08.12.2022
Vaihtoehtoiset käyttövoimat tapetilla Euroopassa
Perifeeristen merellisten alueitten liiton (CPMR, Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) keskusteluissa on noussut esille jo pidemmän aikaa vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden tilanne EU:n reuna-alueilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infran käyttöönotosta asettaa haastavat vaatimukset sekä TEN-T-ydinverkolla että kattavalla verkolla, kun edellytyksenä on enintään 60 kilometrin välein oleva latausasema. Tämä edellyttää luultavimmin merkittäviä investointeja infraan. Asetusehdotuksessa edellytetään myös vetyasemien rakentamista merkittäville kaupunkialueille.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi osallistui marraskuussa 2022 CPMR:n Itämeren komission liikenneasioiden työryhmän kokoukseen Tukholmassa. Jussinniemi painotti keskusteluissa, ettei sähköautoilu ei ole yksistään ratkaisu tulevaisuuden liikenteessä. ”Tarvitaan ratkaisu, jossa sähkö, vety sekä uusiutuvat kestävästi tuotetut biopolttoaineet kuten biokaasu ja bioetanolibensiini korvaavat fossiiliset polttoaineet.
Jouni Jussinniemi on tuonut keskusteluun megawattiajattelun, joka tarkoittaa ymmärtämistä siitä, minkälaisen määrän energiaa esimerkiksi henkilöautot, ajoneuvoyhdistelmät tai traktorit tarvitsevat huoltoasemilla. Kun ajoneuvoyhdistelmään polttoainesäiliöön laitetaan 300 litraa dieselöljyä, siirretään energiaa noin kolme megawattia. Henkilöauton polttoainesäiliön täytössä energiaa siirtyy 600–700 kilowattia. Huoltoasemat, joissa tankataan päivittäin suuria määriä polttoaineita, tarvitsee uudet muuntamot, syöttöjärjestelmät ja kaapeloinnit. Tätä infraa meillä ei ole tällä hetkellä, joten kysymys on isoista investoinneista.
Myös keskusteluissa on ollut raakamateriaalien tarve autoilun sähköistämisessä. Tavallisessa henkilöautossa on noin 20 kiloa kuparia, kun taas nykyisisten sähköautojen moottoreissa kuparia on noin 80 kiloa. Suomen autokannan sähköistäminen voi vaatia jopa lähemmäs 200 miljoonaa kiloa kuparia. Tämä on käytännössä neitseellistä kuparia, koska kiertovolyymia ei ole olemassa. Lisäksi latausverkon luominen tarvitsee kuparia ja alumiinia.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on tuonut esiin käyttövoimiin liittyen biopolttoaineiden merkitystä sekä niiden tuotannon potentiaalia maakunnassa eri yhteyksissä. Myös sähköautojen potentiaali ja soveltuvuus pohjoisille alueille on epävarmaa. Biopolttoaineiden potentiaali ei rajoitu pelkästään ajoneuvoihin vaan sillä on myös potentiaalia lentoliikenteen käyttövoimamurroksessa.
Polttomoottori ei ole kuollut, ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee tiensä päähän, Jussinniemi korostaa. Suomessa riittää raaka-aineita biokaasun tuottamiseksi liikenteen tarpeisiin. Kansallisella ja EU-tasolla on varmistettava hyvä tukitaso tuotantolaitos- ja jakeluasemaverkon luomiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan EU-tason päätökset kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käytön turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Lisätiedot:
1. varapj Jouni Jussiniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi
Maakuntainsinööri Lauri Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi
