13.01.2025
Ulkoinen arviointi Pohjois-Suomen maakuntaohjelmista valmistui
Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien lakisääteinen arviointi valmistui joulukuussa 2024. Owal Group Oy:n suorittamassa ulkoisessa arvioinnissa selvitettiin neljän maakuntaohjelman – Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Lappi – tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia vuosina 2022–2025 sekä muodostettiin kehittämissuositukset tulevan maakuntaohjelman painopisteistä. Arviointi sisältää myös kehittämisehdotuksia vuosille 2026–2029 laadittaviin maakuntaohjelmiin. Ehdotuksissa on sekä kaikille neljälle maakunnalle yhteisiä että maakuntakohtaisia suosituksia.
Arvioinnissa kuultiin laajasti maakuntien liittojen edustajia, maakuntaohjelmien toteutukseen osallistuvia tahoja sekä keskeisiä sidosryhmiä. Näkemyksiä kerättiin asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluilla, sähköisellä kyselyllä laajemmalle sidosryhmäjoukolle sekä maakuntien yhteisessä ja maakuntakohtaisissa työpajoissa, joissa arvioinnin löydöksiä työstettiin ja kehitettiin eteenpäin. Owal Group toteutti arvioinnin syksyllä 2024.
Arvioinnin tulokset ja kehitysehdotukset
Maakuntaohjelma toimii strategisena asiakirjana, joka luo yhteistä tahtotilaa ja suuntaa maakunnan kehittämiselle. Ohjelman merkitys maakunnan kehittämisessä tunnistetaan hyvin sidosryhmissä.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma on edistänyt vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian tuotantoa, yritysten kasvua, työpaikkojen lisääntymistä sekä innovaatiotoimintaa. Lisäksi ohjelma on tukenut alueen klusteritoimintaa, kuten ICT-sektoria, ja lähiluonnon ja matkailun kehittämistä. EU:n ja valtion rahoitusta on kohdennettu älykkään erikoistumisen teemoista eniten digitalisaatioon ja uusiin teknologioihin sekä vähähiilisyyteen, materiaalitehokkuuteen ja bio- ja kiertotalouteen Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Arvioinnissa todettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmisteluprosessi onnistuneeksi ja ohjelman merkitys maakunnan kehittämisessä tunnistettiin hyvin. Maakuntaohjelman roolina on sidosryhmien mukaan ensisijaisesti maakunnan toimenpiteiden ohjaus sekä yhteisen suunnan ja tahtotilan vahvistaminen. Haasteena kuitenkin on, ettei osa toimijoista näe ohjelman merkitystä työssään tai hyödynnä sitä aktiivisesti.
Sidosryhmien osallistumista valmisteluun ja toimeenpanoon pitäisikin arvioinnin perusteella lisätä. Osallistumisen lisäämiseksi esitettiin viestinnän tehostamista etenkin maakuntaohjelman tuloksista ja vaikutuksista. Kun saavutusten tunnettavuus ja kokemus osallistumisen hyödyllisyydestä kasvaa, madaltuu myös sidosryhmien kynnys osallistua ohjelman valmisteluun.
Jatkossa ohjelman vaikuttavuutta voisi parantaa tiivistämällä ja määrittelemällä sen painopisteet nykyistä konkreettisemmin. Painopisteet pitäisi myös kohdentaa nykyistä tarkemmin maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Ohjelman tulisi myös vastata nykyistä paremmin ohjelmakauden aikana tapahtuviin muutoksiin, esimerkiksi turvallisuuden, huoltovarmuuden ja ilmastonmuutoksen alalla.
Maakuntaohjelman vaikuttavuutta voidaan parantaa tiivistämällä painopisteitä, lisäämällä sidosryhmien osallistumista sekä vahvistamalla ohjelmien joustavuutta, tulevaisuuskestävyyttä ja ylimaakunnallista yhteistyötä.
Pohjoisten alueiden erityispiirteet
Arvioinnin perusteella Pohjois-Suomen maakuntaohjelmilla on erityisen vahva elinkeino- ja edunvalvonnallinen merkitys verrattuna muuhun Suomeen. Maakuntaohjelmien ansiosta rahoitus ja hanketoiminta ovat kohdentuneet maakunnan kannalta tärkeille painopistealueille. Rahoitus on painottunut elinkeinojen kehittämiseen.
Temaattisesti Pohjois-Suomen maakuntaohjelmissa korostuvat teollisuus, energiakysymykset ja työvoiman saatavuus. Tulevaisuudessa on tarve vahvistaa Pohjois-Suomen edunvalvontaa sekä maakunnan sisäistä ja ylimaakunnallista yhteistyötä.
Lisätiedot:
manager Sinikukka Pyykkönen, Owal Group Oy, p. 40 846 0846, sinikukka(at)owalgroup.com
strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 301 7546, ilpo.tapaninen(at)pohjois-pohjanmaa.fi
