Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

04.03.2021

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelma 2021–2022 valmistui

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelma 2021–2022 on valmistunut ja hyväksytty. Suunnitelma kokoaa keinoja, joilla Pohjois-Pohjanmaan elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti koronakriisin jälkeen.

Pohjois-Pohjanmaan toimenpidesuunnitelman kärkiä ovat yritystoiminnan, viennin ja kansainvälisyyden edistäminen, digitalisaation hyödyntäminen, talouden vihreä elpyminen, työmarkkinoiden toimivuus, työllisyyden parantaminen ja koulutus sekä nuorten hyvinvointi ja osallisuus.

Ohjelma kokoaa yhteen maakunnan näkemyksiä ja tahtotilaa alueellisista toimenpiteistä koronakriisin negatiivisten vaikutuksien vähentämiseksi,
maakunnan taloudellisen kasvun ja työllisyyden palautumiseksi sekä resilienssin lisäämiseksi. Suunnitelma sisältää sekä nopeita toimenpiteitä että uuden kasvun vauhdittamista.

Lataa ja lue Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelma 2021–2022 täältä:
Pohjois-Pohjanmaan toimenpidesuunnitelma 2021-2022

Aiheeseen liittyvät artikkelit

07.06.2024
Naton DIANA-ohjelma luo Oulun alueen yrityksille mahdollisuuksia puolustusteollisuudessa

Suomi on ollut reilun vuoden Naton jäsen. Jäsenyys on vaatinut muutosta ajattelussamme. Oman maan puolustamisen lisäksi olemme nyt liittokunnan jäsen. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Naton tarpeiden yhteensovittamisen ohella Nato-kumppanimme ymmärtävät meidän erityispiirteemme ja tarpeemme. Naton jäsenenä Suomi on liittynyt mukaan Naton tutkimus- ja innovaatioaloitteisiin. Erityisen merkittävä Oululle oli Naton DIANA-ohjelman päätös. DIANA on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA toteuttaa Naton innovaatiopolitiikka, mikä pohjaa uusiin murroksellisiin teknologioihin. Suomessa DIANA-ohjelman rakenne on kansallinen yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta, 6G Testikeskus Oulun yliopiston koordinoimana, ja toinen VTT:n avaruus- ja kvanttiteknologian testikeskus. Toimipaikkoina DIANA:lla ovat Oulun ja Espoon lisäksi Sodankylä. Suurvaltakilpailussa murrokselliset teknologiat ovat elintärkeitä kilpailuedun säilyttämiseksi yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Alalla on oltava käytössään viimeinen tieto uusimmista teknologioista. Usein tämä tieto löytyy nykyään pienistä startup -yrityksistä. Aikaisemmin monet murrokselliset teknologiat kehitettiin puolustuskäyttöön, josta ne levisivät siviilikäyttöön. Kuuluisa esimerkki puolustushallinnon rahoituksella tehdyistä innovaatioista on Yhdysvaltain ARPANET, josta kehittyi internet. Tänä päivänä tilanne on kääntynyt osittain toisinpäin. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja yritysvetoisesti. Kaikki yrittäjät eivät välttämättä koe puolustusteollisuutta alaksi, jolle ensi sijassa halutaan suuntautua. DIANA-ohjelman idea on etsiä ja löytää sellaisia siviilipuolen sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää myös puolustusalalla. DIANA:ssa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja, jossa on kriittinen kaksikäyttömahdollisuus. Sovellusta voidaan siis käyttää siviili- ja sotilaspuolella. Puolustusalalla on paljon salassa pidettävää tietoa. DIANA:n tavoite on lähtökohtaisesti olla sellaisen tiedon ohjelma, jossa tieto ei ole salassa pidettävää. Jos siviiliteknologinen sovellus on hyödynnettävissä puolustusalalla, asian luonne muuttuu. DIANA:n yrityskiihdyttämössä syntyvät yritysten teolliset ja tekijänoikeudet (IPR) jäävät yrityksille. Idea on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä fyysisesti, jolloin ymmärretään paremmin erilaiset ongelmat riippuen mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. DIANA-ohjelman koko testikeskusverkosto on yritysten käytössä. Tavoite on, että yritys ymmärtää puolustussektorin markkinoiden luonteen. DIANA on osa Naton toimintaa, jolloin se tarjoaa pääsyn Naton ja liittokunnan maiden markkinoille. DIANA-ohjelmaan pääsee mukaan yrityksille suunnatun haasteohjelman kautta. DIANA-ohjelmaan valittava yritys…

22.03.2022
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta uudelle toimikaudelle 15 jäsenen voimin

Järjestöillä on suuri merkitys maakunnan kehittämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla tämä on ymmärretty ja sisäistetty. Jatkossa järjestöjen asemaa osana monialaista kehittämistyötä halutaan vahvistaa ja vakiinnuttaa entisestään. Tämä on keskeinen päämäärä nyt jo kolmannen toimintakauden aloittavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnalla. ”Järjestöt halutaan mukaan uuden, juuri julkaistun Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanoon”, sanoo vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen. Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, toimia yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuustyön kanssa ja tuoda järjestötoimintaa tunnetuksi. Näkyvyyttä ja tunnustusta hyvälle työlle saadaan muun muassa vuosittain jaettavalla järjestötekopalkinnolla. Järjestöneuvottelukunnassa on monipuolinen edustus eri alojen järjestöistä. Lisäksi mukana on kuntajäsen, sekä asiantuntijajäseniä valtion aluehallinnosta, maakuntaliitosta ja hyvinvointialueelta. Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan seuraavat jäsenet toimikaudelle 2022–2025: Järjestöjen edustajat: Toiminnanjohtaja Esa Aunola, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Aluejohtaja Esko Hassinen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Toiminnanjohtaja Riikka Hautala, Nouseva Rannikkoseutu ry Toiminnanjohtaja Timo Nevanperä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto Hallituksen jäsen Helena Kinnunen, Suomen Latu ry Pääsihteeri Arja Sutela, Nuorten ystävät ry Toiminnanjohtaja Marko Miesmaa, Pohjanmaan Partiolaiset ry Toiminnanjohtaja Anna Katajala, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Aluejohtaja Heli Hietala, Suomen 4H-liitto, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuu Puheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs, Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry Puheenjohtaja Risto Örling, Pohjois-Pohjanmaan EETU ry Hallituksen jäsen Kaija Sepponen, Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri ry Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry Puheenjohtaja Anna-Liisa Lämsä, Mielenvireys ry Kehityspäällikkö Tanja Tanhua, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Kuntaedustaja: Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulun kaupunki Asiantuntijajäsenet: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Erityisasiantuntija, kulttuuri, Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto Asiantuntija Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Jäsen nimetään myöhemmin)   Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, puh. 050 301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi Linkki järjestöneuvottelukunnan verkkosivuille. Linkki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan.

21.05.2021
Blogi: Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit - joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin - pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta. Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi. Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä…

16.04.2021
Blogi: Liiku ja voi hyvin

Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta. Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen. Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä…