21.08.2023
Talous ja turvallisuus seminaarin teemoina
Pohjois-Pohjanmaan liitto yhdessä Oulun kaupungin kanssa järjesti torstaina 17.8.2023 Pohjoisen turvallisuus- ja talousseminaarin Oulun vanhan kasarmin alueella.
Seminaari järjestettiin Suomen turvallisuusympäristön muuututtua. Samalla pohjoisen Suomen painoarvo huoltovarmuuden ja liikenneyhteyksien turvaajana kasvoi. Seminaarissa geopoliittiseen muutokseen haluttiin yhdistää geotaloudellinen muutos, sillä markkinat eivät ole olemassa erillään poliittisista intresseistä.
Tilaisuuden avannut maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie totesi, että katseet ovat kääntyneet pohjoiseen.
– Alue on geopoliittisesti Suomelle erittäin tärkeä ja taloudellisten mahdollisuuksien mittakaava on kansallisesti merkittävä. Tämän takia hallitusohjelmassa on kirjattuna erillisen Pohjoisen ohjelman laatiminen valtioneuvoston kanslian johdolla.
Valtioneuvoston kanslia käynnistää Pohjoisen ohjelman valmistelun elo-syyskuussa 2023.
Suomen Barentsin suurlähettiläs, ja tulevan Suomen Kanadan suurlähettiläs, Jari Vilén puolestaan teki katsauksen alueellisen yhteistyön näkymiin arktisella ja Barentsin alueella. Hän kannatti vastaavien tilaisuuksien järjestämistä myös jatkossa lämpimästi.
Vihreä siirtymä
Suomen Venäjä-politiikan eräs kulmakivi oli kaupankäynnin avulla sitoa Venäjä keskinäisriippuvuuteen. Näin ajateltiin yleisesti myös Euroopassa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 2022. Pohja on kuitenkin pudonnut pois tältä ajatukselta, kun Venäjä on valjastanut energian sodankäynnin osaksi. Se on johtanut energiainvestointien kasvuun Euroopassa.
Talousnäkökulman toi esille myös seminaarissa puhunut Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Mikael Antell. Hän piti erityisen tärkeänä, että seminaarin otsikossa yhdistettiin turvallisuuspolitiikka ja talous.
– Ilman turvallisuutta ja taloutta ei myöskään voi olla hyvinvointia, hän totesi.
Antell johtaa tiimiä, joka tällä hetkellä neuvottelee kahdenvälisestä puolustussopimuksesta Yhdysvaltojen ja Suomen kanssa (DCA, Defence Cooperative Agreement). Kun sopimus on hyväksytty, Yhdysvaltain kongressilla on mahdollisuus myöntää investointirahoitusta. Mahdollisista potentiaalisista investoinneista hän ei vielä pystynyt sanomaan, mutta hän painotti, että ne perustuvat meidän yhteisiin tarpeisiimme ja intresseihimme.
Talousnäkökulmaa toivat esille myös maakuntajohtaja Markus Erkkilä ja ulkoministeriön lähetystöneuvos Jyrki Nissilä.
Markus Erkkilä keskittyi puheenvuorossaan vihreään siirtymään. Erkkilän mukaan energian tuotannon ja käytön vahvempi yhdistäminen on tärkeää ja hallitusohjelmassa mainittu teollisuuspoliittinen strategia tähtää juuri tähän.
Jyrki Nissilä muistutti talouden ja turvallisuuden kietoutumisesta yhteen. Geopolitiikka oli hänen ajatuksissaan nimenomaan Kiinan ja Yhdysvaltain välistä kilpailua sekä järjestelmien välillä että kriittisten teknologioiden kehityksessä.
NATO ja pohjoinen
Suomi on nyt NATO-liittokunnan jäsen, ja tämä vaatii niin turvallisuuden kuin talouden näkökulmasta asenteen ja mielentilan muutosta.
– Puolustusvoimat ovat sitoutuneet puolustamaan jokaista neliösenttiä omasta maastamme, mutta nyt kyvykkyyksiämme ja toimintaamme analysoidaan osana liittokuntaa, totesi Lapin lennoston komentaja Tuukka Karjalainen.
Eurooppa havahtui Venäjän laittomaan ja aggressiiviseen toimintaan yhtenäisenä ja voimakkaasti kunnolla vasta helmikuussa 2022. Arktiselta suurlähettiläältä Petteri Vuorimäeltä kysyttiin, miksi Europan Unioni ei reagoinut jo 2014 Venäjän vallattua laittomasti Krimin niemimaan ja hyökättyä Itä-Ukrainaan Donbassiin.
Vuorimäki totesi, että vuonna 2014 lakkautettiin huippukokousten järjestäminen ja venäläisten varoja sekä viisumeja jäädytettiin. Useita henkilöitä asetettiin pakotelistalle. EU asetti myös tuontikieltoja, kuten arktista aluetta koskien syvämeren porausteknologian vientikiellon.
– Nämä toimet eivät olleet erityisen laimeita siinä tilanteessa, mutta ne ovat valovuosien päässä näistä toimista, joita nyt on tehty.
