29.03.2025
Pohjois-Suomen viestit vietiin EU:n budjettipöytiin
Pohjoisen delegaatiossa Brysselissä olivat (vasemmalta) Outi Rouru, Kari Aalto, Johanna Bluemink, Ari Alatossava, Anna-Sofia Heikkinen, Arto Maaninen, Anne Rännäli-Kontturi, Jussi Rämet, Claes Krüger ja Markus Erkkilä. Kuva Hanna Honkamäkilä.
EU:n pitkän aikavälin talousarvion valmistelu vuosille 2028–2034 on käynnissä, ja alueen edunvalvonnan toimijat haluavat varmistaa, että Pohjois-Suomen tarpeet huomioidaan jo valmistelun alkumetreillä. Nykyinen, 1 200 miljardin euron monivuotinen rahoituskehys on voimassa vuoteen 2027 asti. Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen matkustivat kuluvalla viikolla Brysseliin tiiviin vaikuttamiskierroksen merkeissä.
Ohjelmassa oli tapaamisia muun muassa Euroopan komission aluekehityksen, sisämarkkina- ja teollisuuspääosaston, suomalaisten europarlamentaarikkojen sekä komissaari Hanna Virkkusen kabinetin kanssa.
”Komission tavoite on tehdä budjetista yksinkertaisempi, joustavampi ja vaikuttavampi. Tavoite on kannatettava, mutta samalla on huolehdittava alueiden vaikutusmahdollisuuksista. Koheesiopolitiikka on Pohjois-Suomelle elintärkeää – jos Suomi saa vain yhden rahoituskuoren, on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Harvaan asuttujen alueiden erityisasema on turvattava, jotta koko Suomi voi kehittyä tasapainoisesti”, maakuntajohtaja Jussi Rämet painottaa.
EU:n kilpailukyvyn kehittämisestä hyötyä koko Pohjois-Suomelle
Uuden komission poliittiset painopisteet kohdistuvat muun muassa puolustukseen, kilpailukykyyn ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Alueella seurataan erityisesti komission esittelemää kilpailukyvyn kompassia, jonka keskiössä ovat innovaatiot, vihreä siirtymä ja turvallisuus – kaikki teemoja, jotka ovat keskeisiä myös Pohjois-Pohjanmaan EU-vaikuttamisessa.
”EU-rahoituksen merkitys tutkimukselle ja tuotekehitykselle on ratkaiseva. Erityisesti langattoman teknologian ja puolustukseen soveltuvien huipputeknologioiden kehittäminen Oulussa tukee koko Euroopan kilpailukykyä ja teknologista suvereniteettia. Oulu on 6G-kehityksen edelläkävijä, ja haluamme, että EU panostaa jatkossakin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan”, toteaa rehtori Arto Maaninen.
Pohjois-Pohjanmaalla ja eteenkin Oulussa panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan enemmän kuin missään muualla Suomessa – yli 3 515 euroa asukasta kohden, mikä on yli 1,5-kertainen määrä verrattuna esimerkiksi Helsingin seutuun.
Toimivat TEN-T -pääliikenneverkot ovat koko Euroopan etu
Myös liikenneverkkoihin liittyvä EU-rahoitus nousi tapaamisissa esiin. Erillinen EU-tasoinen rahoitusinstrumentti halutaan varmistaa myös tulevalle rahoituskaudelle. Erityisen tärkeänä Perämerenkaarella nähdään eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ouluun ja Raaheen asti sekä raideyhteyksien kehittäminen Atlantille.
”Ilman vahvaa EU-rahoitusta TEN-T-liikenneverkkojen kehittäminen ei etene – kyse on investoinneista, jotka vahvistavat koko Euroopan kriisinkestävyyttä. Suomen asema EU:n ja Naton ulkorajana tekee liikenneinvestoinneista koko Euroopan yhteisen strategisen kysymyksen. Tarvitsemme toimivia liikenneverkkoja erityisesti vihreän siirtymän hankkeiden vauhdittamiseksi”, sanoo kaupunginjohtaja Ari Alatossava.
Yhteistyötä koko Pohjois-Suomen puolesta
Edunvalvontaa maakuntaliiton, yliopiston ja kaupungin ja yhteistyönä on tehty jo useiden vuosien ajan – Orpon hallituskaudella erityisesti Pohjoisen ohjelman valmistelussa. Pohjois-Suomen osaamiseen panostaminen ja kansainvälisten osaajien houkuttelu on ollut edunvalvonnan keskeinen teema myös kansallisesti, ja samaa viestiä viedään nyt kansainvälisesti.
”Osaamisen kehittäminen ja osaajien houkuttelu ovat edellytyksiä sille, että Pohjoisen mahdollisuudet tuovat aidosti kilpailukykyä Euroopalle”, Alatossava muistuttaa.
Vaikuttamistyössä alue puhuu yhtenä rintamana. Vaikka jokainen organisaatio tuo esiin oman näkökulmansa, tavoite on yhteinen: varmistaa, että Pohjois-Suomen ääni kuuluu EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelussa.
