaa Ukrainaa. Tilaisuuteen etäyhteydellä osallistunut Ukrainan jälleenrakentamisen ja infrastruktuurin kehittämisen viraston johtaja Mustafa Nayyem kertoi Ukrainan keskittyvän tällä hetkellä lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteisiin, ja odottaa Venäjän aiheuttamien laajojen infrastruktuurillisten tuhojen jatkuvan. Satamien roolia korostettiin tehokkaiden kuljetusketjujen kehittämisessä. Baltic-Adriatic-ydinverkkokäytävän koordinaattori Anne Jensenin korosti eurooppalaisten satamien kytkeytyvyyttä ydinverkkoon sekä satamilta vaadittavaa panostusta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Suomessa on kehitettävä tuotantoa ja jakelua jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjontaa saadaan satamiin, silllä tulevaisuudessa niiden kysyntä tulee kasvamaan, Jussinniemi painottaa. Rautatiekuljetuksiin liittyvässä paneelikeskustelussa korostui eri kuljetusmuotojen yhdistettävyys. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen kuluvalla rahoituskaudella noin 70 prosenttia kokonaisbudjetista keskittyy rautatieverkon kehittämiseen. Entistä tehokkaampaan kehittämiseen liittyy laajasti sekä ilmastollisia että uudessa tilanteessa myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmia. Tähän liittyen rautatieverkon sähköistämistä halutaan edistää kaikkialla Euroopassa. Lisätietoja: Jouni Jussinniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi Lauri Romppainen, maakuntainsinööri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi
08.12.2022
Oulun satama mukana TEN-T-asetusehdotuksessa
Pohjois-Pohjanmaan liitto on pitkäjänteisesti ajanut Oulun sataman ja lentoaseman nostamista osaksi TEN-T-ydinverkkoa. Alkuvuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki ottivat yhdessä kantaa sataman nostamiseksi osaksi ydinverkkoa korostaen etenkin sataman strategisesti merkittävää sijaintia Suomen ja EU:n pohjoisten liikenneyhteyksien kannalta. Lisäksi liitto on nostanut Oulun sataman merkitystä esille CPMR:n Itämeren komission kannanotoissa. EU:n liikenneneuvosto hyväksyi maanantaina 5.12.2022 yleisnäkemyksen TEN-T-asetusehdotuksesta. TEN-T eli Trans-European Transport Network on EU:n laajuinen liikenneverkko, mikä määrittää merkittävimmät väylät, satamat, lentoasemat ja rautatieterminaalit sekä tähtää niiden kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen vuoteen 2050 mennessä. Liikenneneuvoston maanantaina hyväksymässä asetusehdotuksessa Oulun satamaa esitetään nostettavaksi TEN-T-ydinverkkoon. Suomea kokouksessa edustanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti Suomen riippuvuutta merenkulusta ja oli iloinen Suomen aktiivisen vaikutustyön tuottamasta tuloksesta. Liikenneneuvoston kannan jälkeen odotetaan Euroopan parlamentin kantaa, joka saadaan mahdollisesti vuoden 2023 helmikuussa. Parlamentin kannanoton jälkeen käynnistyy neuvottelut, joissa jäsenmaat, parlamentti ja komissio hakevat yhteistä näkemystä TEN-T-asetusehdotukseen. Lisätiedot: Maakuntainsinööri Lauri Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi
08.12.2022
Vaihtoehtoiset käyttövoimat tapetilla Euroopassa
Perifeeristen merellisten alueitten liiton (CPMR, Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) keskusteluissa on noussut esille jo pidemmän aikaa vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden tilanne EU:n reuna-alueilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infran käyttöönotosta asettaa haastavat vaatimukset sekä TEN-T-ydinverkolla että kattavalla verkolla, kun edellytyksenä on enintään 60 kilometrin välein oleva latausasema. Tämä edellyttää luultavimmin merkittäviä investointeja infraan. Asetusehdotuksessa edellytetään myös vetyasemien rakentamista merkittäville kaupunkialueille. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi osallistui marraskuussa 2022 CPMR:n Itämeren komission liikenneasioiden työryhmän kokoukseen Tukholmassa. Jussinniemi painotti keskusteluissa, ettei sähköautoilu ei ole yksistään ratkaisu tulevaisuuden liikenteessä. ”Tarvitaan ratkaisu, jossa sähkö, vety sekä uusiutuvat kestävästi tuotetut biopolttoaineet kuten biokaasu ja bioetanolibensiini korvaavat fossiiliset polttoaineet. Jouni Jussinniemi on tuonut keskusteluun megawattiajattelun, joka tarkoittaa ymmärtämistä siitä, minkälaisen määrän energiaa esimerkiksi henkilöautot, ajoneuvoyhdistelmät tai traktorit tarvitsevat huoltoasemilla. Kun ajoneuvoyhdistelmään polttoainesäiliöön laitetaan 300 litraa dieselöljyä, siirretään energiaa noin kolme megawattia. Henkilöauton polttoainesäiliön täytössä energiaa siirtyy 600–700 kilowattia. Huoltoasemat, joissa tankataan päivittäin suuria määriä polttoaineita, tarvitsee uudet muuntamot, syöttöjärjestelmät ja kaapeloinnit. Tätä infraa meillä ei ole tällä hetkellä, joten kysymys on isoista investoinneista. Myös keskusteluissa on ollut raakamateriaalien tarve autoilun sähköistämisessä. Tavallisessa henkilöautossa on noin 20 kiloa kuparia, kun taas nykyisisten sähköautojen moottoreissa kuparia on noin 80 kiloa. Suomen autokannan sähköistäminen voi vaatia jopa lähemmäs 200 miljoonaa kiloa kuparia. Tämä on käytännössä neitseellistä kuparia, koska kiertovolyymia ei ole olemassa. Lisäksi latausverkon luominen tarvitsee kuparia ja alumiinia. Pohjois-Pohjanmaan liitto on tuonut esiin käyttövoimiin liittyen biopolttoaineiden merkitystä sekä niiden tuotannon potentiaalia maakunnassa eri yhteyksissä. Myös sähköautojen potentiaali ja soveltuvuus pohjoisille alueille on epävarmaa. Biopolttoaineiden potentiaali ei rajoitu pelkästään ajoneuvoihin vaan sillä on myös potentiaalia lentoliikenteen käyttövoimamurroksessa. Polttomoottori ei ole kuollut, ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee tiensä päähän, Jussinniemi korostaa. Suomessa riittää raaka-aineita biokaasun tuottamiseksi liikenteen tarpeisiin. Kansallisella ja EU-tasolla on varmistettava hyvä tukitaso tuotantolaitos- ja jakeluasemaverkon luomiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan EU-tason päätökset kestävästi tuotettujen…
24.09.2020
Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivut uudistuivat
Pohjois-Pohjanmaan liiton uudet verkkosivut on julkaistu keskiviikkona 23.9. Sivustouudistuksen tavoitteena on varmistaa verkkopalvelujen esteettömyys kaikille sivuston käyttäjille. EU:n saavutettavuusasetusten mukaisesti julkisten verkkosivujen tulee olla saavutettavia 23.9.2020 mennessä. Uudistuksen myös liiton verkkosivujen rakennetta on selkeytetty ja pyritty varmistamaan asioiden helpompi löydettävyys sivuston sisällä. Saavutettavuusvaatimusten mukaisesti uudella sivustolla on huomioitu myös sisältöjen selkeä ymmärrettävyys, riittävän suuret kontrastit värien välillä ja ruudunlukuohjelmien käyttö verkkosivuja käytettäessä. – Uudistuksen lähtökohtana oli digipalvelulain mukainen julkisten verkkosivujen saavutettavuus. Samalla halusimme uudistaa sivujemme sisällön palvelemaan käyttäjiä entistä paremmin. Uudet sivut tukevat myös liiton uutta strategiaa, jonka tavoitteita halutaan tuoda esiin verkkosivustossa. Uudistukseen on osallistettu koko henkilökunta ja sivuja kehitetään edelleen julkaisun jälkeenkin, kertoo hallintopäällikkö Arja Hankivaara. Saavutettavuustyö liiton verkkosivuilla on jatkuvaa ja EU:n saavutettavuusvaatimukset pyritään huomioimaan kaikessa sisällöntuotannossa myös uuden sivuston julkaisun jälkeen.
